Voiko olla valikoiva kasvosokeus?

Sama mulla.

Tosin vaikka välillä tunnistan näyttelijät ihan hyvin (paremmin kuin tutut ruokakaupassa), vähemmän tunnettuja näyttelijöitä en välttämättä erota toisistaan, jos samassa leffassa on useampi samannäköinen.

Kasvosokeutta on monenlaista, eri asteista. Jotkut tunnistavat ihmisiä vain vaatteista tai hiuksista.

Mutulla sanoisin että voi olla. Itselleni on ollut aina hankalaa erottaa blondit toisistaan. Täytyy olla todella persoonallisen näköinen blondi, että erotan hänet muista blondeista.

Aika monella tuntuu olevan. Tärkeät ihmiset tunnetaan ja niille moikataan, mutta vähemmän tärkeitä ei olla huomaavinaan.

En sanoisi, että kasvosokeus on valikoiva. Koen, että minulla on osittainen kasvosokeus. Tarvitsen useita tapaamiskertoja ennen kuin opin tunnistamaan ihmisiä kasvoista. Jos ihmisellä on jotain huomattavasti erilaisia piirteitä kuin muilla, saatan oppia jo kerrasta, mutta jos on sellainen keskimittainen, ei vaalea eikä tumma ja muutenkin jotakuinkin perusmalli, niin voi kestää satoja tapaamisia ennen kuin tunnistan kasvoista. Joskus tunnistan ensin äänestä. Sitten kun olen oppinut tunnistamaan ihmisen, se pysyy mielessä.

Naisethan eivät edes näe ns. kilttejä miehiä, katsovat ynseä ilme naamallaan läpi kuin olisi pelkkää ilmaa.

Vierailija kirjoitti:

En sanoisi, että kasvosokeus on valikoiva. Koen, että minulla on osittainen kasvosokeus. Tarvitsen useita tapaamiskertoja ennen kuin opin tunnistamaan ihmisiä kasvoista. Jos ihmisellä on jotain huomattavasti erilaisia piirteitä kuin muilla, saatan oppia jo kerrasta, mutta jos on sellainen keskimittainen, ei vaalea eikä tumma ja muutenkin jotakuinkin perusmalli, niin voi kestää satoja tapaamisia ennen kuin tunnistan kasvoista. Joskus tunnistan ensin äänestä. Sitten kun olen oppinut tunnistamaan ihmisen, se pysyy mielessä.

Mulla aivan sama juttu. Olen joutunut tosi noloihin tilanteisiin, kun en tunnista ihmistä. Pystyn taitavasti  juttelemaan niitä näitä iloisesti ja samalla mietin kuumeisesti, että kuka on tämä henkilö joka ilmiselvästi tuntee minut. Mieheni on aina hirveän huvittunut, kun olemme liikenteessä ja joudun em. tilanteisiin. Hän näkee heti, että olen aivan pihalla keskustelukumppanistani :D En ole tunnistanut jopa monivuotista työkaveriani, kun hän oli aurinkolasit päässään ja siviilivaatteet päällään kaupungilla. Hänen piti ottaa lasit pois ja puhua minun kanssani, niin tunsin hänet äänestä. Työpaikallani olen myös sekoittanut jatkuvasti kolme eri naispuolista työkaveriani toisiinsa. 

Mutta sitten toisaalta esim. joku erikoisen näköinen näyttelijä jää heti mieleeni.

Puheessa voi olla spesifisesti mykkä (mutilismi), miksei myös visuaalisesti? Ja teillähän niin on! En ole ajatellut, että sekin olisi tietyntyyppistä - mutta nyt kun asiaa mietti, vielä oudompaa olisi, jos Ei olisi (yksilöllisesti) tietynlaisia piirteitä koskevaa...

Oletteko lukeneet Oliver Sacksin kirjoja? Esim. The River of Consciousness. Moneen potilaskertomukseen hänen kirjoissaan liittyy agnosia.

Minä saatan joskus harvoin jonkun näyttelijän tunnistaa, jos tiedän, että hän esiintyy kyseisessä elokuvassa ja jos muistan, mllainen ääni hänellä on.  Muuten tunnistan ihmiset vain äänestä, tukasta tai koirasta, ja tämä koskee ihan tuttujakin. Esim. äitiäni tai tytärtäni en ole tunnistanut, jos he ovat tulleet kadulla vastaan.

