Tiesittekö että tyhmät ihmiset tylsistyvät nopeammin?

Niinhän se taitaa olla. Meillä on koko suku korkeasti koulutettuja ja joukossa tosi älykkäitä asiantuntijoita ja järjestään kaikki elävät virkeinä yli 90-vuotiaiksi. Ja skarppeja ovat kuin mikä, ei tietoakaan dementiasta ja varhaisvanhuuden tylsistymisistä.

Joo, en ole koskaan ymmärtänyt tylsistyviä ihmisiä, mulla on aina enemmän tekemistä kuin aikaa ja/tai rahaa. Koskaan ei ehdi kaikkia telkkariohjelmia katsoa joita ehkä haluaisi, eikä kirjoja lukea, lehtien lukeminenkin tahtoo nykyään jäädä. Käsitöitä voisi tehdä, mennä kursseille, ja kun on lapsia, ei varsinkaan tekeminen lopu, ikävä kyllä kotityötkään ei lopu, tiskiä ja pyykkiä ja muuta sotkua tulee koko ajan lisää. Minä kyllä todellakin nautin silloin kun ei ole pakko tehdä mitään, voi vaikka mennä sänkyyn maate, rentoutua, ja mietiskellä, tai ihan vaan ottaa pikku tupluurit.

Minusta on eroa siinä, mankuuko, että on tylsää ja tarvitseeko siihen jotain tv-ohjelmia/pelejä/viihteellistä nettipalstaa kuin että on pitkästynyt, mutta alkaa sitten itse vähitellen keksiä kaikenlaista tekemistä.

Mä innostun todella helposti esim vaikka lukemaan kirjaa tms, ja 10 min päästä tylsistyn lukemaan ja alan tekee jotai muuta. Olenko siis tyhmä.? :D oon aina vaa aatellu et oon outo ku innostus lakkaa niin nopeesti, ehkä se onki vaa tyhmyyttä.. Kuka tietää. :D

Minulla ei ole ikinä tylsää. Muistan tuon tunteen lapsuudesta, mutta aikuisena olisi aina enemmän mielenkiintoista tekemistä kuin ehtii tehdä.

Otetaanko taas termit introvertti ja ekstrovertti kehiin ;) ?

Mä olen sitten varmaan superälykäs. Raskaana olin kuukauden putkeen vuodelevossa, enkä koko aikana edes ns. tehnyt paljon mitään, eikä mulla ollut tylsää. Oikeastaan se oli jopa mielenkiintoista, kun ehtinyt lueskella kaikkea sekalaista netistä ja vaan olemaan. Samoin kun mummoni joutui infektion osastolle eristyksiin, viihtyi siellä ihan hyvin, kun suunnitteli kirjoittavansa kirjan ja ties mitä. Ei tosin kirjoittanut, kun ehti pääsemään pois ennen kuin oli ehtinyt kunnolla kehittämään juonen päässään.

Entä taas sitten, jos olet todella virikkeettömässä paikassa, jossa ei voi  tehdäkään oikein mitään ja on rajattu aika sille, että voit ajatella fiksuja ajatuksia?

Esimerkiksi yksitoikkoinen, rutiininomainen työ tai jos kuljet bussilla ja aika menee tylsään odotteluun ja matkustamiseen. Onko oikeus tuntea tylsyyttä olematta vähä-älyinen?

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 14:08"]

Mä innostun todella helposti esim vaikka lukemaan kirjaa tms, ja 10 min päästä tylsistyn lukemaan ja alan tekee jotai muuta. Olenko siis tyhmä.? :D oon aina vaa aatellu et oon outo ku innostus lakkaa niin nopeesti, ehkä se onki vaa tyhmyyttä.. Kuka tietää. :D

[/quote]

Toi on oire keskittymisen suuntaamisen ongelmista. AD/HD Sillä taas ei ole mitään tekemistä tyhmyyden kanssa.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 14:13"]

Otetaanko taas termit introvertti ja ekstrovertti kehiin ;) ?

