Lue keskustelun säännöt.
Asunto "hienostoalueella"
28.10.2021 |
Perimme mieheni vanhempien vanhan arvoasunnon, johon nyt muutamme (omakotitalo). Alue on yksi Suomen varakkaimmista ja nyt mietinkin, pitääkö valmistautua johonkin "luokkasotaan" (😅) ja nenää nyrpistäviin naapureihin koska emme itse ole rikkaita. Kokemuksia? Miten lapset otetaan tällaisella alueella/koulussa vastaan?
Kommentit (114)
Siskoni asuu Espoossa ns arvoalueella, jossa talot ovat kalliita. Heidän tulonsa ovat ylempää keskiluokkaa mutta selkeästi pienemmät kuin naapurustossa keskimäärin. Lähinnä asiaan kiinnittävät huomiota teinit, jotka tietävät tasan tarkkaan että heidän perheellä on kaupunginosan vanhin ja halvin auto, ja että omat puhelimet yms eivät pysy kilpavarustelussa mukana. Aikuisilla on naapureihin ihan hyvät ja asialliset välit, ja lapsilla on kavereita.
Eiköhän AP perheineen sopeudu ihan ongelmitta, ovat oma itsensä ja kohtelevat toisia ihmisiä asiallisesti. Mitään ei kannata esittää, koska naapurit kyllä tietävät, että "se Firma Oy;n Kettunenkin kuoli ja poikansa peri talon ja tyttärensä osakesalkun" ja kaikesta esittämisestä jää aina kiinni ja joutuu naurunalaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa olla oma itsensä kuten tähänkin asti. Yleensä rikkaammat naapurit ovat ystävällisiä, tervehtivät ja sanovat pari sanaa jostain ajankohtaisesta, kuten säästä, mutta eivät kaveeraa tai halua varsinaisesti tutustua. Mutta niinhän naapureihin pidetään vähän etäisyyttä joka paikassa.
Me kans ollaan ylintä keskiluokkaa, ei kuiteskaan eliittiä, mutta asutaan hienoston alueella.
Vierailija kirjoitti:
No kannattaa ainakin käydä se semmonen etikettikurssi. Esim. Minnea Vainio järjestää (Eirassa kotonaan), en muista nettisivua mutta googlaa, sieltä voi varata erilaisia kursseja. Ja lapsillekin on omia.
Pari kaveriani kävi Lontoossa tällasen samantyyppisen kurssin (Ellen Dag, alunperin tanskalainen joku "puoliksi kuninkaallinen"), mutta se tulee tietenkin kalliimmaksi kun tulee lennot ja hotlat. Enkä tiedä haluaako kukaan matkustaa Englantiin just nyt vaikka ovatkin poistamassa rajoituksia.
Meillä mies ja lapset kävivät tämän Vainion kurssin, koska ne oli aina niin raivostuttavan pihalla kaikenlaisissa juhlissa. Suosittelen, ja se oli kuulemma heidänkin mielestään ihan mukavaa. Ennemmin niin että joku ulkopuolinen neuvoo, kuin että minä nalkutan ja ohjaan. Nykyään kun on vaikka jotkut eläkeläisen synttärit niin on kiva että kaikki tietää missä järjestyksessä kaikki menee, milloin on sopivaa ojentaa se lahja, ja niin edelleen, miten aikuisille jutellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä hienostoalueella, jossa asun, arvostetaan hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Ei ole meluisia juhlia eikä kukaan riehu kännissä pihalla.
Töitä tehdään ahkerasti ja pikkulapsilla on uutena ostetut Reiman vaatteet päällä. Teinit kulkevat tonnien kledjuissa. Monelta löytyy vene ja/tai kesämökki.Rahasta ei tietenkään puhuta, kaikilla pyyhkii hyvin (ainakin ulospäin). Tai no, aikuiset eivät puhu, mutta jotkut lapset vertailevat kyllä veneitä ja autoja. Lapset ovat lapsia. Itse kasvatamme omaamme siihen, että ei ole hienoa puhua rahasta ja omistuksista, se on junttia. Aikuisten puheenaiheet pyörivät viinikellareissa, saaristokohteissa ja ajassa ennen koronaa, että ”tiedättehän sen pienen leipomon siinä Rue ts. Denisillä lähellä Riemukaarta”.
