Käykö teillekin niin, että jos olet kiinnostunut jostain henkilöstä, niin puhut melkein kaikille muille paitsi tälle kiinnostuksen kohteellesi?

En ole enää 14 vaan aikuinen, joten ei, tuollaista ei tapahdu.

Ei, kyllä minä yritän keskustella. Turhaa se vain on.

Ihan sama puhunko vai en, kun ei kuitenkaan kiinnosta.

Joo, jos ollaan porukassa, niin näin helposti käy. Jos ollaan kaksistaan, niin silloin ei ole ongelmia juttelun kanssa.

Hävettää myöntää, mutta todellakin näin. Olen aikuinen nainen, mutta eipä uskoisi. Mä vaan jäädyn enkä osaa sanoa mitään järkevää, tuntuu että ei saa edes sanoja ulos. Ääni tulee sitten pakotetun kuuloisesti ja alkaa nolottaa. Vaikenen sitten kokonaan. Samoin punastun helposti, mikä tekee keskustelusta entistä vaikeampaa. Ulkopuolisetkin näkisivät, että olen umpi-ihastunut mahdottomaan.

Vaikka itse olen ihastunut, niin minun on mahdotonta uskoa, että vastapuoli olisi kiinnostunut minusta. Siksi koen, että itse perääntymällä en aiheuta nolostuttavia tai epämukavia tilanteita miehelle, joka joutuisi torjumaan minut ja kestämään mykkyyteni ja sietämään vaivaantuneita tilanteita.

Mahdollisesti menetin upean miehen tällaisen käyttäytymiseni takia, ja nyt saan syyttää vain itseäni. Siitä siis ottakaa kanssasisaret ja veljet onkeenne, ei kannata olla puhumatta.

V💔 sut olisin halunnut. Mutta enpä osannut puhua sulle. Anteeksi epäkohtelias käytökseni.

Vaikeaahan se on saada sanaa suustaan ja olla rento, kun on ihastunut. Miehellä oli sama ongelma minun suhteeni. Ajattelin, että minussa on jotain vikaa verrattuna muihin, kun oli aina rennompi muiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaahan se on saada sanaa suustaan ja olla rento, kun on ihastunut. Miehellä oli sama ongelma minun suhteeni. Ajattelin, että minussa on jotain vikaa verrattuna muihin, kun oli aina rennompi muiden kanssa. 

Tästäkö se johtuu? Paitsi että on varattu...

tekeeko miehet samoin?