Uskaltaisitko lenkkeillä otsalampun ja koiran kanssa maalla pimeällä?

Meillä on tiibetinmastiffi, sen kanssa on turvallista mennä❤️

Karhuja olen pelännyt jopa päiväsaikaan saatikka vielä pimeällä. 

Vierailija kirjoitti:

Asun maalla. En kulje pimeällä lenkillä muuta kuin korkeintaan toisen ihmisen seurassa. Onneksi ei ole koiraa, jonka lenkittämisestä tarvitsisi murehtia. Suurin syy on hirvet, niitä liikkuu aivan talomme lähistöllä. En halua törmätä pimeässä hirveen. Tiedän, että hirvien aggressiivisuus ei ole yleistä, mutta ei se ole ennenkuulumatontakaan, uutisia löytyy kyllä googlaamalla. Lisäksi tällä alueella hirvi on ajanut yhtä tuttua takaa, onneksi pääsi karkuun rakennuksen suojiin. Tästä on tosin jo varmaan kymmenen vuotta aikaa.

Ja joo, ymmärrän, että ei ole todennäköistä, että hirvi koituisi juuri minun kohtalokseni, mutta en halua törmätä niihin eikä ulkoilu pimeässä tunnu miellyttävältä, kun ajattelen niitä. Miksi siis lähteä, jos ei ole mitään erityistä toimitettavaa asiaa.

Näin hirvi puolustautuu jos menee liian lähelle.

Suorastaan nautin pimeän aikaan ulkoilemisesta! On niin hiljaista ja rauhallista. Raikas ilma. Tähtitaivas on lumoavan kaunis. En käytä mitään valonlähdettä, ellei ole ihan pakko, jos on täysin säkkipimeää. Koiraa ei ole.

Täällä pyörii sudet pihoilla kuulemma. Joten enpä tuonne hingu kyllä pimeän aikaan.

Joo, joka ilta. Asutaan täysin korvessa, mutta ei pelota, kun on lamppu ja koira. Usein menen ilman lamppuakin, esim. kuutamolla.

Just tulin otsalamppulenkiltä Kauhajoen nurkilla. Susiakin täällä liikkuu. Pakko se on uskaltaa jos meinaa koirat lenkittää.

Ihan arkipäivää täällä maalla että lenkkeillään pimeässä, kannattaa toki olla vielä heijastimet niin eläimessä kuin omistajassakin.

-uskallan jopa kaupungissa lenkkeillä koiran, otsalampun ja heijastinliivin kera, jotta ainakin tulemme nähdyksi -koiralla vielä heijastava fleksi sekä valopanta kaulassaan! 👍

-enemmän pelottaisi liikkua ilman noita turvavarusteita olisinpa sitten maalla tai kaupungissa lenkillä 😱

En. Koska mulla oli stalkkeri. Hän olisi voinut vaikka mistä hyökätä kimppuuni. Monesti hän laittoikin viestiä, että kun tulet takaisin kotiin, olin esim kauppareissulla, niin hän hyökkää aitan takaa kimppuun.

Itse asuin lapsuuden ja teini-iän maalla. Ei me minkään otsalampun tai muiden lamppujenkaan kanssa lenkkeilty. Eikä ollut katuvaloja. Kaikenlaiset valot saa vain pimeyden näyttämään entistä pimeämmältä. Kuu kuitenkin valaisi useimmiten enemmän tai vähemmän ja naapurien talojen (jotka oli hyvin harvassa) ikkunoista tuli valoa. Ja koiria meillä ei  ollut. En edelleenkään käytä otsalamppua tai mitään muutakaan valoa ulkoillessa. Heijastimia sen sijaan on paljon.

Kyllä. Karhut, hirvet ja muut väistävät, sudet ei. Pari kertaa tullut jo liian iholle ja se pelottaa. Villisikojen kanssa saa olla tarkkana.

Toivottavasti susihommaan saadaan muutos, ennenkuin sattuu pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Karhut, hirvet ja muut väistävät, sudet ei. Pari kertaa tullut jo liian iholle ja se pelottaa. Villisikojen kanssa saa olla tarkkana.