Täällä eivät käy poliisit eivätkä ambulanssit. Lähettipalvelut ja siivoojat kylläkin.
Rue st Denis ei ole lähelläkään riemukaarta, eikä myöskään alueella jolla hienosti lomailee.
No joo, tuli vaan tuo katu ensimmäisenä mieleen. Kyllä siitä muistaakseni käveli ihan kivasti Riemukaarelle. En ole käynyt Pariisissa kymmeneen vuoteen :D
Ja tosiaan, tällä alueella ei asu enää rikkaita vanhuksiakaan, uusi polvi kierroksessa.
Vierailija kirjoitti:
Asumme alueella, jossa keskimäärin parempi tuloisempaa ja kouluttautuneempaa naapurustoa kuin itse olemme. Asuminen on rauhallista ja turvallista, pienet lapset eivät vielä vaikuta kuuluvansa johonkin luokkaan... Liekö alkaa koulussa sitten materiana näkyä.
Aikuisista sen verran, että eivät arvosta niinkään itse tekemistä. Totuttu jotenkin helppoon elämään... Ruoat tilataan kotiovelle, matot viedään pesulaan, on vakuutusta, turvajärjestelmää, siivousta ties mitä palvelua. Turha puhua lämmityskuluista tai muista asumisen kustannuksista, kun ketään ei kiinnosta. Lähinnä katsotaan kieroon. Minkään asian suhteen ei saada tikkua ristiin (ulkotyöt, siivoaminen yms.), jos lapsille ei ole kutsuttu isovanhempia hoitamaan. Oikein ei pääse tutustumaan, kun osasta huomaa sen ylemmyyden tunteen. Eletään kai niin eri maailmoissa, joten turha saada mitään kivaa yhteishenkeä tai asioiden hoitoa kenenkään kanssa, kun ovat niin omassa kuplassaa.
Tämä on kyllä niin totta! Meidän elämää juurikin :D
Meidän naapurustossa on erikoislääkäriä, juristia, IT-guruja montakin, tehtaanjohtajaa, yritysjohtajaa, ties-mitä-johtajaa ja omistajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme kysymys. Ihan kuin ihmiset olis jotenkin erilaisia ns. hyvällä asuinalueella.
Jotenkin hämmentää nämä Suomen hienostoalueet, missä niitä on?
Olen itse asunut alueella, missä tavalliset talot maksoivat 2-3 miljoonaa ja isommat talot hyvältä paikalta 10-20 miljoonaa. Koulussa lapsilla oli tavallisia kivoja kavereita, toki vanhemmat korkeasti koulutettuja (mutta ei yhtään korkeammin kuin me) ja menestyneitä, mutta ei siellä kukaan merkkivaatteilla ym leveillyt. Miksi olisi, kun ei niillä tuossa tuloluokassa ole enää mitään merkitystä. Osaaminen oli ehkä se, missä siellä kilpailtiin. Ei näkyvästi, mutta vähän piilotellusti. Kaikkien lasten piti pääsyä vaativimpiin matikan ryhmiin jne. Ja niitä tuotiin sitten vaivihkaa esille, miten lapsia oli hyväksytty sinne ja tänne.
Rahasta ei puhuttu lainkaan, mutta se nyt on minusta peruskäytöstapoja muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihme kysymys. Ihan kuin ihmiset olis jotenkin erilaisia ns. hyvällä asuinalueella.
Onhan tässä jo ketjullinen kommentteja miten ne ovat erilaisia hyvällä asuinalueella🤔 Päättäkää jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kannattaa ainakin käydä se semmonen etikettikurssi. Esim. Minnea Vainio järjestää (Eirassa kotonaan), en muista nettisivua mutta googlaa, sieltä voi varata erilaisia kursseja. Ja lapsillekin on omia.
Pari kaveriani kävi Lontoossa tällasen samantyyppisen kurssin (Ellen Dag, alunperin tanskalainen joku "puoliksi kuninkaallinen"), mutta se tulee tietenkin kalliimmaksi kun tulee lennot ja hotlat. Enkä tiedä haluaako kukaan matkustaa Englantiin just nyt vaikka ovatkin poistamassa rajoituksia.
