Miksi Ruotsissa on niin alhaiset PISA-tulokset?

Miksi Norjallakin menee päin vittua, mutta Tanskalla ja Suomella hyvin? Koska me olemme parempia.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 23:55"]Suomesta tulleet siirtolaiset laskevat sitä.
[/quote] itseasiassa Suomesta Ruotsiin muuttaneet lapset ovat parhaiten suoriutuva ryhmä Ruotsin PISA-tuloksissa, takovat parempia tuloksia kuin kantaruotsalaiset :)

Liian vähän mamuja!

Viime vuosina siellä on haettu mallia Suomesta.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 18:44"]

Ruotsissa opettajaksi pääsee kuka vaan, tai siis ensin opettajankoulutukseen. Suomessa hakijoista vain pieni osa pääsee yliopistoon luokanopettajakoulutukseen...

[/quote]

Mistäs tämä sitten johtuu?

[/quote]

Siitä, että Ruotsissa opettaja ei ammattina ole sieltä suosituimmasta päästä eikä niin arvostettu kuin Suomessa. Koska ammatti ei ole suosittu, koulutukseen ei myöskään hakeudu niin paljon sakkia kuin Suomessa. Ja kun ei hakeudu paljon sakkia, ei opiskelupaikoista synny samanlaista kilpailua kuin Suomesta vaan koulutukseen pääsee myös heikompi opiskelija-aines koska opiskelupaikat on kuitenkin täytettävä.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 08:16"]

Viime vuosina siellä on haettu mallia Suomesta.

[/quote]

Heh, kerrankin näin päin.

Mutta totuus on että Suomen PISA-tulosten takana on myös hyvin homogeeninen yhteiskunta ja väestörakenne. 

OECD:n raportti aiheesta, http://www.oecd.org/edu/school/Improving-Schools-in-Sweden.pdf niille keitä asia oikeasti kiinnostaa.

Jännä, että herrarotu Ruotsissa ja Suomessa pärjää noin huonosti. Hmm, ehkäpä me syljetyt ja halveksitut suomen suomalaiset olemmekin ylivertaisia tähän wannabe-herrarotuun nähden, miettikää sitä hurrit.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 23:50"]

Mamut

[/quote]

Although a gap remains between the performance of immigrant and non-immigrant students, it cannot explain the decline in performance. 

http://www.oecd.org/edu/school/Improving-Schools-in-Sweden.pdf

Tekijöitä jotka vaikuttavat huonoon menestykseen (tuosta Oecd:n raportista kopsattu):

Learning environments are not always conducive to learning and sufficiently challenging, and there are considerable challenges in terms of student truancy and perseverance in learning.

Conditions in the system are not conducive to nurturing excellence in the teaching profession. Teaching is considered a low-status and relatively unattractive profession, partly due to the heavy workload, relatively low salaries for experienced teachers and limited opportunities for appraisal and feedback. Principals and their employers do not accord sufficient priority to pedagogical leadership. In addition, the heavy workloads, unclear relationships and distrust between principals and their employers have contributed to high turnover.

There is a lack of capacity and clarity in roles and responsibilities at various levels of the education administration, and local autonomy is not matched with adequate public accountability. These are key challenges for improving student performance.

Lack of clarity and differing views on education priorities are diluting school improvement efforts and have led to cherry-picking of priorities at the local level. Unclear education priorities and a piecemeal approach to reform hinder the alignment, coherence and potential impact of reforms and policies.

In addition, assessment and evaluation arrangements remain underdeveloped, leading to a lack in coherence and unreliable data and information on student performance. 

[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 19:25"]

Horot! Mitä väliä Pisa-tuloksilla on? Verratkaapa Suomea ja Ruotsia keskenään. Kumpi valtio on vauraampi ja menestyneempi?

[/quote]

Nykyisten koululaisten osaamisella luodaan tulevaisuuden vauraus. Koska Ruotsin koululaisten osaaminen on vajoamassa kehitysmaatasolle, talouden voi olettaa kehittyvän samaan suuntaan, kun nämä ikäluokat siirtyvät työelämään.