[/quote]

Haet varmaan tuolla sitä, että introvertit ovat niitä älykkäitä? :) Minä olen siinä mielessä ekstrovertti, että olen sosiaalinen ja vuorovaikutustaitoinen, sekä puhun ajatuksiani ääneen. Viihdyn (nykyään, nuorempana en) ihmisten seurassa. Ainakin jos seura on hyvää. Introverttiäkin tunnistan itsessäni sen verran, että nautin yksinolosta, eikä yksinolo ja omissa ajatuksissa olo ole mitenkään epämiellyttävää. Olen kai siis välimaastossa tässä. Sisäinen maailmani on minulle tärkeämpi kuin ulkoinen maailma, mutta ulkoinen maailma ei tuota minulle vaikeuksia tai tunnu epämiellyttävältä.

Tunnistan itseni alotuksesta. Minulla ei ole ollut tylsää sitten murkkuiän angstauksien. En ole superälykäs, mutta keskimääräistä älykkäämpi kyllä, ja kaikkien testien mukaan minut varmasti laskettaisiin ekstrovertiksi. Olen kyllä elämäni varrella kohdannut niin helposti kyllästyviä intorvertteja kuin ekstrovertteja, tai näin ainakin luulen. Minun mielestäni tuo intorverri-ekstrovertti kertoo enemmänkin ihmisen temperamentista; onko helposti keskustelevaa sorttia ja kohdistaako mielenkiintoa itseensä vai ympäristöönsä enemmän. Älykkyydestä se ei sinänsä mielestäni kerro. Helposti kyllästyvien seura on raskasta, aina pitäisi keksiä tekemistä, ja kaikki vähänkin tavallinen tekeminen on tylsää.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 14:19"]

Entä taas sitten, jos olet todella virikkeettömässä paikassa, jossa ei voi  tehdäkään oikein mitään ja on rajattu aika sille, että voit ajatella fiksuja ajatuksia?

Esimerkiksi yksitoikkoinen, rutiininomainen työ tai jos kuljet bussilla ja aika menee tylsään odotteluun ja matkustamiseen. Onko oikeus tuntea tylsyyttä olematta vähä-älyinen?

[/quote]

Bussilla matkustaminen on loistava tilaisuus kuunnella mielenkiintoisia ääniohjelmia eri aiheista. Androidille esimerkiksi PocketCasts ja sinne mielenkiintoista ajankohtais-, kulttuuri- ja tiedesisältöä. Lukeakin voi, mutta ainakaan minulta se ei bussissa onnistu. 

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 14:08"]

Mä innostun todella helposti esim vaikka lukemaan kirjaa tms, ja 10 min päästä tylsistyn lukemaan ja alan tekee jotai muuta. Olenko siis tyhmä.? :D oon aina vaa aatellu et oon outo ku innostus lakkaa niin nopeesti, ehkä se onki vaa tyhmyyttä.. Kuka tietää. :D

[/quote]

ADHD

Kun ei ole mitään tekemstä, onpa tylsä viikonloppu, tulee tylsä Juhannus ja näitä mankujia kun kuuntelee, ihmettelee vain, miksi heitä jonkun pitäisi viihdyttää, eikö omat keinot riitä.  

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 13:42"]

Totta. Kun on rikas sisäinen elämä, ei tarvitse jatkuvaa virikkeiden virtaa. Tiedän tämän myös itsestäni.

[/quote]

Minulla sama, ja tämän vuoksi en myöskään "kuollut tylsyyteen" ja jäänyt ilman "aikuisten virikkeitä" yms. kotiäitiaikoina, sillä osasin etsiä ja tehdä niitä ihan itsekin itselleni :) 

