Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei lohduta!! Kun minulla maailman luokan kriisi!
07.01.2015 |
Sain tietää kamalia uutisia töistä. Sain tietää että olen puoli vuotta tehny turhaan yhden ison projektin, joka on aiheuttanut suunnatonta stressiä. Lisäksi lisätyönä saan uuden projektin ensi vuodelle. Ensi vuonna mieheni, opiskelija, lähtee vaihtoon ja minun piti päästä mukaan. Nyt en voikkaan lähteä kun sain tietää, että syksyn työ oli turhaa ja joudun tekemään sen uudestaan ensi syksynä.
Mies saattaa hetken kuunnella itkua, mutta koko ajan vähättelee tilannetta. "Joo teit syksyn turhaa työtä, mutta ei kai se maailmanloppu ole." "Et pääse mukaani ensi syksynä, ei kai se maailmanloppu ole". Lisäksi hän alkoi huutamaan kun ei jaksa kuunnella suruani ja lähti oven paukkuen. Sanoi suutuspäissään, ettei edes tiedä olemmeko ensi syksynä yhdessä, joten miksi murehdin sitä, kun voisin keskittää energiani siihen, että saan työasiat kuntoon. Minusta tuo kuulosti todella ikävältä :(
Entinen mieheni tuki minua aina. Hän yrittä piristää mieltäni ostamalla jotain pientä tai viemällä syömään. Hän painotti sitä, että on vierelläni, tapahtui mitä hyvänsä. Nykyinen on kaukana tästä. Olemme kyllä samanikäisiä, mutta hän ei jotenki ota vastuuta mistään. Hän vähätteee aina kaikkia suruja ja ei ikinä tee mitään jotta mieleni piristyisi. Korkeintaan halaa vähän ja silittää. Mutta jos itku jatkuu kauemmin, niin hän menettää hermonsa. Nyt hän on ollut tunnin jo jossain, kun ei kestänyt itkua. Tiedän, että tulee pian kotiin ja tulee halaamaan ja lohduttamaan. Kunnes taas menettää hermonsa kun en pysty lopettamaan suremista. En pysty, asia on niin iso ja muuttaa suunnitelmani täysin.
Toisi edes suklaata tai kukkia. Mutta ei ikinä.
Kommentit (33)
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:51"]Kuka ihme itkee joidenkin työjuttujen takia? Projekteja tulee ja menee. Osa valmistuu ja osalta vedetään matto alta ennenaikojaan.
[/quote]
Hei, eihän tuossa siitä työstä itsessään ollut kyse, vaan sen seurauksesta, että ap ei pääsekään mukaan ulkomaille.
Ja ap, jos miehesi ei muka vuoden päähän pysty suunnittelemaan edes sitä, että oletteko yhdessä, niin ei hän ole tosissaan kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on prinsessa ja draamakuningatar. Tälläistä ämmää miehen tulee välttää
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:49"]
Mulla oli tuollainen mies ja pikkuhiljaa selvisi, ettei osaa ollenkaan käsitellä negatiivisia tunteita vaan purkaa ne raivoamisena. Lisäksi hänellä ei ollut lainkaan empatiakykyä ns. tunneälyä. Hän pystyy suremaan vain asioita, jotka koskivat suoraan häntä itseään. Lyhyt pikainen toisen lohduttamien oli enemmänkin "opittu toimintamalli", jonka pystyi kertaalleen osoittamaan, mutta jos se ei tehonnut, hän hermostui, koska todellista tunteellista lohdutushalua hänellä ei ollut.
jssap
[/quote]
Onpa pinnallinen syy jättää toinen.
No ei tainnu sen exän sanomisiin olla luottamista kuitrnkaan vaikka sitä hehkutat? "On aina vierellä". Missäs se nyt on?
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:57"]
Miten murkkuikäinen voi saada projekteja
[/quote]
Minusta tämä on jo huomattavasti parempi aloitus kuin vaimoni on huono äiti-aloitus.
8½, jopa 9-.
Samaa itsekin ihmettelin.. ton tekstin on ihan pakko olla jonkun kolmetoistavuotiaan kirjoittama.
Muuta vaihtoehtoa ei ole.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeesti erittäin harvat työasiat ovat maailmanluokan kriisejä! Ehkä työtapaturma, jossa joku on kuollut ja olet siitä vastuussa voi sitä olla. Tai joku talvivaara-case, jos on vaikka ympäristöasioista vastaava johtaja firmassa.
Mikä tekee tilanteestani ja tekstistä murkkuikäisen kirjottaman? Kirjoitusvirheet (autocorrect) vai pilkkuvirheet, ei kiinnosta. Mutta älä, huoli, kyllä pilkkuja osaan käyttää. Jos en osaisi, en varmaan olisi tässä itkemässä nykyisen työni seurauksia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:06"][quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:49"]
Mulla oli tuollainen mies ja pikkuhiljaa selvisi, ettei osaa ollenkaan käsitellä negatiivisia tunteita vaan purkaa ne raivoamisena. Lisäksi hänellä ei ollut lainkaan empatiakykyä ns. tunneälyä. Hän pystyy suremaan vain asioita, jotka koskivat suoraan häntä itseään. Lyhyt pikainen toisen lohduttamien oli enemmänkin "opittu toimintamalli", jonka pystyi kertaalleen osoittamaan, mutta jos se ei tehonnut, hän hermostui, koska todellista tunteellista lohdutushalua hänellä ei ollut.
jssap
[/quote]
Onpa pinnallinen syy jättää toinen.
