Ystävän ärsyttävä tapa kehua omaa lastaan.

Ap, ymmärrän todella. Munkin tuttavapiirissäni on näitä samanlaisia ärsyttäviä omiensakehujia. Ei siinä mitään, että kehuu lastaan joskus muiden kuullen ja enimmäkseen omissa oloissaan (vaikka isovanhemmilla), mutta on niin H*tin ärsyttävää toimia tällaisille omakehujille yleisönä.

Tilanne on se, että Kehuja kehuksii omia lapsiaan minun lasteni kustannuksella ja pitää minua lapsineni jonain Yleisönä todistamassa Hänen Ihmelapsensa Älykkyyttä/Kauneutta/Taitavuutta/Ihanuutta. Kyseessä on kuitenkin ihan tavallinen tai jopa keskivertoa heikompi lapsi, enkä sitä tietenkään kilttinä ja kohteliaana ihmisenä tälle äidille ja lapselleen sano.

Eli naurettava, huonokäytöksinen ihminen pitää sinun ja lapsesi kustannuksella nostattaa oman lapsensa (ja itsensä) itsetuntoa. Näitä näkee myös leikkipuistoissa ja uimahalleissa, kun sattuu omalle lapselleen sanomaan HYVÄ, niin tuollaiset alkavat kauempana kanssasi kilpalaulantaan: "HYVÄHYVÄHYVÄ-OLET KAIKKEINkaikkein PARAS!"

Ja näitä jo tulleita vastauksia en tajua, näköjään sinulle on vastanneet vain tällaiset savolais-karjalaiset kehuskelijat, joilla ei ole nyanssien-, kohteliaisuuden- tai tilannetajua ollenkaan.

Aina on näitä egoisteja, jotka ajattelevat vain itseään.

Mä en vertaa lapsiani keneenkään ja kehun usein myös muiden lapsia. Ja omiani kehun joka päivä, heille suoraan ja myös muille, heidän kuultensa. Itse asiassa sanon usein kuinka ihania ja rakkaita he ovat ja kuinka iloinen olen että saan olla heidän äitinsä. Ja tarkoitan sitä todella, ovat suuri ilo.

Yks tuttu kans ylistää lapsiaan ja pitää pienissä lasten riidoissakin kynsin hampain omiensa puolta, myös silloin kun omat lapset ovat riidan aloittaneet. Lapsista on kasvamassa kovin itsekkäitä ja jos joku ei leiki heidän määräämällään tavalla, rynnätään kertomaan äidille, joka sitten tomerasti komentaa muita miellyttämään hänen kullannuppujaan. Oon alkanu vältteleen heitä ihan tarkoituksella, ettei tule avauduttua....

Onko sinulla miehesi kanssa ongelmia?

Juurikin näin ap se on, olet oikeassa. Ja mites sinä itse, mikä harmittaa omassa elämässäsi, teidän omien seinien sisäpuolella?

Pettikö miehesi pikkujouluissa?

Siis haukkuuko se muiden lapsia, vai vain ylistää omiaan? Omien ylistämisessä en näe mitään pahaa.

Ei ole suurempia ongelmia. Kuten sanoin, lapsi on tavallinen, mutta vanhemmat ovat vakuuttuneita, että poika on nero... Lapsi itseasiassa varmaan myös kärsii tilanteesta.
Onhan se hieman huvittavaa..

Ystävälle hänen oma lapsensa on ihaninta maailmassa. Eikö sinulle ole sinun lapsesi?

Tietysti on niin, että omat ovat aarteita, mutta en kulje ympäriinsä toitottamassa kuinka oma on NIIN täydellinen. Se ei vaan oikein istu pirtaani. Mielestäni se on jopa hiukan mautontakin. Kyllähän sille sitten ulkopuoliset naureskelee, että just joo...
Ilmeisesti kellään ei ole vastaavia kokemuksia, kun ei tunnu kukaan asiaa tunnistavan.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 11:57"]Ei ole suurempia ongelmia. Kuten sanoin, lapsi on tavallinen, mutta vanhemmat ovat vakuuttuneita, että poika on nero... Lapsi itseasiassa varmaan myös kärsii tilanteesta.
Onhan se hieman huvittavaa..
[/quote]

Huvittavaa kun lapsi kärsii - eli taidat liioitella koko tilannetta. Oikeasti sinua vain kyrsii kateutesi.