Voi hyvinkin pitää paikkansa. Kyllä tuntemistani ihmisistä ne vähiten kouluttautuneet tai hiukan yksinkertaisemman oloiset ovat niitä, jotka joka välissä vinkuvat tylsyyttä ja tekemisen puutetta. Järjestävät vapaa-aikansa täyteen menoa sinne tänne, eivätkä pysty "vain olemaan" missään (kotona, lomamatkalla rannalla tai kahvilassa istuskellen, ajatuksiaan tai päivän tapahtumia paperille kirjoitellen, tms).
Ne jotka olen tuntenut lapsesta asti, mankuivat silloin jo yhtenään ettei ole mitään tekemistä. Heille piti tarjoilla valmiit ideat leikeistä, metsäseikkailuista, piirustuksen aiheista, ym. Itse eivät kyenneet luomaan "tyhjästä" mitään, eivätkä missään nimessä viihtyneet paikallaan lukien, ympäristöä havainnoiden tai näperrellen omia juttujaan. Ihan kuin oma päänsisäinen maailma olisi heillä ollut täysin tyhjä.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 14:27"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 14:19"]

Entä taas sitten, jos olet todella virikkeettömässä paikassa, jossa ei voi  tehdäkään oikein mitään ja on rajattu aika sille, että voit ajatella fiksuja ajatuksia?

Esimerkiksi yksitoikkoinen, rutiininomainen työ tai jos kuljet bussilla ja aika menee tylsään odotteluun ja matkustamiseen. Onko oikeus tuntea tylsyyttä olematta vähä-älyinen?

[/quote]

Bussilla matkustaminen on loistava tilaisuus kuunnella mielenkiintoisia ääniohjelmia eri aiheista. Androidille esimerkiksi PocketCasts ja sinne mielenkiintoista ajankohtais-, kulttuuri- ja tiedesisältöä. Lukeakin voi, mutta ainakaan minulta se ei bussissa onnistu. 

[/quote]

No, pointtini oli lähinnä se, että hyvin aikataulutettu elämä voi vaikuttaa siihen, kuinka pystyt keskittymään asioihin. Esimerkiksi, jos odottelet bussipysäkillä bussia saapuvaksi, sinun pitää osin keskittyä siihen etkä voi samalla tavalla syventyä kirjaan tai kuunnelmaan. Samoin jos matkustat vain 15-20 minuuttia ja vaihdat välinettä, keskittyminen keskeytyy. Ei mitään väitöskirjaakaan kirjoitella tuollaisissa pätkissä, vaan se vaatii kuitenkin kiireettömyyttäkin, eikä jatkuvaa pakkotahtisuutta. Halusin siis sanoa, että jatkuva aikataulutus ja pakkotahtisuus tekee minusta tylsämieliseksi.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 14:13"]

Minulla ei ole ikinä tylsää. Muistan tuon tunteen lapsuudesta, mutta aikuisena olisi aina enemmän mielenkiintoista tekemistä kuin ehtii tehdä.

[/quote]

Tää on muuten kumma juttu. Minullekin hyvin tuttua lapsuudesta. Sittemmin ihan vierasta. Toisaalta sanotaan, että älykkäät tylsistyvät koulussa jos ei ole tarpeeksi virikkeitä, mutta sekin saattaa jotenkin liittyä siihen ettei olla aikuisia. Tietynlaisen älyllisen kiinnostuksen (intellectual curiosity) tyydyttää netti vaan ei esim. telkku (paitsi jotkut asiaohjelmat) ja sekin helposti johtaa nettiriippuvuuteen. Saattaa liittyä aivokuoren virikeaktiivisuuteen samalla tavalla kuin introverttiys/ekstroverttiyskin.

Näinhän tämä on. Tyhmille ihmisille jo kuukauden kesäloma on vaikea pala, kun ei ole jonkun toisen määrittelemää tekemistä päiviksi. Heistä saa lukea joka vuosi iltapäivälehdistä otsikolla "ahdistaako loma" tms. Työttömäksi joutuminen onkin jo maailmanloppuun verrattava katastrofi näille hitaammille, ja he menevätkin aivan mielellään kaikenlaisiin palkattomiin töihin ja kursseille.

Totta. Kun on rikas sisäinen elämä, ei tarvitse jatkuvaa virikkeiden virtaa. Tiedän tämän myös itsestäni.