Olen 19-vuotias ja seurustelen 31-vuotiaan kanssa. Kysy halutessasi jotain?

Äh ei mitään lapsia

Millaista on seksi?

Johan teidän suhteessa on jo yks lapsi. Porvoossa varmaan asutteki.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:02"]

Millaista on seksi?

[/quote] Seksi on erittäin hyvää! :) mun eka kerta oli 16-vuotiaana tämän miehen kanssa ja siitä jäi oikeen hyvät kokemukset, koska mies oli kokeneempi ja osasi ottaa minut hellästi ja oikein. :) kuunteli tarkasti mitä tahdon jne.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:06"]

Johan teidän suhteessa on jo yks lapsi. Porvoossa varmaan asutteki.

[/quote]

? Meinaatko, ettei pareja tuollaisella ikäerolla ole. On niitä. Yksi sukulaistyttö on naimisissa sen ikäisen miehen kanssa, jolla oli häntä vanhempia lapsia kun alkoivat olla yhdessä. 

Mä seurustelin 23 vuotiaana 40 vuotiaan miehen kanssa. Ei siinä mitää ihmeellistä ollu. Ihan normaali parisuhde iloinee ja ongelminee.

Miten vanhempasi ovat suhtautuneet asiaan?
Keräsitkö pitkään rohkeutta kertoa heille, salailitko asiaa ensin?
Oletko tavannut miehen kavereita/sukulaisia? Miten he ovat sinuun suhtautuneet?

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:06"]

Johan teidän suhteessa on jo yks lapsi. Porvoossa varmaan asutteki.

[/quote] Sori, mutta emme asu Porvoossa vaan Tampereella ja suhteessamme ei ole vielä yhtään lasta, ei edes lemmikkieläintä, mutta haave olisi saada lapsi kun minä 22v & mies 34v. Muutaman vuoden kuluttua toivon mukaan toinen. :) meidän lapset on sit siinä! <3

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:06"]

Johan teidän suhteessa on jo yks lapsi. Porvoossa varmaan asutteki.

[/quote]

? Meinaatko, ettei pareja tuollaisella ikäerolla ole. On niitä. Yksi sukulaistyttö on naimisissa sen ikäisen miehen kanssa, jolla oli häntä vanhempia lapsia kun alkoivat olla yhdessä. 

[/quote] Se on vain elämää! :)

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:08"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:06"]

Johan teidän suhteessa on jo yks lapsi. Porvoossa varmaan asutteki.

[/quote]

? Meinaatko, ettei pareja tuollaisella ikäerolla ole. On niitä. Yksi sukulaistyttö on naimisissa sen ikäisen miehen kanssa, jolla oli häntä vanhempia lapsia kun alkoivat olla yhdessä. 
[/quote]

Nytkö miehen lapset on sitten naista nuorempia? Vai oliko tällä naisella miestä vanhempia lapsia?

Eihän se ikäero tuossa iässä tunnu, mutta jos sattuu, että olette vielä vanhoina yhdessä niin sitten. Kun olet 59 mies on 71 ja silloin jo tuntuu että oot papan kanssa.Ihmiset tietenkin ikääntyy erilailla ja toiset pysyy henkisesti vireinä. Meillä on 6vuotta ikäero ja nyt kunollaan keski-iässä tuntuu, että mies ukkoutuu silmissä.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:09"]

Mä seurustelin 23 vuotiaana 40 vuotiaan miehen kanssa. Ei siinä mitää ihmeellistä ollu. Ihan normaali parisuhde iloinee ja ongelminee.

[/quote] Itse taas en voisi kuvitella tuollaista, vaikka on mulle joskus nelikymppiset miehetkin jotain ehdotellu ja olen siis ap.. Mun omat vanhemmat on nyt 49v, täyttää tänä vuonna tasan viiskymmentä, niin oishan se oksettavaa alkaa isän ikäsen kanssa olemaan...