Tajusitteko vasta aikuisena, että joidenkin asioiden tunnistaminen ei ole tavallista? 

Onko ollut muissa asioissa, kuin kasvoissa? 

Ja onko joissakin toisissa asioissa ollut erinomainen tunnistuskyky?

Vierailija kirjoitti:

Minä saatan joskus harvoin jonkun näyttelijän tunnistaa, jos tiedän, että hän esiintyy kyseisessä elokuvassa ja jos muistan, mllainen ääni hänellä on.  Muuten tunnistan ihmiset vain äänestä, tukasta tai koirasta, ja tämä koskee ihan tuttujakin. Esim. äitiäni tai tytärtäni en ole tunnistanut, jos he ovat tulleet kadulla vastaan.

Entä eläimet?

Kasvit?

Onko teidän vaikea valita hedelmiä ja vihanneksia? Vai ajatteletteko, ettei edes tarvitse valita.

Olen miettinyt, että kun moni on luullut mua poliisiksi ta vartijaksi, niin onkohan niillä joku agnosia.

Mulla on vähän niin kuin agnosian vastakohta, luulisin.

Vierailija kirjoitti:

Tajusitteko vasta aikuisena, että joidenkin asioiden tunnistaminen ei ole tavallista? 

Onko ollut muissa asioissa, kuin kasvoissa? 

Ja onko joissakin toisissa asioissa ollut erinomainen tunnistuskyky?

Minä tajusin vasta sitten, kun jouduin tosi outoon tilanteeseen n. 30v iässä, että en tunnistanut millään ihmistä joka on ollut minun kanssani samalla luokalla monta vuotta ja olen jopa aikuisen kyläillyt hänen kotonaan. Tajusin vasta myöhemmin kuka tämä ihminen oli jonka kanssa keskustelin pitkään. En tiennyt kasvosokeudesta ennen kuin luin jostakin lehdestä, että prinsessa Victoria kärsii siitä. Tunnistin itseni siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajusitteko vasta aikuisena, että joidenkin asioiden tunnistaminen ei ole tavallista? 

Onko ollut muissa asioissa, kuin kasvoissa? 

Ja onko joissakin toisissa asioissa ollut erinomainen tunnistuskyky?

Minä tajusin vasta sitten, kun jouduin tosi outoon tilanteeseen n. 30v iässä, että en tunnistanut millään ihmistä joka on ollut minun kanssani samalla luokalla monta vuotta ja olen jopa aikuisen kyläillyt hänen kotonaan. Tajusin vasta myöhemmin kuka tämä ihminen oli jonka kanssa keskustelin pitkään. En tiennyt kasvosokeudesta ennen kuin luin jostakin lehdestä, että prinsessa Victoria kärsii siitä. Tunnistin itseni siitä. 

Tunsitko kuitenkin hänen olemuksensa? Siis minkä tuntuinen ihminen on, tuntuiko se tutulta?

Minäkin tunnistan mielelläni näyttelijöitä. Ehkä tämä johtuu siitä, että heistä on minulle pelkkää iloa, eikä heidän tunnistamisensa aiheuta minulle mitään suorituspaineita.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin tunnistan mielelläni näyttelijöitä. Ehkä tämä johtuu siitä, että heistä on minulle pelkkää iloa, eikä heidän tunnistamisensa aiheuta minulle mitään suorituspaineita.

Vaihteleeko tunnistamiskyky mielentilan mukaan (esim. väsymys, kuume), vai ovatko tietyt ihmisen vain "kaikkien tuntemia" ja sikäli turvalliseksi luokiteltuja.

Minä tunnistan jotkut oikein hyvin vuosikymmenienkin päästä, toisia sitten epäilen etten tunnistaisi edes jotain lähisukulaista, jos yllättäen tulisi väärässä paikassa vastaan.

Joskus on käynyt niin että tunnistan kasvot, äänen ja tiedän että tämä on tuttu kyllä, mutten muista nimeä enkä sitä mistä hän on tuttu.

Siinäpä sitten yrität jotenkin selvitä kunnialla kun tulee jututtamaan...

Näyttelijöiden nimet minulla esim. eivät jää päähän, enkä välttämättä pysty jonkun pitkäänkin seuraamani sarjan hahmojen nimiä sanomaan, mutta katsoessani kyllä pysyn yleensä sen aikaa kärryillä että kenestä puhutaan, mutta seuraavana päivänä en taas osaisi nimetä.

Kyllä meitä on moneen junaan.