Ei hätää ap, lapset kehittyvät niin eri tahtiin, että kyllä se sinunkin vielä ehtii oppia konttaamaan/kävelemään/lukemaan/laskemaan/mistä tässä nyt onkaan kysymys.

Mikähän on todistuksen ka?

Onhan se nyt ihan hirveetä että joku on ylpeä lapsestaan. Härregyyd. 

Mulla on samanlainen ystävä, tytär nyt ekalla luokalla. Oppi lukemaan ennen koulun alkua ja tätä jaksaa toitottaa aina kun nähdään. Toisen hyvän ystäväni tytär on tämän "neron" paras kaveri, eikä lue vieläkään sujuvasti. Yrittää kyllä kovasti, mutta keskittymishäiriö hidastaa pahasti. Tuntuu hyvin pahalta, kun tämä neron äiti kehuu omaansa ja samaan hengenvetoon taivastelee tyttärensä kaverin osaamattomuutta... Olen ollut mukana opettamassa tuota osaamatonta lasta, ja voin sanoa että yrittää kovasti! Siksi tyttöjen vertaaminen toisiinsa tekee oikeasti kipeää!

Mulla kans tommonen ystävä. Antaa ymmärtää että itse on niin taitava kasvattaja, muut tekee kaikki väärin. Välillä ärsyttää, mutta sillon pidän vähän taukoa niin jaksaa taas kuunnella =)

[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 12:10"]

Mulla on samanlainen ystävä, tytär nyt ekalla luokalla. Oppi lukemaan ennen koulun alkua ja tätä jaksaa toitottaa aina kun nähdään. Toisen hyvän ystäväni tytär on tämän "neron" paras kaveri, eikä lue vieläkään sujuvasti. Yrittää kyllä kovasti, mutta keskittymishäiriö hidastaa pahasti. Tuntuu hyvin pahalta, kun tämä neron äiti kehuu omaansa ja samaan hengenvetoon taivastelee tyttärensä kaverin osaamattomuutta... Olen ollut mukana opettamassa tuota osaamatonta lasta, ja voin sanoa että yrittää kovasti! Siksi tyttöjen vertaaminen toisiinsa tekee oikeasti kipeää!

[/quote]

Vertaaminen on typerää, kyllä. Mutta eihän siinä ole mitään vikaa, että on ylpeä lapsensa oppimista taidoista. Ap ei ole nyt selventänyt, vertaako ystävänsä lastaan muihin vai onko vain lapsestaan ylpeä.

Niin, kateus on ikävä piirre ihmisessä, tiedän. En nyt kuitenkaan kadehdi tätä ystävää hänen lapsestaan, se olisi mielestäni outoa, kun omiakin on ja ihan pärjääviä nuoria heistä on tullut.
Poikaa ylistetään kaikessa. Ehkä olen niin vanhanaikaisen kasvatuksen itse saanut, että särähtää korvaan.
Toiset lapset/nuoret kyllä hiukan tälle tilanteelle naureskelevat. Ei voi olla pojankaan etu.

Moi ap! Et ihan hirveän ymmärtäviä kommentteja ole saanut. Lastaan voi ylistää niin eri tavoin. Lapsesta voi olla iloinen ja onnellinen ja sitten on se toinen laita, missä kaikki mitä lapsi tekee on suurta ja ihmeellistä, taivaallista suorastaan. Ja kyllä, voin hyvin kuvitella tilanteen missä esim 10v on niiii-in nolo, kun äippä suurentelee hänen tekojaan vaikka lapsi itse tietää osaamisensa olevan ihan tavallinen. Ja itse asiassa kyllä se varmaan itsetuntoakin syö (jos lapsi itse ymmärtää asian todellisen laidan), kun kyllähän siitä tulee ehkä fiilis, että pitäisi olla törkeän hyvä ja taitava, tavallinen ei äipälle riitä. Ja suorituskeskeisyys siitä ainakin paistaa läpi. Lapsi on jotain osaamisensa kautta ei siksi, että hän vain on olemassa.