Mun oma mies ei oo lähelläkään sitä. :) vain 12v minua vanhempi! ja mun omat vanhemmat vois olla miehenkin vanhempia, jos ois sen 18-vuotiaina just saanu. :) Miehen omat vanhemmat on itseasias syntyny -63, eli ei kauheesti minun vanhempia iäkkäämpiä, mutta hänen äitinsä kuoli kyllä pari vuotta sitten.. :/

Pidät ittees näköjään jotenki erityisenäki :D kuka vaan nuori muija kelpaa vanhemmalle sedälle egonjatkeeks. Mites sun kaverit, eiks niistä oo outoo et sun vanha ukko on aina mukana jossain mukanuorena : D Miks sulta pitäs kysyy yhtään mitään? No okei, sulla ei vissiin oo mitään hirveen suuria tavotteita elämälles? Oot varmaati sairaan tylsää seuraa, kuka mielenkiintonen ihminen haluis vakiintua 19-vuotiaana johki puolet vanhempaan?
T n 20

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:16"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:09"]

Mä seurustelin 23 vuotiaana 40 vuotiaan miehen kanssa. Ei siinä mitää ihmeellistä ollu. Ihan normaali parisuhde iloinee ja ongelminee.

[/quote] Itse taas en voisi kuvitella tuollaista, vaikka on mulle joskus nelikymppiset miehetkin jotain ehdotellu ja olen siis ap.. Mun omat vanhemmat on nyt 49v, täyttää tänä vuonna tasan viiskymmentä, niin oishan se oksettavaa alkaa isän ikäsen kanssa olemaan...

Mun oma mies ei oo lähelläkään sitä. :) vain 12v minua vanhempi! ja mun omat vanhemmat vois olla miehenkin vanhempia, jos ois sen 18-vuotiaina just saanu. :) Miehen omat vanhemmat on itseasias syntyny -63, eli ei kauheesti minun vanhempia iäkkäämpiä, mutta hänen äitinsä kuoli kyllä pari vuotta sitten.. :/
[/quote]

Millähän tavoin 12 vuotta ikäerona niiiiin paljon erimpi ku 17 vuotta?
Tokihan siinä 5 vuotta väliä iässä, mut en silti nää asiaa kovinkaan erilaisempana.

Vau...itse olen 20 ja mies 33. Yhdessä 4 vuotta ja 2 lasta ja avioliitossa ollaan.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:10"]Miten vanhempasi ovat suhtautuneet asiaan?
Keräsitkö pitkään rohkeutta kertoa heille, salailitko asiaa ensin?
Oletko tavannut miehen kavereita/sukulaisia? Miten he ovat sinuun suhtautuneet?
[/quote]

Heh, itsekin olen 17-vuotiaasta seurustellut silloin 31-vuotiaan mieheni kanssa. Nykyään olen 20 ja mies 34. Eipä tässä mitään kysymisen arvoista tule.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:10"]

Miten vanhempasi ovat suhtautuneet asiaan? Keräsitkö pitkään rohkeutta kertoa heille, salailitko asiaa ensin? Oletko tavannut miehen kavereita/sukulaisia? Miten he ovat sinuun suhtautuneet?

[/quote] Vanhempani ovat suhtautuneet asiaan hyvin. :) suhtautuivat jo sillon kun alettiin seurustelemaan, kun minä olin 16-vuotias ja mies 28-vuotias. Toki ne ensiks ihmetteli vähän ikäeroa ja toru sitä, mutta meillä ei koskaan olla vedetty minkään asian suhteen hillittömiä raivareita, tai tarvinnut pelätä väkivaltaa, vaan rajoja on ollut ja asioista ollaan keskusteltu aina asiallisesti, vaikka ei aina ihan samaa mieltä oltas jutuista oltukaan...

Oon saanu omasta mielestäni siis tosi hyvät ja ymmärtäväiset vanhemmat!

Enemmän he olivat huolissaan miehen taustasta. Hänen menneisyydessään on siis narkomaniaa, rikollisuutta ja linnareissuja...