Meillä mies ja lapset kävivät tämän Vainion kurssin, koska ne oli aina niin raivostuttavan pihalla kaikenlaisissa juhlissa. Suosittelen, ja se oli kuulemma heidänkin mielestään ihan mukavaa. Ennemmin niin että joku ulkopuolinen neuvoo, kuin että minä nalkutan ja ohjaan. Nykyään kun on vaikka jotkut eläkeläisen synttärit niin on kiva että kaikki tietää missä järjestyksessä kaikki menee, milloin on sopivaa ojentaa se lahja, ja niin edelleen, miten aikuisille jutellaan.
Tää on just sellanen kurssi jonka näkisin että Pokka Pitää- sarjan Hyacinth pakottaisi miehensä käymään😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun erittäin kalliilla asuinalueella, mutta täällä on tosi mukavaa porukkaa ja täällä tervehditään naapureita, jos kadulla tulee vastaan.
Ihana kuulla!😊 Appivanhempien naapureita en ole tavannut, mutta eivät he ainakaan koskaan naapureista tai muista asukkaista valittaneet😊 Varmaan vaan jännittää uusi asuinalue ja elämänmuutos. Etenkin lasten kohdalla, teinit kun ei välttämättä ihan helposti sopeudu uuteen paikkaan jos ei yhtään tunne aluetta ja omat kaverit ja harrastukset jää kauemmas.
En toki hetkeäkään usko, että tuo talo olisi ainoa perintö mutta varoituksen sanana; siinä on sitten ihan hiton suuri kiinteistövero, sähkölasku jne.
Eiköhän kaikki menen hyvin, nuorison kohdalla voi joskus tulla jotain "eikö sulla oo iskän Masterin sivukorttia" tai jotain muuta sellaista hämmästelyä, mikä ei sinällään ole pahantahtoista tai kiusaamista, mutta moni kultalusikka-nuori ei vain ole kohdannut tavis-nuorten elämää, eikä välttämättä ymmärrä miten erilaista se voi juuri rahankäytön osalta olla (ja toki toisinpäin) - oma ainoa "oikeasti rikas" westendiläinen ystäväni on suunnilleen ainoana negatiivisena asiana nostanut sen, että nuorison bileissä on aina tarjolla myös huumeita, että niitten kanssa kannattaa olla silmät avoinna...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun erittäin kalliilla asuinalueella, mutta täällä on tosi mukavaa porukkaa ja täällä tervehditään naapureita, jos kadulla tulee vastaan.
Ihana kuulla!😊 Appivanhempien naapureita en ole tavannut, mutta eivät he ainakaan koskaan naapureista tai muista asukkaista valittaneet😊 Varmaan vaan jännittää uusi asuinalue ja elämänmuutos. Etenkin lasten kohdalla, teinit kun ei välttämättä ihan helposti sopeudu uuteen paikkaan jos ei yhtään tunne aluetta ja omat kaverit ja harrastukset jää kauemmas.
En toki hetkeäkään usko, että tuo talo olisi ainoa perintö mutta varoituksen sanana; siinä on sitten ihan hiton suuri kiinteistövero, sähkölasku jne.
Eiköhän kaikki menen hyvin, nuorison kohdalla voi joskus tulla jotain "eikö sulla oo iskän Masterin sivukorttia" tai jotain muuta sellaista hämmästelyä, mikä ei sinällään ole pahantahtoista tai kiusaamista, mutta moni kultalusikka-nuori ei vain ole kohdannut tavis-nuorten elämää, eikä välttämättä ymmärrä miten erilaista se voi juuri rahankäytön osalta olla (ja toki toisinpäin) - oma ainoa "oikeasti rikas" westendiläinen ystäväni on suunnilleen ainoana negatiivisena asiana nostanut sen, että nuorison bileissä on aina tarjolla myös huumeita, että niitten kanssa kannattaa olla silmät avoinna...
Kyllä me olemme kaikki asuinkustannukset selvittäneet tarkasti ennen muuttopäätöstä. Jos meillä ei olisi varaa, olisimme myyneet asunnon. Nyt on puskuriakin ihan tarpeeksi, mutta pahimmassa tapauksessa asunnon voi silti aina myydä😊
En tarkoita pahalla, mutta on aika hupaisaa huomata, kuinka moni olettaa, että "saimme" talon ja päätimme muuttaa sisään noin vain. Perinnön vastaanottaminen, perintöveron maksaminen, oman asunnon myynti, uuden asunnon kuluselvitykset ja remontit, perinnönjako muiden asioiden osalta jne ovat vaatineet melkein puoli vuotta aikaa, joten tässä on ollut hyvin aikaa selvittää asioita ja budjetoida.
