Vähensin viikoittaista työaikaa ja se on ongelma kaikille muille paitsi itselleni

Itse pyysin saada lyhennettyä työaikaa viime vuonna ja sainkin. Työkaverit siitä näkivät vaivaa. Ihmettelivät miten minä lapseton voin saada... Tai sitten ihmeteltiin miten tulen taloudellisesti toimeen. Oli rankka vuosi ja nyt teen jo täyttä listaa ja olo on niin helpottunut! Ne suurimmat ongelmat ei olleet työssä, vaan yksityiselämässäni, mutta epäsäännöllinen vuorotyö melko pitkällä työmatkalla todellakin pahensi asiaa.

Ihan sama mitä muut ajattelee, kunhan itse voit hyvin.

Ai jaa. Mitä jos vastaat, että toivoit itse pienempää tuntimäärää omista syistäsi?

Minäkin teen osa-aikaista työtä. Mulle ei vaan riitä palautumiseen la-su, en tykkää yhtään perinteisestä ma-pe 8-16 tai 9-17 toimistoajasta. Mutta joka ikinen kyllä jaksaa päivitellä, mikset tee enemmän tunteja ja etkö halua kokoaikaista paikkaa.

Itselläni ei ole lapsia tai muita elätettäviä eikä rikastuminen, sijoittaminen ym. kiinnosta tippaakaan. Nykyinen käteen jäävä osuus riittää elämiseen ja siitä saa säästöönkin. Arvostan enemmän vapaa-aikaa ja omaa mielenterveyttä kuin pankkitilille rahan hillomaista. Toki puskuria on mutta raha itsessään ei motivoi.

yhä useammassa työssä työpäivän pituus vaihtelee joten ei pitäisi olla merkitystä montako viikkoa vaikkapa viikossa tai kuukaudessa kertyy

yleensähän valitettaan siitä että tunteja ei kerry tarpeeksi ja palkalla ei elä

joissain töissä se työajan pudotus voi kaatua jonkun toisen tehtäväksi ja se voi toki olla ongelma, mutta niissä muutamissa harvoissa luxus-töissä toimistoissa 8-16 ne "8 tunnin" työt pystyy kyllä tekemään 5-6 tunnin aikana joten ei pitäisi olla mitään merkitystä montako tuntia on fyysisesti paikalla

Onnea hyvästä päätöksestä! Minä teen myös omasta tahdostani osa-aikaista, ja tuota päivittelyä on kyllä kuulunut. ”Mitä sinä teet noin monella vapaapäivällä ja miten ihmeessä sinä tulet toimeen?” Hyvin tulen toimeen.

Kokoaikaisena jaksoin hoitaa työni, mutta en mitään muuta. Minulla ei ollut aikaa parisuhteelle saati nähdä ystäviä ja koti oli kuin hävityksen kauhistus. Pyykinpesu ja suihkussa käyminenkin alkoi jäädä retuperälle.

Vierailija kirjoitti:

yhä useammassa työssä työpäivän pituus vaihtelee joten ei pitäisi olla merkitystä montako viikkoa vaikkapa viikossa tai kuukaudessa kertyy

yleensähän valitettaan siitä että tunteja ei kerry tarpeeksi ja palkalla ei elä

joissain töissä se työajan pudotus voi kaatua jonkun toisen tehtäväksi ja se voi toki olla ongelma, mutta niissä muutamissa harvoissa luxus-töissä toimistoissa 8-16 ne "8 tunnin" työt pystyy kyllä tekemään 5-6 tunnin aikana joten ei pitäisi olla mitään merkitystä montako tuntia on fyysisesti paikalla

Tossahan ap vaihtoi kokonaan työtä eli joku toinen kyllä sitten otti ne ap:n vanhat hommat varmaan hoitaakseen.

Onhan tuo myös ihan totta että niistä 8h päivittäin toimistolla istuvista todella harva tekee sen 8h hommia. Kyllä siinä kuluu aikaa hukkaan kaikkeen muuhun eikä kukaan jaksa olla tuottelias sen 8h päivässä, aivot eivät vaan pysty sellaiseen. Mutta pakko silti tehdä pitkiä päiviä koska työnantaja ja yhteiskunta (ja monella lompakko) niin vaativat.

toinen työnantaja tarjosi 6 tunnin (per päivä) sopimusta joten vaihdoin työnantajaa, sanoivat että vaikeaa löytää vakituista tekijää jos työpäivä on vain 6 tuntia, itse olen todella tyytyväinen ja vaikea kuvitella että palaisin 8 tuntiseen

Samaan suuntaan menossa. En ole enää sen jälkeen edes suunnitellut kokopäivätyötä, kun sain lainat maksettua ja lapsen maailmalle. Nyt 42, kesäkuukaudet vapaalla. 

Oi kun saisin minäkin. En jaksa orjana raatamista, olen täysin loppu. Aivan sairasta että kaikkien pitäisi t4pp44 itsensä töillä eikä omaa elämää saisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Onnea hyvästä päätöksestä! Minä teen myös omasta tahdostani osa-aikaista, ja tuota päivittelyä on kyllä kuulunut. ”Mitä sinä teet noin monella vapaapäivällä ja miten ihmeessä sinä tulet toimeen?” Hyvin tulen toimeen.

Kokoaikaisena jaksoin hoitaa työni, mutta en mitään muuta. Minulla ei ollut aikaa parisuhteelle saati nähdä ystäviä ja koti oli kuin hävityksen kauhistus. Pyykinpesu ja suihkussa käyminenkin alkoi jäädä retuperälle.

Kiitos! Tämä viesti voisi olla minun kirjoittamani, myös tuo loppuosa.

Tuota päivittelyä liiasta vapaa-ajasta olen myös saanut kuulla. Mutta yllättäen se vapaa-aika ”katoaa” harrastuksiin, ruuanlaittoon, siivoamiseen ja ulkoiluun ym. Ehtii nyt hoitaa virastoasioitakin niiden aukioloaikana. Koen, että työn ja vapaa-ajan tasapaino on huomattavasti parantunut verrattuna aiempaan.

- ap

Hyvä ja rohkea päätös, onnittelut siitä!

Minulla on töitä noin 30h/viikko, enkä haluaisi yhtään enempää. Tulen hyvin toimeen sillä vähäisellä palkalla, jonka saan. Tärkeämpää minulle on oma hyvinvointini ja se, että jää aikaa harrastuksille tai ihan vaan löhöilylle ja palautumiselle. Ihan sama mitä muut asiasta ajattelee.