Lue keskustelun säännöt.
Naapurin ("ystävän") lapsi aina meillä kylässä...
01.01.2015 |
No niin, tiedän että kiristän pinnaa pikkumaisesta turhasta asiasta mutta jumankeka. Naapuritalossa asuu suhteellisen tuore tuttavani, olemme tunteneet vuoden verran lasten hoidon kautta. Kyseessä yh-äiti (minäkin olen) jolla yksi tytär, koululainen jo (itelläni on 2 muksua, molemmat alle kouluikäisiä). Noh, tytöt tykkäävät leikkiä keskenään mikä on tosi kiva juttu mulla mulla alkaa mennä hermo tähän täyshoidon ylläpitoon. Joulupäivästä lähtien tuo naapurintyttö on tullut meille aamupäivästä ovikelloa soittamaan ja hakemaan omaa tytärtäni leikkimään. No, päivä sitten on mennyt siinä on tuo tyttö on ollut meillä siihen asti kunnes olen joskus puol kasin maissa illalla patistanut hänet kotiin... tuona aikana (n. klo 11-20) ei tytön äidiltä ole tullut yhtenäkään päivänä yhtään viestiä että onko ok että tyttö tulee meille, olemmeko kotona, miten menee, lähetätkö tytön kotiin tms.
Ja tietysti tämän päivän aikana saan tehdä ne pari lämmintä ruokaa (mitkä toki muutenkin tekisin), välipalat ja iltapalan joihin myös tämä naapurintyttö ottaa osaa. Kyse ei jotenkin ole ruoanlaitoista tms (vaikka välillä riipoo kun hän KOKO ajan on haluamassa jotain, on nälkä, on jano, haluaa jälkiruokaa, ahmii rypäleet keittiön pöydältä ohimennen tms) vaan se ettei äiti kysele onko OK jos lapsi on meillä, tai kiitä että kiva kun hän voi tulla meille.
Muutamana päivänä on mennyt niin että olen suunnittelut tekeväni jotakin "isompitöistä" päivällistä, mutta kun tämä naapuri tuleekin leikkimään, tuleekin hänelle (ja sitten sympatiasta omalle tytölle) kauhea nälkä ja pitää heille vääntää jotain nopeeta vaihtoehtoa. Koko helkutan päivällisuunnitelma menee hanurilleen. Niin ja sit se, ettei tää naapurintyttö oikein haluis tehdä muuta kuin katsoa telkkaa, tekee sitä todella paljon kotonaankin (äiti jättää häntä paljon yksin kun menee omia menojaan/on vuorotöissä ja tyttö paljon yksin kotona).
Vihaan itseäni kun otan tästä pinnaa, mut nyt viiden päivän jälkeen alkaa pinna kiristymään. Itellä arki aikamoista härdelliä kun on pitkät päivät töitä, ja nuorempi muksu on alle 3-vuotias.. Rahaa ei ole mielettömiä määriä myöskään ja ymmärrän ettei mun tarvitse mitään ylimääräistä vaivaa nähdä naapurintytön takia. Mutta ahdistaa jos tässä käykin niin että tää tyttö alkaa luuhaa meillä JOKA päivä.
Miten mä tuolla äidille ilmaisen että ois kiva sopia näistä tuloista etukäteen ja muutenkin että ei mitenkään hirveen siistiä että minä ruokin hänen tyttärensä...
Kommentit (51)
Omassa lapsuudessa puhuttiin aika rumasti kyläilevistä lapsista varsinkin jos söivät.
Ei meillä kyllä kukaan käynyt, mieluiten olisin itsekin viettänyt aikani muualla.
Ei se lapsi ymmärrä. Se on nähnyt turvaa ja välittämistä, toivoo että hänellekin tipahtaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi vieraiden lasten ruokkiminen on hankala asia. En tykkää siitä että mun lapsi kutsutaan kaverin luona ruokapöytään. Laitan kuitenkin kotona ruuan ja sitten lapsi tulee kotiin syötettynä ja vatsa täynnä. Mun mielestä näistä ruokailusta pitäisi sopia erikseen vanhempien kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju mutta ikuisuusongelma. Meilläkin naapurit yritti samaa. Heidän lapsensa oli meillä joka päivä ns. pois tieltä, kun vanhemmat olivat ties missä tai vaikka kotona, mutta halusivat omaa rauhaa. Jos meillä oli mummo hoitamassa lapsia, eli itse oltiin pois, he toivat lapsensa lisävahdittavaksi vanhalle ihmiselle, joka ei osannut sanoa ei. Toiselle naapurille he veivät aina koiransa leikkimään tämän naapurin koirien kanssa. Sama homma. Ja joo, ulkomaalaisia olivat, eräs vähemmistökansa Venäjällä, ja kulttuuriin kuuluu, että tutut ja tutun tututkin ovat ystäviä. Eli sikäli tajuan. Mutta: kulttuuriin kuuluu myös se, että hölmöjä käytetään hyväksi ja he ansaitsevat sen. Me kyllästyimme, lapsetkaan eivät aina jaksaneet naapuria, joten emme avanneet aina ovea tai laitoimme lapsen kotiinsa heti kun tulikin. Nyt ovat muuttaneet muualle, varmaan sama jatkuu uudessakin paikassa.
Tässä sarvimaasta (sensuuri) tulevat naapurilapset jotka jo viskelleet omaisuuttamme ja kutsuvat itse itsensä sisään johon lapseni ei osaa kieltää. Eivät edes tunne erityisemmin toisiaan
Tee loppu tuosta.
Selitä vierailijoille, mitkä ovat käytöstavat, joita noudatetaan. Auta lastasi selviytymään hänelle ylivoimaisesta tilanteesta. - Tutustu vanhempiin, jolloin lapsetkin tietävät, että tunnette toisenne.