Perintöasiat on Suomessa todella mutkikkaita enkä siksi ja osittain yksityisyyden takia kauhean yksityiskohtaisesti ole tilannettamme ja taloudellisia kiekuroita tässä keskustelussa kertonut, koska se puoli tilannetta on hallussa. Se, mihin (ehkä hieman naiivisti) taas koen tarvitsevani sparrausta on juuri se elämänmuutos, kun löytää itsensä asuinalueelta, jossa stereotyyppisesti olettaen ei ole porukkaa, jolla on samantasoinen koulutus, palkka, työpaikka jne ja miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin etenkin teinien suhteen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun erittäin kalliilla asuinalueella, mutta täällä on tosi mukavaa porukkaa ja täällä tervehditään naapureita, jos kadulla tulee vastaan.
Ihana kuulla!😊 Appivanhempien naapureita en ole tavannut, mutta eivät he ainakaan koskaan naapureista tai muista asukkaista valittaneet😊 Varmaan vaan jännittää uusi asuinalue ja elämänmuutos. Etenkin lasten kohdalla, teinit kun ei välttämättä ihan helposti sopeudu uuteen paikkaan jos ei yhtään tunne aluetta ja omat kaverit ja harrastukset jää kauemmas.
En toki hetkeäkään usko, että tuo talo olisi ainoa perintö mutta varoituksen sanana; siinä on sitten ihan hiton suuri kiinteistövero, sähkölasku jne.
Eiköhän kaikki menen hyvin, nuorison kohdalla voi joskus tulla jotain "eikö sulla oo iskän Masterin sivukorttia" tai jotain muuta sellaista hämmästelyä, mikä ei sinällään ole pahantahtoista tai kiusaamista, mutta moni kultalusikka-nuori ei vain ole kohdannut tavis-nuorten elämää, eikä välttämättä ymmärrä miten erilaista se voi juuri rahankäytön osalta olla (ja toki toisinpäin) - oma ainoa "oikeasti rikas" westendiläinen ystäväni on suunnilleen ainoana negatiivisena asiana nostanut sen, että nuorison bileissä on aina tarjolla myös huumeita, että niitten kanssa kannattaa olla silmät avoinna...
Kyllä me olemme kaikki asuinkustannukset selvittäneet tarkasti ennen muuttopäätöstä. Jos meillä ei olisi varaa, olisimme myyneet asunnon. Nyt on puskuriakin ihan tarpeeksi, mutta pahimmassa tapauksessa asunnon voi silti aina myydä😊
En tarkoita pahalla, mutta on aika hupaisaa huomata, kuinka moni olettaa, että "saimme" talon ja päätimme muuttaa sisään noin vain. Perinnön vastaanottaminen, perintöveron maksaminen, oman asunnon myynti, uuden asunnon kuluselvitykset ja remontit, perinnönjako muiden asioiden osalta jne ovat vaatineet melkein puoli vuotta aikaa, joten tässä on ollut hyvin aikaa selvittää asioita ja budjetoida.
Perintöasiat on Suomessa todella mutkikkaita enkä siksi ja osittain yksityisyyden takia kauhean yksityiskohtaisesti ole tilannettamme ja taloudellisia kiekuroita tässä keskustelussa kertonut, koska se puoli tilannetta on hallussa. Se, mihin (ehkä hieman naiivisti) taas koen tarvitsevani sparrausta on juuri se elämänmuutos, kun löytää itsensä asuinalueelta, jossa stereotyyppisesti olettaen ei ole porukkaa, jolla on samantasoinen koulutus, palkka, työpaikka jne ja miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin etenkin teinien suhteen.
Ap
Okke
No eiköhän ihan jokaisella koululuokalla Suomessa ole paremmin toimeentulevien perheiden lapsia ja lasu-lapsia (ja jep, lasu tehdään parhaimmankin perheen lapsesta, jos hän esim näpistelee tai kokeilee huumeita).
Olennaisempi kysymys onkin siis, miten hyviä omat lapsenne ovat luomaan sosiaalisia kontakteja ja miten he reagoivat siihen että heidän 'statuksensa' luokassa (ilmeisesti?) muuttuu "luokan vakavaraisempien perheiden" lapsesta mahdollisesti "luokan köyhälistölapseksi" - miten he ovat suhtautuneet tähän asti köyhemmistä oloista tuleviin luokkakavereihin ja heidän vaatimattomampia vaatetuksiin/elektroniikkaan /lomamatkoihin?