Mutta lopulta onnistuivat sulattamaan senkin, kun saivat tutustua mieheen kasvotusten useamman kerran ja viettää aikaa tämän kanssa ja näkivät että ongelmistaan huolimatta on pohjimmiltaan kuitenkin aivan ihana tyyppi! :) Mulla itselläni ja meidän vanhemmilla on tapana ollu aina ajatella, että jokaisella ihmisellä on ne omat ongelmansa, erinäisistä syistä... että mitä niihin muihin asioihin sen enempää sitten puuttumaan, sen kuitenkin tiedän että jos miehellä ois ollu kontollaan joku henkirikos - niin mun vanhemmat ei ois hyväksyny suhdetta ikinä! Enkä ihmettele. Tuskin sillon itsekään olisin välttämättä alkanut seurustelemaan miehen kanssa. Taponyrityksestä hänet on tuomittu kyllä joskus, mutta sitä ei kerrottu mun vanhemmille, ne ei tee sillä tiedolla yhtikäs mitään, miehen oma asia, eikä mies oo satuttanu mua KERTAAKAAN tän 3vuoden suhteen aikana...

Kerrottiin meidän suhteesta molempien vanhemmille kun oltiin seurusteltu vuoden verran. Olin siis 17 & mies 29.

Olen tavannut molempia, samoin mies mun puolelta molempia, vietetäänkin paljon aikaa yhteisten ystävien kanssa ja etenkin miehen sisko ja pikkuveli joka on mua vähän nuorempi on tosi mukavia tyyppejä! :)

Kaikki ovat suhtautuneet nyt jälkikäteen muhun hyvin, mutta alussa on ollut ongelmia ja kaikkien miesten ystävien kanssa musta ei tullut esim. ystävää kun he olivat musta jotenkin kylmiä, outoja ja suhtautuivat nyrpeesti minun ikään... :S puhuivat seläntakana suoraan sanottuna paskaa ja haukkuivat minua, niin eipä siinä kauheesti sellasten ihmisten ystävä kiinostanukkaan sitten olla! :) mutta vaistosin sen siis ihmisistä alusta alkaen että puhuvat paskaa ja lopulta sain kuulla mieheltäkin totuuden asiasta, mitä olin jonkun aikaa jo tivannut...

Ihan normaalia. Ootte aikuisia ihmisiä ja teette mitä haluatte. Minä tapailen kanssa 12 vuotta vanhempaa miestä, mutta 15 vuoden ikäero on mulla maksimi. 25-vuotias olen.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:16"]

Eihän se ikäero tuossa iässä tunnu, mutta jos sattuu, että olette vielä vanhoina yhdessä niin sitten. Kun olet 59 mies on 71 ja silloin jo tuntuu että oot papan kanssa.Ihmiset tietenkin ikääntyy erilailla ja toiset pysyy henkisesti vireinä. Meillä on 6vuotta ikäero ja nyt kunollaan keski-iässä tuntuu, että mies ukkoutuu silmissä.

[/quote] No mun molemmat isovanhemmat, mitkä on vielä äitin puolelta elossa niin on nyt päälle 70v ja asuu omassa taloudessa, käy päivittäin ulkona ja on tosi hyvä kuntosia! :) isän puolelta ukkia en oo nähnykkään, se kuoli jo joskus 60-vuotiaana sydäriin ja sitten mummo kuoli 74-vuotiaana vanhainkodissa aika huonokuntosena... et niin se elämä vaan eri tavalla meitä ihmisiä kuljettaa.

Mutta eipä tuo 59-vuotiaana haittais 71-vuotiaan kanssa seurustella jos oikeasti rakastaa ja vanha lehmähän tuota minäkin olen jo tuossa vaiheessa, jos täytän seuraavana vuonna 60.. :D en todellakaan siis mikään nuori enää, vaikka miestä toki nuorempi, mutta en toki niin nuori ettenkö voisi olla 70-vuotiaankin kanssa! Onhan esim. Frederik nyt jo yli 70 ja tosi hyvä kuntonen... :D miehen päihdehistorialla ei vaan ehkä eletä tonne asti, mutta meillä mennään päivä kerrallaan... :) turha tollasia murehtia. Jokainen kuolee sillon kun kuolee!