- Lapsilla on helposti sellainen käsitys, ettei vieraassa paikassa ole mitään sääntöjä, joten säännöt pitää kertoa heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju mutta ikuisuusongelma. Meilläkin naapurit yritti samaa. Heidän lapsensa oli meillä joka päivä ns. pois tieltä, kun vanhemmat olivat ties missä tai vaikka kotona, mutta halusivat omaa rauhaa. Jos meillä oli mummo hoitamassa lapsia, eli itse oltiin pois, he toivat lapsensa lisävahdittavaksi vanhalle ihmiselle, joka ei osannut sanoa ei. Toiselle naapurille he veivät aina koiransa leikkimään tämän naapurin koirien kanssa. Sama homma. Ja joo, ulkomaalaisia olivat, eräs vähemmistökansa Venäjällä, ja kulttuuriin kuuluu, että tutut ja tutun tututkin ovat ystäviä. Eli sikäli tajuan. Mutta: kulttuuriin kuuluu myös se, että hölmöjä käytetään hyväksi ja he ansaitsevat sen. Me kyllästyimme, lapsetkaan eivät aina jaksaneet naapuria, joten emme avanneet aina ovea tai laitoimme lapsen kotiinsa heti kun tulikin. Nyt ovat muuttaneet muualle, varmaan sama jatkuu uudessakin paikassa.
Olen yrittänyt. Ja joutunut lisäksi kysymään että ymmärtääkö suomea jota puhutaan kun mykkänä vaan touhuaa. Vastaa tällöin JOO mutta ei sen vertaa osaa että kertoisi nimeään, vanhempis ei näkynyt että heitä jututtaisi
Tässä sarvimaasta (sensuuri) tulevat naapurilapset jotka jo viskelleet omaisuuttamme ja kutsuvat itse itsensä sisään johon lapseni ei osaa kieltää. Eivät edes tunne erityisemmin toisiaan
Tee loppu tuosta.
Selitä vierailijoille, mitkä ovat käytöstavat, joita noudatetaan. Auta lastasi selviytymään hänelle ylivoimaisesta tilanteesta. - Tutustu vanhempiin, jolloin lapsetkin tietävät, että tunnette toisenne.
- Lapsilla on helposti sellainen käsitys, ettei vieraassa paikassa ole mitään sääntöjä, joten säännöt pitää kertoa heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua aikuisia vieraita kutsumatta olemattomalla varoajalla. Sama koskee lapsia
Vierailija kirjoitti:
Toi vieraiden lasten ruokkiminen on hankala asia. En tykkää siitä että mun lapsi kutsutaan kaverin luona ruokapöytään. Laitan kuitenkin kotona ruuan ja sitten lapsi tulee kotiin syötettynä ja vatsa täynnä. Mun mielestä näistä ruokailusta pitäisi sopia erikseen vanhempien kesken.
Sano lapsellesi että silloin kun heillä ruoka niin hänellä kotiinlähdön aika. Hyvä merkki että notkuttu siltä päivältä tarpeeksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi vieraiden lasten ruokkiminen on hankala asia. En tykkää siitä että mun lapsi kutsutaan kaverin luona ruokapöytään. Laitan kuitenkin kotona ruuan ja sitten lapsi tulee kotiin syötettynä ja vatsa täynnä. Mun mielestä näistä ruokailusta pitäisi sopia erikseen vanhempien kesken.
Vai et tykkää? Outoa, ettet ole opettanut lastasi sanomaan, ei kiitos, syön kotona! Ja onko lapsellasi edes ruoka-ajat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi vieraiden lasten ruokkiminen on hankala asia. En tykkää siitä että mun lapsi kutsutaan kaverin luona ruokapöytään. Laitan kuitenkin kotona ruuan ja sitten lapsi tulee kotiin syötettynä ja vatsa täynnä. Mun mielestä näistä ruokailusta pitäisi sopia erikseen vanhempien kesken.
Vai et tykkää? Outoa, ettet ole opettanut lastasi sanomaan, ei kiitos, syön kotona! Ja onko lapsellasi edes ruoka-ajat?
Olenkin opettanut sen jälkeen kun naapurit alkoivat ruokkia lastani. Ja nyt meillä on sopimus naapurin kanssa että sovitaan näistä ruokailusta etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toista näkökulmaa: meillä oli usein myös tällainen kaveri, oli pikkuveljeni ystävä, kun olin lapsi. Äiti oli hänelle aina kiva ja ystävällinen, tarjosi ruokaa ja poika oli usein veljen kaverina mökillä ja retkillä. Pojan ona koti oli hyvä nutta kylmä. Nyt äiti on 80 v ja tämä poika auttaa häntä kuin omaa äitiä. Veljeni asuu toisessa kaupungisssa ja minulla ei ole autoa, ja tänä naapurin poika heittää äidin terveyskeskukseen, auttaa monessa muussakin ja on melkein kuin oma lapsi. Tämä naapurin kakara muuttui vuosien mittaan koko meidän perheelle tärkeäksi ja rakkaaksi ja äiti on varmaan iloinen että oli pojalle reilu silloin kun poika tarvitisi häntä.
Pitäisi ennakkoon tietää jos kyläilyä kyseisenä aamuna tai muuhun aikaan että monelta ja ketä tulossa. Eri perheillä eri elämäntilanteet ja voi muuten häiritä hyvinkin toisten arkirytmiä tai vaikkapa ihan yksityisyyttä. Olen itse osin etätöitä tekevä introvertti ja kyläilijät häiritsisi palavereja. Joskus itsensä kutsunut kyläilijä rikkoi tietokoneeni joten en halua erityisemmin lyhyellä varoajalla ilmaantujia