3kk työttömänä ja mielenterveys menee
Tuntuu, että on ihan lamaantunut. Viettää päivät katsoen elokuvia ja sarjoja. Välillä käy ehkä salilla ja ulkoilee. Sosiaalisia suhteitakaan ei oikein ole. Todella masentavaa.
Kommentit (53)
No jos rahaa olisi hyvin, eihän tämä mikään ongelma olisi :) minä matkustelisin, shoppailisin ja harrastaisin... Ap
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 11:16"]Heti ensimmäiseksi, lopeta netissä ja varsinkin tällä palstalla notkuminen. Toisekseen tee itsellesi rutiinit viikolle. Esim. Herätys klo 6.30, lenkille/salille, sen jälkeen etsi netistä työpaikkoja ja kirjoita hakemuksia klo 12 asti, lounastauko, iltapäivällä verkostoidu LinkedInnissä. Klo 16 lopetat hommat. Eli ihan kuin tekisit normaalisti töitä. Toimi ainakin itselläni erinomaisesti. Ei meinannut pää hajota missään vaiheessa työttömyyden (4 kk) aikana, kun koin tavallaan koko ajan tekeväni töitä hakemalla töitä.
[/quote]
Mistä hitosta joku kaivaa oikeasti niin paljon avoimia työpaikkoja (joihin kannattaa hakea) että saa päivät pitkät kulutettua hakemusten kirjoittamiseen? Taitaa oletuksena olla että asuu kehäkolmosen sisäpuolella?
[/quote]
Uudellamaalla kyllä. Työnhakualueena ajattelin myös Kanta- ja Päijät-Hämettä sekä Kymenlaaksoa. En nyt ihan tolkuttomasti hakemuksia kirjoittanut, mutta yhteenkään paikkaan en lähettänyt samanlaista hakemusta, vaan korostin eri osaamisalueita ja kokemusta paikasta riippuen. Yhteensä lähetin vähän alle 100 hakemusta, joista pääsin kuuteen haastatteluun ja lopulta löytyi myös mielekäs paikka minne pääsin. Mulla ei ollut alallakaan niin väliä. Olin valmis vaihtamaan aivan toiselle alalle ja niin lopulta kävikin.
Toiset nauttii työttömyydestä ja aika uskomatonta että joillain menee jo mielenterveys heti. Mä vähän luulen että se mielenterveys on teillä valmiiksi pilalla.
Ei se sitten kovin vahvoissa kantimissa ollutkaan? Tsemppiä silti, eihän se hauskaa ole olla toimettomana varsinkaan jos on nähnyt vaivaa oman menestymisensä eteen.
KTM
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:13"]
Toiset nauttii työttömyydestä ja aika uskomatonta että joillain menee jo mielenterveys heti. Mä vähän luulen että se mielenterveys on teillä valmiiksi pilalla.
[/quote]
Laiskat ja perhekeskeiset nauttivat työttömyydestä. Oikeat uraihmiset ja kunnianhimoiset kärsivät todella paljon. Mutta mitäpä sinä siitä ymmärtäisit, jos olet oikeasti laiska perusluonteeltasi.
Mitä työtä noin kovasti tekee mieli tehdä? Kertokaa minullekin, niin tiedän mikä työ on noin mukavaa.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:47"]
Mitä työtä noin kovasti tekee mieli tehdä? Kertokaa minullekin, niin tiedän mikä työ on noin mukavaa.
[/quote]
Minä ainakin tienaan mieluummin tämän 6000 euroa kuussa kuin ansiosidonnaista tai työttömyyspäivärahaa. Siksi olen huolissani ja sympatiseeraan.
KTM
Onhan se ihan kivaa hetken aikaa olla vain, nukkua niin pitkään kun haluaa ja lösöillä, mutta kyllä siinä pää hajoaa tylsyyteen jonkun ajan jälkeen. Itseä alkoi masentamaan, kun oli niin paljon aikaa ajatella, minulla on muutenkin diagnosoitu mielenterveysongelmia. Tietynlainen rutiini pitää järjissään ja elämälle tulee sisältöä.
En väitä, että elämäni=työ, mutta on se hyvä, aikaavievä plussa. Ehkä eniten kuitenkin työttömyydessä ahdistaa se ulkopuolelta tuleva paine, joka sitten taas aiheuttaa sen lamaantumisen ja ahdistumisen. Kun PITÄISI olla töissä ja olet huono ihminen jos et ole TÖISSÄ, tuilla vaan elelet ja verorahoja tuhlaat yms. Kyllähän varmasti monet on joskus tämänkaltaisia kommentteja kuullut, kuinka työttömät ovat "pohjasakkaa" ja roskaväkeä. Yritä siinä nyt sitten mitään.