Käykää nyt edes aluksi poistattamassa ne tatuoinnit ja ananastukat, herrajumala.
Terveisin, Sigrid Vaahtertuomi-Lind
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hämmentää nämä Suomen hienostoalueet, missä niitä on?
Olen itse asunut alueella, missä tavalliset talot maksoivat 2-3 miljoonaa ja isommat talot hyvältä paikalta 10-20 miljoonaa. Koulussa lapsilla oli tavallisia kivoja kavereita, toki vanhemmat korkeasti koulutettuja (mutta ei yhtään korkeammin kuin me) ja menestyneitä, mutta ei siellä kukaan merkkivaatteilla ym leveillyt. Miksi olisi, kun ei niillä tuossa tuloluokassa ole enää mitään merkitystä. Osaaminen oli ehkä se, missä siellä kilpailtiin. Ei näkyvästi, mutta vähän piilotellusti. Kaikkien lasten piti pääsyä vaativimpiin matikan ryhmiin jne. Ja niitä tuotiin sitten vaivihkaa esille, miten lapsia oli hyväksytty sinne ja tänne.
Rahasta ei puhuttu lainkaan, mutta se nyt on minusta peruskäytöstapoja muutenkin.
Samanlaiset taatiaiset niissä rikkaissa piireissä liikkuu, ainoa ero tavikseen että niillä on enemmän rahaa viskoa ympäriinsä. Mitään muuta eroa ei ole.
kun seuraa instassa ulkomailla asuvia vähän varakkaampia ulkosuomalaisia niin Suomessa ei todellakaan ole kuin pari sellaista aluetta joita voi kutsua arvoalueiksi tosiasiassa ja niissä tuntuu asuvan juuri ulkomailla suurimman osan aikaa asuvia suomalaisia. Naapurit ovat sen verran pitkällä että naapurisopu pysyy.
Älä huoli, kontulassa on ihan lunkia sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ei näköjään ole kokemusta tuollaisesta. Tuollaisilla alueilla asuu koulutettua väkeä ja he ovat kohteliaita. Lapset ovat lapsia, oli alue mikä tahansa.
Siksihän minä kyselenkin😅 Käytiin toki aina käymässä miehen vanhempien luona kun elivät, mutta en muuten tunne koko kaupunkia. Itse olen kasvanut Vantaalla radan varrella, josta ei kyllä mitään hienostoalueita löydy. Kovastihan sitä toivoisi, ettei tulotaso vaikuta etenkään lapsiin, ettei kiusattaisi koulussa jne.
Vantaalaisena koen loukkaavana vantaalaisten aliarvioinnin. Mitä on hienosto 2021. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Meneekö jakeluun?
Allekirjoitan kyllä tuon itse tekemisen puutteen, mutta en oikein ymmärrä miksi se on huono asia🤔 Jos on mahdollisuus lähettää matot pesulaan ja hankkia siivooja niin miksi ei? Tai siis onko oikeasti joku sellainen joka ei näin tekisi? Ellei nyt tietenkään rakasta mattojen pesua😅 toki tämä ei tule olemaan apn ongelma, sillä jos elintaso pysyy kuitenkin samana. Hassua myös että mainitsit vakuutukset ihan kun ne olisi joku luksustuote! Kyllä kaikki tuntemani ihmiset sosioekonomisesta luokasta huolimatta ovat hankkineet vähintään kotivakuutuksen. Ja miksi kustannuksista pitäisi puhua naapureiden kanssa? Harva varmaan puhuu niistä muutenkaan vaikka naapuri olisi perusjamppa 3000 euron kk-tuloilla. Tuo tosin kuulostaa siltä että asut taloyhtiössä, jonka takia asumiskustannukset ja pihatyöt ovat tapetilla. Harvalla oikeasti rikkaalla on osakeyhtiöstä asunto. Apllakin omakotitalo. Silloin noista ei tarvitse tapella kun jokainen hoitaa oman tonttinsa kuten parhaaksi näkee. Muutenkin jos kaikki rikkaat hankkivat palvelunsa talon ulkopuolelta, niin luulisi heillä olevan myös puutarhuri pihatöiden varalle?😅