Lue keskustelun säännöt.
On mahtavaa, kun saa elää hyvässä parisuhteessa
26.10.2021 |
Ei tarvitse vääntää joka asiasta,eikä tyytyä kumpaakin ärsyttäviin kompromisseihin. Kumppani arvostaa minua ja näyttää sen sekä teoilla että sanoilla. Läheisyys tuntuu hyvältä ja molemmat haluavat sitä yhtä paljon, koska kumpikin haluaa antaa toiselle nautintoa. Ei tarvitse kuunnella turhaa kiukuttelua, naputusta, halventamista eikä haukkumista. Ihanaa, kun ei tarvitse riidellä, vaan olo on onnellinen. Mies arvostaa yhteistä aikaamme. On mukavaa, kun tuntee oikeasti elävänsä rakastavassa parisuhteessa.
Kommentit (15)
Sama täällä ap. Nautin ja olen ikionnellinen puolisostani. ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, olis varmaan, en yhtään epäile.
Sama täällä. Yli 30- vuotta naimisissa ja aika on hionut suurimmat särmät meistä molemmista ja elämä on yhdessä helppoa ja antoisaa.
Puoliso ei välttämättä piittaisi sinusta paskan vertaa, jos ei pääsisi välillä pukille.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kyllä kiva kokea parisuhde, jossa ei olisi mitään vääntämistä ja kaikki vaan sujuisi. Tällä hetkellä moinen kuulostaa lähinnä joltain sadulta, onko sellaista muka oikeasti olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei välttämättä piittaisi sinusta paskan vertaa, jos ei pääsisi välillä pukille.
Ohis
Meillä yksi suuremmista ongelmista on juuri tuo, ettei mies enää halua pukille. Sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin minäkin vielä 10 vuotta sitten ajattelin… oli ollut p…à viikko töissä ja muutenkin elämä tuntui raskaalta (läheisten sairautta mm). Muistan ajatelleeni, että onneksi parisuhde ainakin on hyvä, ihana ja toimiva.
Ja mitä sitten tapahtui? Ollaan vieläkin yhdessä ja hyviäkin hetkiä on. Tietyissä tilanteissa/kommenteissa/reaktioissa huomaan puolisoni muuttuneen, eikä valitettavasti parempaan suuntaan. Hän on negatiivinen, kääntää erimielisyyksiä minun syykseni jne. En enää ole yhdessä onnellisesti saman henkilön kanssa, hän ja suhde sen mukana on muuttunut.
Meillä muuten pitkälti sama, ei riidellä, halutaan pitkässä juoksussa samoja asioita, remontoidaan yhdessä taloa ja pihaa, tehdään kotitöitä yhdessä ja erikseen, eivätkä ne ole kummankaan harteilla. Illat vietetään yhdessä, jutellaan ja touhutaan, käydään nauttimassa luonnosta, ennen koronaa matkusteltiin yhdessä. Nautitaan toistemme seurasta ja myös sanoitetaan se, istutaan usein sohvalla eri päissä, jalat yhteen kietoutuneina ja luetaan lehtiä tai kirjoja.
Mutta seksiä ei meillä enää juurikaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elin kahdessa pitkässä parisuheessa, jossa ensimmäinen mies petti ja toinen mies kohteli väkivalloin enemmän kuin tarpeeksi. Päädyin ystäväni kanssa suhteeseen, molemmat meistä olivat ihastuneita toisiimme yli 10 vuotta. Nyt onnellisesti naimisissa. Tuntuu hyvältä viettää aikaa samalla miehen ja parhaan ystävän kanssa, kaikki ei perustu seksiin, ja ensiviehätykseen joka monilla katoaa kun liian nopeasti edetään suhteessa. Jokainen päivä on hyvä, turvallinen, hauska ja antoisa, ei tarvitse kertoa elämänsä sudenkuoppia, kun partneri ne jo ennestään tietää ja hyväksyy virheineen päivineen minut sellaisena kuin olen. Erotkaa tarpeeksi ajoissa huonoista suhteista. Huonot kokemukset voivat kasvattaa.
Sinäkään et varmaan jutellut nuorena niille kilteille pojille? 🥺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mahtavaa kun saa elää ja olla M G T O W ina, voi mennä milloin vain mihin vain miten vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä kiva kokea parisuhde, jossa ei olisi mitään vääntämistä ja kaikki vaan sujuisi. Tällä hetkellä moinen kuulostaa lähinnä joltain sadulta, onko sellaista muka oikeasti olemassa.
No niinpä. Tosin itsestä on alkanut nyt viime aikoina tuntua siltä, että tuollaista se varmasti joillakin onnellisilla onkin vaikka ei sellaista kyllä omalle kohdalle ole ikinä osunut. Ei edes lähelle.
Olen siis kuvitellut kauan etten vaan ole parisuhdeihminen koska en jaksa yhtään sitä jatkuvaa epävarmuutta että toisen kanssa sovitut asiat peruuntuukin eikä mihinkään voi luottaa (ei edes siihen ollaanko vielä yhdessä huomennakin) ja vänkäämistä joka ikisestä pikkujutustakin. Jatkuvaa yksipuolista joustamista ja mukautumista sillä ajatuksella, että kyllä se vielä tästä hyväksi muuttuu eikä kukaan ole täydellinen ja parisuhde vaan vaatii jatkuvaa työtä..
Ennen siis ajattelin, että jotkut vaan jaksaa esittää onnellista paria julkisesti ja että todellisuudessa kaikkien parisuhteet on just yhtä surkeita kuin omatkin ja romantiikkaa ym on vain rakkausleffoissa ja jossain kioskikirjallisuudessa.
Ups