Kuinka usein olette surullisia tai itkette?

Surullinen olen, kun jollekin läheiselle tapahtuu jotain vakavaa ja ikävää. Itken, kun joku läheinen kuolee. Viimeksi olen itkenyt 5 vuotta sitten (koputtaa puuta) ja surullinen olin vähän yli vuosi sitten.

Itken päivittäin. Valitettavasti. Mietin, onko tämä haitallista. On vain usein työpäivän jälkeen niin kuormittunut ja väsynyt ja pettynyt olo, että itku helpottaa.

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 12:22"]

Itken 2-3 kertaa päivässä. Tiedän, että useimmat olisi kauhuissaan, jos tietäisi ton määrän. Mulle se ei ole liikaa. Joskus vain mietin sitä, että muiden mielestä se on varmaan liikaa.

[/quote]Miksi itket koko ajan? Minkä takia? Miten pystyt edes elämään tavallista elämää jos itket alvariinsa? Et ilmeisesti paljon kodin ulkopuolella liiku?
[/quote]

Ei itkeminen niin paljon aikaa vie, että elämää haittaisi. Aamuisin ja iltaisin sängyssä on joutoaikaa. Suihkussa on aikaa ajatella ja siinä itku usein tulee. Välillä sitten myös kotitöiden lomassa tai autoa ajaessa tai kun muut ei oo kotona. Olen surullinen, kaipaan erästä ihmistä, itkeminen lohduttaa.

Mä itken kanssa useita kertoja viikossa, välillä monta kertaa päivässä. Erityisesti väsyneenä, stressaantuneena ja kierron ollessa tietyssä vaiheessa ihan kaikki itkettää.

itken nykyisin joka päivä, 1-5 kertaa päivässä. Ei siihen useinkaan kauaa aikaa mene. Itku voi tulla lenkillä, suihkussa, telkkaria katsoessa, ihan milloin ja missä vaan. Voin itkeä vaikka minuutin tai puolen tunnin ajan. Sen jälkeen olo on parempi. Itken surusta, muistoista, menetyksestä, ikävästä. Harvemmin muita syitä esim. Väsymys, fyysinen kipu, miehet. On aikoja jolloin en itke näin paljon, mutta olen aina ollut itkeväistä sorttia ja teen sen mieluiten yksinollessa.

Itken kerran viikossa ja se on paljon. Terapiakäynnit menevät aina itkemiseksi, muulloin en itke.

Oon surullinen koko ajan mutta en enää jaksa itkeä.

Ehkä kerran viikossa.

Ehkä 1-2 kertaa puolessa vuodessa. Itken kun itkettää, mikä ei ole kovin usein.

Ahdistunut nykyään useamman kerran viikossa. Koko tää päivä on mennyt hirvittävän pahan olon ja ahdistuksen kourissa. Itku voi helpottaa mutta en pysty itkemään

Itken 2-3 kertaa päivässä. Tiedän, että useimmat olisi kauhuissaan, jos tietäisi ton määrän. Mulle se ei ole liikaa. Joskus vain mietin sitä, että muiden mielestä se on varmaan liikaa.

Jos itken aamulla, se on varma merkki kaamosmasennuksesta ja on aika aloittaa lääkitys. Muuten itken usein esim. elokuvaa katsoessa, joten itkun useus riippuu siitä, minkä verran ehdin olla ruudun edessä. Mutta normaalielämässä en kauheasti itke, esim. läheisten kuolemat ovat menneet kertaitkulla uutisen tultua plus hautajaisitkulla. Juuri nyt en muista, milloin olisin viimeksi itkenyt, joten siitä on varmaan vähintään kuukausi.

Oho, onpa täällä itkuista porukkaa. Mä itken 1-2 kertaa vuodessa ehkä, en ainakaan useammin. Masennus -olotilaa en tunne, joskus olen vähän allapäin tai surullinen, mutta se menee yleensä ohi parissa tunnissa.

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 12:22"]

Itken 2-3 kertaa päivässä. Tiedän, että useimmat olisi kauhuissaan, jos tietäisi ton määrän. Mulle se ei ole liikaa. Joskus vain mietin sitä, että muiden mielestä se on varmaan liikaa.

[/quote]Miksi itket koko ajan? Minkä takia? Miten pystyt edes elämään tavallista elämää jos itket alvariinsa? Et ilmeisesti paljon kodin ulkopuolella liiku?

Itken yleensä muutaman kerran päivässä. Harvoin itken vain muutenvaan tai sen takia että olisi vain surullinen olo. Koulun takia tulee melkein joka ilta itku siitä jos turhauttaa tai stressaa, välillä itken koulussakin. Työt ja treenit koulun lisäksi rasittaa aika paljon joten joskus vain itken väsymyksestä. Mutta useimmin itken muiden ihmisten takia. Perheen kanssa en tule hyvin toimeen ja asun vielä kotona, ja harvoin pystyn jenellekkään perheenjäsenelle puhumaan ilman että sen jälkeen tulee itku ja lähes aina jää kavereitteni jutuista ulkopuolelle ja se on minulle kaikista rankin asia näistä. Siitäkin itken päivittäin, koska haluaisin edes joskus tehdä jotain kaverin kanssa vapaa-ajalla.

Näitten päivittäisten itkujen lisäksi on minulla joskus harvoin sellaisia isoja purkauksia, jolloin saatan itkeä koko yön eikä aikaa jää nukkumiseen ollenkaan, mutta sen jälkeen oloni on paljon parempi. Toisin kuin näiden muiden itkujen jälkeen, jolloin olo on vain huonompi.

Ehin minä silti välillä iloinenkin olemaan, mutta sanoisin kyllä, että valtaosan ajasta olen surullinen tai ärsyynytyt

Isäni pieksi minusta itkut ulos niin tehokkaasti kun olin lapsi että nyt aikuisena itken ehkä kerran kolmessa vuodessa, ilman humalaa olen viimeksi itkenyt 14-vuotiaana :-(

Yleisestä ahdistuksesta , keskivaikeasta masennuksesta ja paniikkihäiriöstä kärsivänä voin sanoa että itken harvoin mutta usein tunnen itseni surulliseksi vaikkei konkreettista hätää olisikaan.

Hormonit varmaan muuttuneet ajan kanssa, koska nykyisin itken helposti, ehkä pari kertaa viikossa. Joskus päivittäinkin.

Itken vain, kun katson TV:stä  ohjelmia, joissa ihmisillä on surua tai vaikeuksia.Omia asioitani en itke enää koskaan, ei ole mitään syytä murheeseen.Kaikki asiani ovat järjestyksessä, enkä koskaan enää laita itseäni tilanteeseen, joka voisi surua tuottaa.Se on tosi helpottava tunne.

Joka päivä, menen koiran kanssa lenkille ja itken siellä. Onneks tulee pimeä vuodenaika, ei haittaa vaikka kuinka naama kastuu kun kukaan ei näe.