Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koira kouluaisten kotiin

Vierailija
31.12.2014 |

Olemme harkinneet koiraa varmaan vuoden verran. Aikaisempiin kokokemuksiinsa perustuen, mieheni tahtoisi walesin springerspanielienin, englannin springerspanielin tai pienen münsterinseisojan. Minulla ei taas ole ollut koiraa.

 
Osaisitteko kertoa ovatko nuo sopivia kahden lapsen kotiin. Tyttö olisi 11 v, poika 8 v. Kumpikin kyllä tahtoisi kovasti koiran ja on lupautunut siitä huolehtimaan.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun miehen typerä metsäkoira pilaa mun elämän.

Vierailija
2/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosi kivoja rotuja metsästävään perheeseen. Kotikoiraksi en noin riistaviettisiä ottaisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pienimünsterinseisoja on lintukoira, jos ette harrasta lintujen metsästystä niin sellaista on turha hankkia - ko. rodulla kun on vahva riistavietti ja suuri liikunnantarve. Ei siis sovellu puhtaaksi seurakoiraksi.

Nuo spanielit sopii lasten kanssa kunhan ne kouluttaa kunnolla niin, että lapsetkin voi niitä ulkona taluttaa. Kannattaa vain ottaa näyttelylinjaisista vanhemmista nuo koirat ellette metsästä.

Vierailija
4/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 20:44"]

Tyttö olisi 11 v, poika 8 v. Kumpikin kyllä tahtoisi kovasti koiran ja on lupautunut siitä huolehtimaan.[/quote]

Niin minäkin lupasin ja vannoin 12-vuotiaana, että huolehdin koiran lenkitykset joka aamu ja ilta ja hoidan koiran kokonaan. Äidin niskoille se koira kuitenkin pääasiassa jäi. Loppupeleissä käytin koiran lenkillä kerran päivässä (koulun jälkeen) ja annoin sille ruuan 1 krt/päivä, äiti huolehti muista kerroista. Niin ja kynnet leikkasin ja harjasin silloin tällöin. Muutama vuosi vanhempana käytin koiraa kerran viikossa tokokoulutuksessa. 

Että ei voi lähteä siitä ajatuksesta, että lapset koirasta kovasti jaksaisivat huolehtia vaikka etukäteen lupaisivat mitä. Kyllä se koira on loppupeleissä aina vanhempien vastuulla ja yleensä myös hoidossa.

Vierailija
5/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies käy sorsastamassa varmaan 10-20 kertaa vuodessa, mistä johtuen koiran metsästysvietti ei ole pahitteeksi. Itseasiassa, nuo rodut päätyivät harkintaan juuri siksi, että niiden kanssa voi kuulemma sorsastaa ja nuo kuulemma "oppivat homman" aika nopeasti.

 
Metsästystä tärkeämpää ja se mikä minua kiinnostaa, on kuitenkin se, ovatko nuo rodut myös sopivia kotikoiria?

 

Vierailija
6/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 21:09"]

Mies käy sorsastamassa varmaan 10-20 kertaa vuodessa, mistä johtuen koiran metsästysvietti ei ole pahitteeksi. Itseasiassa, nuo rodut päätyivät harkintaan juuri siksi, että niiden kanssa voi kuulemma sorsastaa ja nuo kuulemma "oppivat homman" aika nopeasti.

  Metsästystä tärkeämpää ja se mikä minua kiinnostaa, on kuitenkin se, ovatko nuo rodut myös sopivia kotikoiria?   [/quote]

Ottaisin sit ennemmin noutajan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
02.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omat kokemukseni noista rajoittuvat muutaman kerran hoitokoirana olleeseen Welshiin.  Tuo on ainakin aivan upea seurakoira, joskin sillä on taipumus tunkea mukaan kaikkeen, mitä ihmiset tekevät. 

 
Joo. Tiedän tuon olleen mukana metsästämässä, mutta en kyllä suoraan sanoen osaa sanoa, miten tuo näkyisi päivittäisessä kanssakäynnissä. Kyllä, tuo parkkeerasi keittiöön kun laitoin ruokaa ja otti käyttöönsä "sielukkaan spanieli-ilmeen", ellei saanut mielestään riittävästi porkkanoita. 
 
Se, että tuo olisi kuolannut verenhimoisesti uuden riistan perässä kuullostaa kaukaa haetulta. Tuon metäsästystaipumukset kotona kun jäivät ainakin luonani pulliin ja kekseihin.
 
