Vaikea tilanne miehen siskon kanssa..
Pakko avautua sillä juttelin juuri anoppini kanssa joka vähän valotti mulle minkälainen tyyppi tuo miehen sisko "Kaisa" on!
Kaisa on mua 8 vuotta vanhempi, itse olen 20v ja ollut naimisissa mieheni kanssa viime kesästä asti. Kaisaan tutustuin jo seurustelusuhteemme alkuaikoina eli liki 5 vuotta sitten ja olen pitänyt Kaisaa aina huipputyyppinä eikä mulla oo ollu mittään pahaa sanottavaa hänestä.
Kaisa ja hänen miehensä (heillä on kolme villiä lasta) kutsuvat usein minut ja mieheni kylään ja käymmekin siellä noin kerran viikossa istumassa iltaa, kahvittelemassa ja juttelemassa. Olen itse myös usein kutsunut heidät meille kylään, mutta kaiken kaikkiaan he ovat päässeet tulemaan meille vain 2 kertaa tässä puolen vuoden aikana. Yleensä syynä on heidän villit lapsensa joita ei välttämättä kannata tuoda minun ja mieheni pieneen kämppään. Niinpä olemme sitten useammin kyläilleet heidän luonaan ja olen ajatellut että tämä tapa on kaikille ok. (Aina kutsusta menemme paikalle emmekä omatoimisesti tuppaudu.)
Eilen illalla mulle kuitenkin selvis että tää Kaisa on puhunut musta aivan järjettömästi paskaa äidilleen eli anopilleni. Esimerkiksi se, etten ikinä kutsu heitä kylään vaan aina tuppaudun heille, mikä on musta äärettömän typerästi väitetty sillä en todellakaan ole heille tuppautunut ilman kutsua. Lisäksi Kaisa syytti tästä ainoastaan minua, eikä miestäni koska Kaisa ja mieheni ovat todella läheisiä joten ehkä oli luontevampaa sysätä kaikki paska minun harteilleni.
Tämän kylään tuppautumisen lisäksi hän oli väittänyt äidilleen, etten ikinä tarjoa apuani keittiöhommissa kyläillessämme heillä, vaan Kaisa joutuu laittamaan kaikki pöytään ja siivoamaan pöydän ja mukamas hänen kaikki aikansa kuluu siihen kuinka hän laittaa kahveja pöytään ja sivussa hoitaa lapset jne. Tämäki oli minusta niin järjetön väite, sillä joka ikisellä kyläreissulla olen tarjonnut apuani keittiön puolella ja usein katson heidän lapsiensa perään oma-alotteisesti kun Kaisan nyssykkämies ei pane tikkua ristiin vaan makoilee sohvalla.
Ilmeisesti heidän lapsiinkaan en olisi saanut koskea sillä kaikkein pahin mitä Kaisa oli anopilleni sanonut, oli se, että toivottavasti minä ja mieheni emme saa ikinä lapsia sillä en osaa hoitaa niitä. Olin niin järkyttynyt kun kuulin tämän että vieläkin meinaan purskahtaa itkuun sitä miettiessäni. Olemme mieheni kanssa yrittäneet lasta siitä asti kun valmistuin ammattiin, eli reilu vuoden verran. Toistaiseksi ei ole tärpännyt ja se on ollu meille tosi kova paikka.
Nyt oon ihan pihalla että mitä teen! Mietin yön yli asiaa ja en vaan pysty ainakaan kasvokkain sanomaan Kaisalle noista asioista mitään, ja en kyllä edes tiedä mitä sanoisin. Harmittaa mielettömästi jos meidän ystävyys meni nyt sitten tässä sillä tuskin pystyn antamaan anteeksi noita mitä Kaisa on äidilleen puhunut minusta samalla esittäen minulle että kaikki on hyvin..
Anopin kanssa ollaan tosi hyvissä väleissä ja kuulemma Kaisa oli kertonut nuo asiat hänelle jo pari viikkoa sitten, muttei ollut uskaltanut sanoa mulle niistä asioista mutta onneks sai kuitenkin kerrottua!