[/quote]
Jaa pinnallinen?? Ulkonäkö- ym asiat ovat pinnallisia. Mutta sellaisen ihmisen kanssa on paha olla suhteessa joka ei osaa ajatella kuin itseään, ei muiden harmilla väliä, kunhan itsellä menee hyvin. Terv. Itsekin tuollaisen miehen jättänyt
En ny ymmärrä tässä montaa asia, mutta se, että mies ei jaksa innostua tästä sun "maailmanlopn kriisistä" ei ole niistä yksi.
miksi sä et yritä ratkaist asiaa jotenkin? Miksi et ota selvää, mikä sun tyyössä nyt teki siiä turhaa jamiksi sun odotetaan tekevän samauudelleen vuden päästä? Mikä meni pieleen? Miksi sitoudut työhösi vuoden päähän, vaikka oletsitä ieltä, etä se on turhauttavaa pskaa ja sua kohdellaan siellä huonosti, miksi et vain totea, että vuoden päästä sä et oo tekemässä mitään projektia, koska olet ulkomailla, tai mahdolissti paremmassa työpaikassa?
Tulevaisuuksia on moenlaisia ja kaikilta työhön kuuluvilta osilta ne OVAT valintoja. Eteesi tulee vielä sellaisiakin kriisejä, joihin et vo itse vaikuttaa, läheisisi sairastuu, joudun onnettomuuteen tai tulee ero. Se, jäätkö työpaikallesi tekemään turhia projekteja vuodesta toiseen vai lähdetkö miehesi mukaan ulkomaille ON valinta. Tämän valinnan olemassaolo muistuttaa siitä, että suunnitelmat on tehty muutettaviksi, ne muuttuvat olosuhteiden mukana ja huonosta suunnitelmasta täytyy luopua jos se ei toimikaan - tai jos keksii paremman. Elämä ei tosiaan mene niin kuin suunnittelee, mutta ei sen toimimattoman suunnitelma perään pidä jäädä itkemään, pitää tehdä uusi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä ei ole ennustettavuutta, joten tälläisiä asioita tapahtuu ja silloin suunnitelmat menee uusiksi. Aikuinen osaa kohdata asiat sellaisina kuin ne tulevat vastaan eivätkä jää vellomaan kiukuttelemalla kuin pikkulapset joilta on viety kaikki karkit ja lelut. Tämä tilaisuus meni nyt ohi, mutta varmasti tulee uusia.
Miehen kanssa olen kyllä samaan mieltä siitä, että mistä sitä tietää oleteko yhdessä enää huomenna. Ei toisen varaan voi omaa elämäänsä rakentaa.
Minkä ikäinen olet.. vissiin aika nuori - anna mennä, lemppaa se, etsi parempi. Itse luulin 26-vuotiaana että olen liian vanha eroamaan ja etsimään uuden - nyt 10 vuotta myöhemmin toivon, että en olisi tuhlannut niinkään paljoa aikaa silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 13:06"][quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:49"] Mulla oli tuollainen mies ja pikkuhiljaa selvisi, ettei osaa ollenkaan käsitellä negatiivisia tunteita vaan purkaa ne raivoamisena. Lisäksi hänellä ei ollut lainkaan empatiakykyä ns. tunneälyä. Hän pystyy suremaan vain asioita, jotka koskivat suoraan häntä itseään. Lyhyt pikainen toisen lohduttamien oli enemmänkin "opittu toimintamalli", jonka pystyi kertaalleen osoittamaan, mutta jos se ei tehonnut, hän hermostui, koska todellista tunteellista lohdutushalua hänellä ei ollut. jssap [/quote] Onpa pinnallinen syy jättää toinen. [/quote] Jaa pinnallinen?? Ulkonäkö- ym asiat ovat pinnallisia. Mutta sellaisen ihmisen kanssa on paha olla suhteessa joka ei osaa ajatella kuin itseään, ei muiden harmilla väliä, kunhan itsellä menee hyvin. Terv. Itsekin tuollaisen miehen jättänyt
[/quote]
Tsemppiä kohtalotoverille, näin niitä oikeita päätöksiä tehdään. Tuolle pinnallisuutta hehkuttavalle mistään-mistään-tietämättömälle-naisparalle haluan viestiäni vielä sen verran kommentoida, että tuollainen käyttäytyminen koskee sitten ihan kaikkea. Jos sinulta kuolee esim. rakas läheinen äiti, veli, sisko, isä, mummo, niin ihan samalla tavalla saat varautua yhdessä illassa suremaan surusi ja seuraavana aamuna tulee sitten olla normaalisti reippaana tyttönä aamiaisen kimpussa ja perään seksuaalisesti aktiivinen, ettei nyt vaan jäädä turhia murhtimaan. Miehellä sitten jos tulee haava sormeen, niin sitä pitä hoitaa yhdessä ja monena iltana surra kun sitä suihkussa niin kirvelee. Ja se menee muuten just näin vaikka kuullostaa vitsiltä. Onneksi sinä jatkaisit tuollaista syvää ihmissuhdetta (niin meidän pinnallisten ei onenksi tarvi.) Turve sentään.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:57"]
Miten murkkuikäinen voi saada projekteja
[/quote]
Samaa itsekin ihmettelin.. ton tekstin on ihan pakko olla jonkun kolmetoistavuotiaan kirjoittama.
Muuta vaihtoehtoa ei ole.