Se mikä kuitenkin jäi selvästi mieleeni oli toisen tuttavaperheen taaperon lähestyminen. Tuo kun horjahti Welshiä päin, oli kaatua ja tarrasi koiran "viiksiin". Olin aivan varma, että tästä tulee katastrofi. Yllättäen Welshi vain mutristeli huuliaan ja poistui paikalta. Eli ilmeisesti tuo ymmärsi varsin hyvin, mistä taaperossa oli kyse. 
 
Mikäli elämäntilanteeni sen sallisi, voisin hyvinkin ottaa Welshin. Ainakin omien kokemusteni perusteella nuo ovat varsin kivoja koiria.

Vierailija
8/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 21:09"]

Mies käy sorsastamassa varmaan 10-20 kertaa vuodessa, mistä johtuen koiran metsästysvietti ei ole pahitteeksi. Itseasiassa, nuo rodut päätyivät harkintaan juuri siksi, että niiden kanssa voi kuulemma sorsastaa ja nuo kuulemma "oppivat homman" aika nopeasti.

  Metsästystä tärkeämpää ja se mikä minua kiinnostaa, on kuitenkin se, ovatko nuo rodut myös sopivia kotikoiria?   [/quote]

Sopivat kotikoiriksi jos saavat tarpeeksi stimulointia eli sitä metsästystä ja siihen harjoittelemista, sekä esim. kaer-kokeet ja niihin harjoittelu (vesityöt, jälkityöt). Riistavietti saattaa kuitenkin estää esim. koiran vapaanapidonja sen, että koira pysyy lasten käsissä.

Joku 10-20 kertaa/vuosi sorsastamassa on aika vähän koiralle eli sille pitäisi keksiä paljon tarkoituksenmukaista puuhaa myös sorsastuskauden ulkopuolella, että se on myös kiva kotikoira. Alistimuloitu metsästyskoira/linnustuskoira ei ole kiva kellekään, myöskään koiralle itselleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinhän sitä moni lapsi haluaa ja vannoo hoitavansa.. Mun veli oli samanlainen, mankui koiraa monta monta vuotta. Meilä oli jo kissa ja 2 marsua. Noh koira tuli, meni muutama viikko niin loppui veljen innostus.. Varsinkin sen jälkeen, kun innokas pentu tykkäsi näykkiä sormia. Oli aina hemmetin moista riitelyä ja huutoa, että sai sen käyttämään koiraa välillä ulkona. Jäi muiden hoidettavaksi, itse en edes olis halunnut koko koiraa.. :( Koira jäi myös äitille, kun veljeni muutti kotoa. Veljeni oli 13v kun koira otetiin, ja eli 11v. 

ps. Suosittelen ottamaan jonkun koiran hoitoon muutamaksi viikoksi, ja katsoa sitten uudestaan onko koira oikeasti teidän juttu.. Puhumattakaan oikeasta rodusta.

Vierailija
10/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten olisi kultainennoutaja? Toimii lintumetsällä ja aivan ihana kotikoira lapsiperheeseen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

PPS. Perheessä lemmikin pitää olla aina ensisijaisesti asia, mitä vanhemmat haluaa ei lapset. Lapset voi haluta vaikka kuun taivaalta. Mutta se on vanhempien tehtävä sanoa myös ei. Sillä vanhemmat on ne, jotka maksaa ja hoitaa. Lapsilta ei voi olettaa 100% sitoutumista, vaikka kuinka lupaisi. Koira/lemmikki on aina aikuisen vastuulla! Ärsyttää kun lemmikkejä pallotellaan ymäriinsä "ajanpuuteen vuoksi" tms huonon tekosyyn, usein antajat lapsiperheitä. :( Ja ei tod. metsästyskoiraa ensimmäiseksi koiraksi, ellei olle 99,9% varma että rupeaa harrastamaan metsästystä ja kuuluu johonkin seuraan missä on myös muita metsästyskoiria. (Muut koirat osaa opettaa penulle metsäsystavat, koska pennut matkii vanhempia koiria)

Vierailija
12/12 |
31.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 21:19"]

Miten olisi kultainennoutaja? Toimii lintumetsällä ja aivan ihana kotikoira lapsiperheeseen. 

[/quote]

Kultsu olisi kyllä sopivampi kuin nuo ap:n vaihtoehdot. Ei tarvitse edes olla metsästyslinjainen kultsu, että se toimii noissa lintuhommissa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi kolme