Nyt kaipaisin hiukan vinkkejä että mitä ihmettä voin tehdä.
Toivottavasti kappalejako on ok, kännykällä kun kirjoitan.
Kommentit (41)
Olet todella nuori.
Ole nin kuin et tietäisi mitään. Anoppi on ollut hieman hassu kun sinulle avautunut tyttärensä purkautumisesta johon varmasti syy lähinnä omassa ukossaan.
Jokainen äiti osaa hoitaa omaa lasta vaikka tuo Kaisa ehkä ei... hmm
Kaisa ei ole ainoa törppö, vaan myös anoppisi. Mikä motivaatio hänellä on jakaa tuollaisia ilkeyksiä kanssasi? Yleensä tuollaiset jutut pidetään omana tietona ja yritetään tasoitella tunnelmaa. Anoppihan tuntuu oikein toivovan, että teillä menisi välit huonoksi, kun haluaa ehdoin tahdoin tuollaisena totuuden torvena toimia.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 13:41"]Minä ottaisin suoraan asian puheeksi. Voisi olla, että se pelastaa ystävyyden kun saa puhuttua asiat selviksi. Tosi kurja juttu! Mistä sait selville?
[/quote]
Luetun ymmärtäminen kymppi.
Ekana tulee mieleen, että kaisa on hyvin tyytymätön perhe-elämäänsä. Sinä olet sopivan uusi ja nuori kohde, johon purkaa tyytymättömyyttään. Tosin eihän kaisa sitä sinuun purkanut, vaan puhui vain äidilleen...
Kuinka typerä anoppi sulla onkaan...
No kyllä minä ehkä kysäisisin Kaisalta sopivassa kohdassa, että mitähän vittua.
Oletko koskaan leikkinyt leikkiä rikkinäinen puhelin?! Ei kenenkään toisen sanomisille pitäisi antaa noin suurta arvoa ja mitä sitten?! Onko seläntakana puhuminen täysin vierasilmiö sinulle?! Ja sinä et koskaan ole sanonut toisista pahaa sanaa esim. kavereille?!
Lastetekoa vielä pyytäisin harkitsemaan! Sinä et taida olla vielä valmis siihen saatanalliseen syyllistämiseen yms. mitä äidiksti tuleminen tuo mukaan!
Onko varmaa, että Kaisa on sanonut noin? Et ole kuullut sitä häneltä suoraan, vaan joku väittää hänen sanoneen noi jutut.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 13:53"]Oletko koskaan leikkinyt leikkiä rikkinäinen puhelin?! Ei kenenkään toisen sanomisille pitäisi antaa noin suurta arvoa ja mitä sitten?! Onko seläntakana puhuminen täysin vierasilmiö sinulle?! Ja sinä et koskaan ole sanonut toisista pahaa sanaa esim. kavereille?!
Lastetekoa vielä pyytäisin harkitsemaan! Sinä et taida olla vielä valmis siihen saatanalliseen syyllistämiseen yms. mitä äidiksti tuleminen tuo mukaan!
[/quote]
Moro Kaisa!!
Kaisa on väsynyt ja hän ei enää pidä teidän jokaviikkoisiä kyläilyjä virkistävänä ajanvietteenä vaan työllistävänä pakkopullana. Perhe-elämä kolmen villin lapsen kanssa saattaa viedä mehut niin, että hän tarvitsee rentouttavaa trkemistä tai vaan olemista tai jotain itseä virkistävää. Kun hän on ladannut akkujaan ja keskittynyt välillä omaan jakamisernsa, hän jaksaa taas pttaa vieraita vastaan. Tai sitten ei. Muista, että mikään ei ole ikuista ja ihminen kehittyy, haluaa uutta ja mennä eteenpäin. Muutosvaiheessa saattaa mennä kuppi nurin liian ärhäkkäästi.
Ota asian esiin "Kaisan" kanssa ja sanot hänelle kaikki nuo asiat jotka kirjoitit... selvä väärinkäsityshän tuo on.