Sitä ihan rupeaa häpeämään sitä omaa työttömyyttään ja jos joku kysyy "niin, missäs oletkaan töissä/mitä teet", niin siinä alkaa selittelemään jotain ympäripyöreää, ettei vaan kyselisi enempää. Sitä saa niskaansa syyllistämistä ja painostamista. Omat työni loppui yt-neuvottelujen myötä ja se suretti. Maa vietiin jalkojen alta, vaikka olin uskonut, että siinä olisi vuosiksi työpaikka. Kyllä se alkaa vituttamaan suoraansanottuna lukea niitä neuvoja "tee x h päivässä työhakemuksia, uusi cv:si jatkuvasti, ahkerampi, ahkerampi, AHKERAMPI, ENEMMÄN, ENEMMÄN, ENEMMÄN!!!"
30, Ei sitä pysty edes rentoutumaan, untakaan en nykyään enää hyvin saa. Sitä alkaa tuntumaan, että kaikki pyörii töiden ja työelämän ympärillä. Lähes jatkuvasti puren hampaita yhteen, kun aiheina on "oletko hakenut tarpeeksi töitä, teethän sitä monta tuntia päivässä, itseäsi niskasta kiinni otathan nyt, mene opiskelemaan niin saat töitä, ota mikä tahansa työ vastaan". Kyllä minä arvostan mitä tahansa työtä ja kaikki työkokemus on hyvästä, etenkin näin nuorena.
Ihan kauhistuttaa ajatus, kun olen muuttamassa ja joudun tuilla elämään. Taas yksi työtön rahojamme tuhlaamaan, eikös niin? Melkein itkettää. Mulle kävisi ihan huonokin työpaikka, olisi edes jokin rahantulon lähde ja saisi edes jonkinlaista onnistumista aikaan. Vaikka tekisit kuinka paskaduunia, ihmisten mielessä olet silti "parempi" kuin työtön. Huoh.
Minulla oli uskomattoman huono tuuri työpaikkojen kanssa. Jouduin työttömäksi viisi kertaa viidentoista vuoden aikana. Huomasin työttömyydestä johtuvien mielialojen muuttuvan juuri kolmen kuukauden jaksoissa, ensimmäisen jakson loppupuoli oli minulle se kaikkein pahin. Silloin ilmeisesti on tehnyt tiedostamattaan itselleen selväksi, ettei paluuta vanhaan duuniin todellakaan ole, minulle tuli tässä vaiheessa myös täydellinen kyrpiintyminen joutenoloon ja tässä vaiheessa mikä tahansa työ kelpaisi saadakseen edes jotakin säännöllisyyttä elämään. Mikäli sinulla menee saman kaavan mukaan, niin seuraava jakso on paljon helpompi ja uskallat jo varovasti kurkistella tulevaisuuteen optimistisesti, miettiä mikä sinusta tulee isona ja harkita eri vaihtoehtoja jatkoa ajatellen, lähteäkö peräti opiskelemaan uutta ammattia.
Mulla työsopimus huhtikuun loppuun ja nyt jo stressaa:( toivottavasti sopimusta jatkettaisiin!
Jaa. Mä olen kade niille, jotka saa lojua kotona kaiken aikaa ja tehä mitä huvittaa.
Harmi, että alani (hoito) ei ole työttömyyden suurissa riskeissä.
Tää oravanpyörä vuorotyön ja perheen kanssa vaihtaisin mieluusti koti rouvuuteen.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:21"]Jaa. Mä olen kade niille, jotka saa lojua kotona kaiken aikaa ja tehä mitä huvittaa.
Harmi, että alani (hoito) ei ole työttömyyden suurissa riskeissä.
Tää oravanpyörä vuorotyön ja perheen kanssa vaihtaisin mieluusti koti rouvuuteen.
[/quote]
Mitenkähän nykyään sen vuorotteluvapaan kanssa, oliko siihenkin tulossa joitakin tiukennuksia.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:13"]Toiset nauttii työttömyydestä ja aika uskomatonta että joillain menee jo mielenterveys heti. Mä vähän luulen että se mielenterveys on teillä valmiiksi pilalla.
[/quote]
Kyllä mäkin nautin mutta välillä aina sitä huomaa miettivänsä löydänkö töitä enää... on sellainen tietynlainen epävarmuus.
Sepäse. Matalpalkka alalla. Hullussa kellottamis elämässä perheen kanssa. Eikä rahaa ole mihinkään. Juur bensaan,et pääsee sinne vitun töihin.
Nauti siis olostas, äläkä vingu!
Työtön täällä. Mulla ei riitä vuorokaudessa tunnit kaikkeen tekemiseen! Aamulla ylös klo 6-7, lapset kouluun, työnhakua/ruokaostoksia ja ruuanlaittoa/käsitöitä sun muuta ties mitä projektia, lapset tulee koulusta, lasten ja yhteiset iltaharrastukset, nukkumaan klo 21.30. Enkä ehi tehä kaikkea mitä haluaisin.
Työttömänä 6 vuotta. Ainoa huono puoli on rahan vähyys. Saa sentään nukkua pitkään ja herätä rauhassa. Niitä pakkasaamujen autonrappausta en varsinkaan kaipaa. Kyllä työttömyyteen tottuu eikä pää leviä ja vapaa aikaa riittää.