Lähes rakastuin käänteiseen narsistiin

Harmaa kivi -metodi on paras narsistien kanssa toimiessa ja se että muuttuu niin tylsäksi, reagoimattomaksi että narsisti lähtee itse kävelemään. Ei tule takaisin.

Jos suhtaudut narsistin tempauksiin negatiivisestikin, on se merkki hänelle siitä että hänellä on vaikutusvaltaa.

Pidä mieluummin nobodynä. Joku tarkoituksella tehty naiivi kysymys/olettamus oikealla hetkellä saa narsistin vielä nopeammin raiteiltaan ja jättämään sinut. 

Mikä on käänteinen narsisti? 

Nää aiheuttaa paljon tuhoa...

Ok. Ollaan sitten tyhmää blondia.

Ap

Ja tunnistit kuinka nopeasti? Ehdin olla yhdessä kahdeksan vuotta ja saada kolme lasta ennen kuin tajusin puolisoni olevan narsisti. Narsistinen käytös paheni kolmannen lapsen jälkeen kun henkinen väkivalta muuttui rajummaksi.

Käänteinen narsisti on se mukamas auttaja.

Hinta vaan on kova.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on käänteinen narsisti? 

itsisran

Mä vaan tiedän.

Kun on kuullut jonkun biisin liian monta kertaa, se on jo niin selkäytimessä.

Intuitio, vaisto.

Sama tyyppi, eri nimi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja tunnistit kuinka nopeasti? Ehdin olla yhdessä kahdeksan vuotta ja saada kolme lasta ennen kuin tajusin puolisoni olevan narsisti. Narsistinen käytös paheni kolmannen lapsen jälkeen kun henkinen väkivalta muuttui rajummaksi.

Miten et tajunnut aiemmin? Eikö edes jälkeenpäin ajateltuna vaikuta siltä, että olisit jo parin vuoden jälkeen voinut nähdä hänet narsistina?

Täällä jaetaan kovin anteliaasti diagnooseja toisille ihmisille. 

Mun narsistiexäni otti vastikään taas vuosien jälkeen yhteyttä ja tuli kertomaan kuinka on elämäni mies. Kyllä siinä oli todella narsistiset harhat kohdallaan, kun niin huonosti minua ei ollut yksikään toinen exäni koskaan kohdellut enkä ollut edes muistanut tämän "elämäni miehen" olemassaoloa enää vuosikausiin.

Jos mun pitäisi laittaa kaikki exäni jonoon, hän olisi se kaikkein alin, kaikkein huonoin. 

Että sellaiset harhat. Vaikea uskoa että jollakulla on tuollainen ajatusmaailma. Ihan kuin minulla ei olisi ollut mitään elämää hänen kanssaan seurustelun ulkopuolella. Alun alkaen yli 10 vuotta sitten seurustelimme jopa 3 kk ja melkoisen kiviriipan tuosta silti sai joka palaa aina kokeilemaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan josko tällä kertaa lämpenisin yhteydenottopyynnöille. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä jaetaan kovin anteliaasti diagnooseja toisille ihmisille. 

Tiedätkö tilanteeni...

Ja onhan se autuasta jakaa vähästään.

Kyse on tosiaankin jakamisesta.

Hanipani.

Hienosti ilmaistu. No Body.

Haamu. Henki. Savu. Pieru Saharassa.

Ei kukaan. Ei mikään. Ei mitään.

Vampyyri joka hajoaa aurinkoon.

Pöf.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tunnistit kuinka nopeasti? Ehdin olla yhdessä kahdeksan vuotta ja saada kolme lasta ennen kuin tajusin puolisoni olevan narsisti. Narsistinen käytös paheni kolmannen lapsen jälkeen kun henkinen väkivalta muuttui rajummaksi.

Miten et tajunnut aiemmin? Eikö edes jälkeenpäin ajateltuna vaikuta siltä, että olisit jo parin vuoden jälkeen voinut nähdä hänet narsistina?

Meillä oli aika paljon suhteen ulkopuolisia ongelmia ja omaa energiaa ja ajatuksia kului paljon niihin. Pidin häntä ns. täydellisenä ja hän osasi pitää sitä illuusiota yllä. Ihmettelin vain miksi voin niin huonosti, kun on niin ihana puolisokin. Ja kyllä, oli paljon suhteessakin ongelmia, mutta näin hänen negatiiviset piirteensä seurauksena hänen toisen vanhempansa kohtelusta. Halusin ymmärtää liikaa. Hän on hyvin hillitty narsisti muutenkin. Ei sellainen tyypillinen, joka narsistista ensimmäisenä tulee mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tunnistit kuinka nopeasti? Ehdin olla yhdessä kahdeksan vuotta ja saada kolme lasta ennen kuin tajusin puolisoni olevan narsisti. Narsistinen käytös paheni kolmannen lapsen jälkeen kun henkinen väkivalta muuttui rajummaksi.

Miten et tajunnut aiemmin? Eikö edes jälkeenpäin ajateltuna vaikuta siltä, että olisit jo parin vuoden jälkeen voinut nähdä hänet narsistina?

Meillä oli aika paljon suhteen ulkopuolisia ongelmia ja omaa energiaa ja ajatuksia kului paljon niihin. Pidin häntä ns. täydellisenä ja hän osasi pitää sitä illuusiota yllä. Ihmettelin vain miksi voin niin huonosti, kun on niin ihana puolisokin. Ja kyllä, oli paljon suhteessakin ongelmia, mutta näin hänen negatiiviset piirteensä seurauksena hänen toisen vanhempansa kohtelusta. Halusin ymmärtää liikaa. Hän on hyvin hillitty narsisti muutenkin. Ei sellainen tyypillinen, joka narsistista ensimmäisenä tulee mieleen.

Tuntuu vaan, että hyvin usein sivuutetaan tai juuri yliymmärretään tai hyväksytään vakaviakin puutteita/häiriöitä toisessa, kun ollaan suhteessa ja lapsiakin aletaan tekemään tai ollaan tehty jo ensimmäinen jne. Sitten jossain vaiheessa myönnetään itselleen, että paskat, onhan toi nyt ihan täys mulkku, ja sitten lähtee syöksykierre ja ero siitä tulee. Viimeistään silloin, kun lapsiluku on ns. täynnä ja kaikki on jo saatu ja nähty.