Uusperheen erosta kokemuksia?

Mieheni paras ystävä oli pitkään yhdessä naisen kanssa, jolla oli entisestä suhteesta lapsi. Lapsi oli 1-vuotias, kun tämä ystävä alkoi tapailla hänen äitiään. He muuttivat yhteen, kun lapsi oli kaksi ja asuivat avoliitossa hieman yli kuuden vuoden ajan. Lapsi ei ollut yhteydessä biologiseen isäänsä ja alkoi luontevasti kutsua äitinsä uutta puolisoa isäksi. Pariskunta meni ajan myötä kihloihin ja alkoi suunnitella yhteisen lapsen hankintaa. Siinä vaiheessa, kun hääpäiväkin oli lyöty lukkoon nainen ilmoitti rakastuneensa toiseen ja muutti lapsensa kanssa suoraan tämän miehen luokse.

Tästä erosta on nyt yli kaksi vuotta ja jätetty mies on edelleen täysin rikki. Hän menetti puolisonsa lisäksi lapsen, jota oli pitänyt kuin omanaan vuosikausia. Hän ei saa pitää mitään yhteyttä lapseen, koska lapsen äiti ei sitä halua uuden miehensä takia. En osaa kuvitella kuinka rankkaa tämä on ollut myös sille lapselle, joka menetti ihmisen, jonka kanssa oli elänyt suurimman osan elämästään ja jota sanoi isäksi. Tilanteelle ei kuitenkaan voi mitään, todella kurja juttu.

nostan

Erosin keväällä miehestä, jolla on entisestä suhteesta kaksi lasta. Meillä on myös miehen kanssa yhteinen lapsi. Miehen ongelmista johtuen mies käy meillä tapaamassa yhteistä lastamme. Sisarpuolet ovat tavanneet toisiaan eron jälkeen muistaakseni kolme kertaa... Olen jonkin verran ollut yhteydessä näiden sisarpuolten äitiin, mutta se on hankalaa ja kiusallisen oloista, koska kaikki lapset ovat vielä melko pieniä. Toivoisin lasten takia, että mies saisi asiansa kuntoon ja tapaamisia voitaisiin järjestää hänen välityksellään. Toki lasten kasvaessa asiat varmaan helpottuvat, kun lapset voivat pitää keskenään yhteyttä tai he voivat käydä vaikka puistossa ilman aikuisia.