Toivottavasti susihommaan saadaan muutos, ennenkuin sattuu pahasti.

Sitä on jo vuosikausia jankutettu, että kohta sattuu pahasti. No milloin se tapahtuu?

En pelkää. Tosin ei missään umpimetsässä mennä vaan pienillä teillä joissa joko asutusta tai sitten ei. Autoja ei juurikaan näe.

Ollaan kohdattu koiran kanssa metso joka lähti perään, se oli aika kuumottava kun ei tiennyt miten pitkälle seuraa, tuli sellainen nopean sykkeen lenkki :)

Hirvi ollaan kohdattu pari kertaa, toinen lähti melkein heti karkuun, toisella oli vastasyntynyt vasa. Tämä onneksi odotti että me mennään ja vauhdilla mentiinkin.

Kerran nähtiin karhu vilaukselta, jälkiä usein.

Ilves on tullut vastaan monesti. Tässä oli monta vuotta varmaan sairas yksilö, ei näyttänyt olevan ihan kunnossa eikä ollut ihmisarka yhtään. Koiraa lähti karkuun. Täällä paljon syötävää ilvekselle ja näyttää että joka vuosi on enemmän.

Pöllö on hyökännyt kerran kun koira räksytti sille.

Susi on nähty kahdesti mutta kuultu monesti. Nykyään tässä on pari laumaa, näihin ei ole törmätty. Yksinäistä sutta en osaa pelätä.

Kettu ja ketunpoikaset on tuttu näky. Poikaset on uteliaita ja rohkeita, ei tarvitse pelätä.

Kauriita on paljon, nämä väistää heti.

Kaikista pelottavin kohtaaminen on aina kyyn kanssa. Muita eläimiä en osaa pelätä. Rattijuopot on toinen realistinen pelko. Kolmas inhokki on jänikset ja rusakot, jäniskoira kuitenkin siinä hihnan toisessa päässä :)

Joku täällä puhui viallisiasta, sitä on syytä pelätä ihan oikeastikkin. Näitä on kuulemma täälläkin päin mutta ei olla törmätty onneksi.

Takana tuhansia lenkkejä koiran kanssa eikä tämän ihmeempää ole sattunut.

Joskus valokin jää kotiin, kuutamo tai tähtitaivas on niin kirkas että voi ihailla tai näkee hyvin ilman valoakin.

Voin sanoa että siinä on jotain maagista kun pakkanen paukkuu metsässä, lumi narisee jokaisella askeleella ja kuutamo valaisee joka paikan täysin siniseksi.

Helposti. Ei ole koiraa eikä aina edes lamppua.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisin ja lenkkeilen.

Sama, joka päivä.

Uskallan ilman kumpaakin noista.

Koiraa ei enää ole ja otsalampun koen häiriöksi.

Paljon turvallisempaa maalla on lenkkeillä pimeässä kuin esim. Espoossa ja Helsingissä.

Käyn umpimetsässä metsäpolkuja pitkin juoksemassa otsalampun kanssa yksin ilman koiraa. On tullut nähtyä hirvi, kettuja, pöllöjä ja muutaman kerran joku muu juoksija.

Kaupungissa pienikin koira suojaa ihmisiltä. Maalla taas ehkä en pimeällä uskaltaisi isonkaan koiran kanssa, harva isokaan koira pärjää sudelle. Kerran olin koiran kanssa varmaan melko lähellä sutta, oli pimeää ja koira oli levoton, pälyili metsään päin. Pelotti. Oltiin kaverin mökillä ja pakko oli koiraa siinä metsätien varressa käyttää. Ei se kyllä tainnut edes tarpeitaan uskaltaa tehdä. Ja kun tultiin takaisin sisälle, kaveri sai tutultaan viestin että susi nähty siinä lähellä.

Lenkkeilen päivittäin niin. Ei maalla/metsässä ole mitään pelättävää, villieläimet väistää kyllä. Enemmän mua kaupungissa pelottaisi, siellä kun todennäköisemmin tulee vastana ties mitä hullua tai nistiä.