Itsetunto?! Sehän lähtee siitä, että tuntee omat hyvät ja huonot puolet. Varmasti noista asioista joku on totta. Et voi kirjoittaa itsestäsi vireheetöntä ja toisesta pelkää syypäätä. Enkä nyt ihan kirjaimellisesti ottaisi anopin sanomisia, värikynät ovat oikein oivallinen ja mielenkiintoinen lelu aikuistenkin käyttöön. Pahat sanat tai loukkaantuminen menevät sanojan puutteellisuuden piikkiin, jos ihminen tietää oman arvonsa vikoineen kaikkineen. Mitä, jos vähän vielä kasvaisit ennen perheen perustamista, kuten jo mainittiinkin "syyllistäminen" ei tuosta ainakaan vähene.
Oho, mitä pahaa se tytär on tehnyt anopille kun anoppi tuolla tavalla käyttäytyy?
Kenelle kyläkutsu on osoitetttu sinulle, miehelle vai teille molemmille.
Aika outoa. Ettei vaan anoppi yrittäisi teidän välejä viilentää kiusallaan? Tai olisi yrittänyt saada sinua puhumaan paskaa Kaisasta, vaikka sitähän nyt et varmasti fiksuna ihmisenä missään nimessä olisi tehnyt. Eli jotenkin testata sua. Kamalaa. Kertoisin kyllä miehellä ja pyytäisin miestä kysymään asiaa siskoltaan!
Oiskohan anopin itse keksimiä juttuja nuo? En jaksa uskoa, että Kaisa jaksaisi esittää vuodesta toiseen sinulle ystävällistä, ja noin usein.
Anna olla, se on paras neuvo. Miehen siskoa nähdään pari kertaa vuodessa. Lähinnä käyttävåt meidän kotia huoltsikkana matkalla jonnekin eli käyvät syömässä ja vessassa meillä. 15 vuoden aikana on tapahtunut monenmoista, on syntynyt lapsia, ostettu asuntoja, valmistuttu yliopistosta, edetty uralla. Kuitenkaan kertaakaan käly ei ole onnittelut mua ikinä mistään. Viimeksi kun nähtiin niin mies mainitsi erään seikan mun uraan liittyen johon yleensä ( ainakin minä vastaavassa tilanteessa) reagoidaan onnitellulla. Käly käyttäytyi kuin ei olisi kuullu t ja ryhtyi puhumaan auton tankkaamisesta. Mutta mitä väliä, ne on muutamia tilanteita vuodessa eikä meidän tarvitse olla kavereita. Täytyyhän työelämässä kin sietää päivittäin kaiken laisia persoonia ja tulla toimeen.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 13:53"]Oletko koskaan leikkinyt leikkiä rikkinäinen puhelin?! Ei kenenkään toisen sanomisille pitäisi antaa noin suurta arvoa ja mitä sitten?! Onko seläntakana puhuminen täysin vierasilmiö sinulle?! Ja sinä et koskaan ole sanonut toisista pahaa sanaa esim. kavereille?! Lastetekoa vielä pyytäisin harkitsemaan! Sinä et taida olla vielä valmis siihen saatanalliseen syyllistämiseen yms. mitä äidiksti tuleminen tuo mukaan! [/quote] Moro Kaisa!!
[/quote]
Hyvin sanottu! Lasten ei pitäisi tehdä lapsia! Töihin nuori neiti. Kyllä niitä lapsia ehtii tekemään myöhemminkin, kun on itsetunto ja talous kunnossa! Luontokin taitaa yirttää kertoa teille, että vielä ei ole lasten aika! Kaisalta rakkaudella.<3
Ihan ns. perusarkea! Tervetuloa aikuisuuteen, jossa kompeisoidaan omaa epävarmuutta puhumalla pahaa muista ihmistä. Paljon on sinulla vielä lapsi kulta oppimista ja sinun pitää siettää tulla opetetuksi.
Iso tyttö olisi jo puhunut Kaisan kanssa välinsä selväksi tai antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, eikä surkutellut tilannetta vain anopin lasien läpi katsottuna.
Minä ottaisin suoraan asian puheeksi. Voisi olla, että se pelastaa ystävyyden kun saa puhuttua asiat selviksi. Tosi kurja juttu! Mistä sait selville?