Lue keskustelun säännöt.
Kun erosta ei pääse yli?
26.10.2021 |
Onko muita, jotka ei vuosienkaan jälkeen ole päässeet erosta yli?
Enkä kaipaa mitään lällättelijöitä, jotka kokevat tarpeelliseksi tulla pilkkaamaan, vain vertaistukea ja vastaavanlaisia tarinoita.
"Erosta" kaksi vuotta ja viimeksi tänään täydellinen romahtaminen, kun piti exää nähdä lasta koskevissa asioissa.
"Yhdessä" olimme melkein 4 vuotta, mutta lopulta selvisi, ettei miehellä ollut mitään suuria tunteita. Ei ollut koskaan sanonutkaan rakastavansa, mutta kertoi aina, että tunteita on ja yhdessä haluaa olla; mutta ei sitten niitäkään tunteita ollut ja ei halunnut sitoutua minuun.
Ongelmia oli paljon, suuria ja pieniä, mutta hän oli ensi rakkauteni, saimme lapsen yhdessä ja aiempaa kokemusta seurustelusta minulla ei ole, vaikka ikää 30.
Muita?
Kommentit (14)
Kyllä täällä minä! Kestä! En halua mollata mutta sanon silti että jos erosta on vasta 2 vuotta, se on vasta alkua, ja jokainen päivä ja viikko ja kuukausi on voittoa! Keskity itseesi ja lapseen - asuu luonasi? Keskity elämän pieniin asioihin eli tee arjesta sinulle ja lapselle niin hyvä kuin mahdollista. Älä juo alkoholia, herää aikaisin, tuuleta huusholli, tee kiva aamupalahetku, anna lapselle aikaa aamullakin olla lähelläsi, järjestä päiväsi lapsen kanssa, ja yritä vain porskuttaa elämässäsi. Aika auttaa!
Tsemppiä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisitko miehesi takaisin elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä minä! Kestä! En halua mollata mutta sanon silti että jos erosta on vasta 2 vuotta, se on vasta alkua, ja jokainen päivä ja viikko ja kuukausi on voittoa! Keskity itseesi ja lapseen - asuu luonasi? Keskity elämän pieniin asioihin eli tee arjesta sinulle ja lapselle niin hyvä kuin mahdollista. Älä juo alkoholia, herää aikaisin, tuuleta huusholli, tee kiva aamupalahetku, anna lapselle aikaa aamullakin olla lähelläsi, järjestä päiväsi lapsen kanssa, ja yritä vain porskuttaa elämässäsi. Aika auttaa!
Tsemppiä!!!
Kiitos, kovasti yritän. Sairastan masennusta ja jotenkin vaikea päästä yli siitä, että itse halusi olla toisen kanssa koko elämän ja toinen oli kanssasi lähinnä parempaa odotellessa.
Niin toivon, ettei enää ikinä tarvitsisi olla missään tekemisissä, mutta lapsen takia sekään ei ole mahdollista.
Ensirakkaudesta ja erosta toipuminen on vaikeinta. Itselläni meni yli kaksi vuotta n. viiden vuoden suhteesta, mutta meillä ei ollut lapsia. Mies löysi heti uuden.
Nyt tuosta on jo pitkä aika, ja monta sydänsurua koettu sen kälkeen, ei kuitenkaan toista yhtä pahaa. Toisaalta olen myös rakastunut uusiin ihmisiin sen jälkeen :)
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitko miehesi takaisin elämääsi.
Tuo on vaikea kysymys. Haluaisin, että mies haluaisi minut ja perheemme takaisin, mutta se ei tule tapahtumaan.
Haluaisin, että hänellä on syviä tunteita minua kohtaan ja yhdessä työstäisimme ongelmamme, mutta sekään ei tule tapahtumaan.
En haluaisi, että mies on kanssani pakosta tai velvollisuudesta tai jostain oudosta riippuvuudesta, jota kokee, kun rakastan häntä ehdoitta.
Ei ole helppoa, kun on puhuttu vuosia ympäripyöreitä, pyydetty aikaa ja ymmärrystä ja kaiken olet antanut ja lopulta käteen ei jää mitään ja mistään ei saisi myöskään olla vihainen, pettynyt, katkera tai valittaa koska mitään virallista ei koskaan luvattu.
Ja nyt sitten pitää olla tekemisissä miehen kanssa, jota rakastaa enemmän kuin mitään koskaan ennen, yhteisen lapsen takia; pahinta vielä se, että miehen puheet lapsestakin välillä muuttuneet. Ensin vaati aborttia (vko 12) ja lähti, tuli takaisin ja muutimme yhteen, lapsi oli parasta mitä hänelle tapahtunut ja seuraavassa hetkessä puhuu lapsesta taas vahinkona ja kuinka elämä olisi helpompaa ilman lasta.
Rikki tässä ollaan. Vihaan itseäni enemmän kuin miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika entinen ei palaa. Taidat olla kiinni menneessä vaikka teillä ei mennyt kovin hyvin.
Epävakaa ja epäluotettava mies. Oletko miettinyt, millaista elämä olisi ollut hänen kanssaan pitemmän päälle?
Olisit voinut väsyä ja pettyä, katkeroitua ja kyllästyä ja haluta itsekin eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika entinen ei palaa. Taidat olla kiinni menneessä vaikka teillä ei mennyt kovin hyvin.
No sehän on ilmiselvää, ettei entinen palaa. Ap:han juuri sanoo, ettei tahdo takaisin sitä vanhaa, vaan toivoisi, että mies haluaisi myös hänet, mutta tietää, ettei se tule tapahtumaan. Miten se on menneessä elämistä?
Voimia sinulle Ap! Päivä kerrallaan. Lapsi tarvitsee sinua, tee hänelle hyvä lapsuus ja tee se nyt sillä myöhemmin sitä et voi tehdä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten toimit niissä tapaamisissa, olet kuin ei mitään?
Sydänsuruissa auttaa vanha lääke, poissa silmistä - poissa mielestä, joten pitäisi pyrkiä pois vanhoista kuvioista ja hakea tilalle uutta, muutoin ei korvaudu.
Vierailija kirjoitti:
Miten toimit niissä tapaamisissa, olet kuin ei mitään?
Sydänsuruissa auttaa vanha lääke, poissa silmistä - poissa mielestä, joten pitäisi pyrkiä pois vanhoista kuvioista ja hakea tilalle uutta, muutoin ei korvaudu.
No tapaamiset ovat lähinnä perheneuvola, neuvola, lv. Muuten en halua olla tekemisissä yhtään.
Mutta samaa aikaa surettaa tietää, ettei mieskään halua olla minun kanssani missään tekemisissä. Mutta toisin kuin minä, joka ei halua nähdä häntä, koska rakastan häntä yhä, niin hän ei halua nähdä minua, koska ei koskaan rakastanutkaan ja häntä vain ärsyttää minä ihmisenä ja se, että pitää olla tekemisissä lapsen asioissa, jota ri ikinä edes halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna ajan kulua, kyllä siitä pääsee yli!
Treffailen keski-ikäisiä naisia, ja näyttää siltä että kolmekaan vuotta ei riitä.
Eikö ketään?