APUA! Pitkä ja vakaa parisuhde kaatumassa seksiongelmiin

Kuulumiset pitkästä aikaa.

Pillerit on tehokkaita. Ei ole enää pelkoa potenssin häviämisestä. Seksiä voi harrastaa huolettomasti ja aivan uusissa asennoissa. Jopa takaa päin onnistuu, mikä ennen oli ihan mahdotonta. Jotenkin siinä oli hankala päästä sisään ja kun ei meinannut onnistua, heti lerpahti. Se että enää ei ole pelkoa epäonnistumisesta on varmaan paljon isompi asia minulle kuin olen osannut edes ajatella. Huomaan taas yhtäkkiä seksiäkin ajattelevani paljon enemmän. Halut olivat jo hetken kateissa. Valtava määrä itseluottamusta tuli yhtäkkiä mieheen.

Lääkärillä kävin ja terveydellisiä ongelmia ei löytynyt. Testosteronit kunnossa. Henkisestä puolesta siis kyse. Terapiassa olen yksin pari kertaa käynyt. Se on ollut vielä aika yksipuolista ja terapeutti ei ole isommin omia mielipiteitään sanonut. Käytännössä minulla on aika mennyt ihan muista parisuhteeseen liittyvistä asioista kuin seksielämästä puhuessa. Pillerit toivat minulle sellaisen avun että seksiasiat ei enää paina samalla tavalla ollenkaan.

Tässä välissä olemme harrastaneet seksiä ehkä kolme kertaa. Sen verran harvoin puolisoni sitä kaipailee. Mutta täytyy myöntää nyt kun muutamia kertoja olen täydellä potenssilla hänen kanssaan sekstaillut, että ei seksi vaan tunnu ihan niin hyvältä kuin voisi. Valitettavasti. Minulla kestää laukeaminen todella kauan hänen kanssaan. Joku sanoi että kertomukseni seksistä kuulosti vähän tekniseltä suoritukselta, niin joo - välillä sitä se hieman on. Joudun loppuvaiheessa todella keskittymään että laukean. Eli päinvastoin kuin monella, minun ei tarvitse keskittyä pidättelemiseen, vaan laukeamiseen. Enkä välttämättä aina laukeakaan.

Pornosta kysyttiin ja kyllä, sitä katson ja yksin sen kanssa voin laueta hyvinkin nopeasti. Mutta harrastan omaa kivaa kevyellä otteella varoen ns. death grip syndrooman syntymistä. Siitä ei ole kyse, joten en tiedä onko osasyynä ympärileikkaus ja sen vaikutus tuntoon. Ehkä hieman. Toki myös koen visuaalisuudella olevan ison merkityksen omaan nautintoon. Joku mainitsi seksikkäät hepeneet ja naiseni niitä jossain vaiheessa hankkikin. Se oli kivaa silloin, mutta ei hän koskaan kokenut niitä omikseen eikä ole sittemmin halunnut pitää.

Eli valitettava tosiasia on, että saamani stimulaatio yhdynnässä ei ole niin suurta kuin kaipaisin ja sillä on varmasti ollut suuri syy miksi hommat ovat kesken loppuneet.

Vierailija kirjoitti:

Näin naisena ymmärrän sun tyttöystävää. Alkaisin ite ajatella että olen epähaluttava, kuvottava tai ruma tai jotain. Että sen takia ei miehellä toimisi homma. Mua häiritsi jopa yhden illan hoidossa ku se mies ei lauennut, sanoi et kondomin takia, mutta jäin miettii et olinko niin huono tai jotain. Hae lääkkeet ilman muuta ja kun sä koskettelet sun mimmii niin kehu sitä tosi paljon tai jotain. Tälleen ainakin itse ajattelen et voisi auttaa.

Kantsisi sunkin hommata itsetunto jostain?

Herra Seksitohelo kirjoitti:

Tässä välissä olemme harrastaneet seksiä ehkä kolme kertaa. Sen verran harvoin puolisoni sitä kaipailee. Mutta täytyy myöntää nyt kun muutamia kertoja olen täydellä potenssilla hänen kanssaan sekstaillut, että ei seksi vaan tunnu ihan niin hyvältä kuin voisi. Valitettavasti. Minulla kestää laukeaminen todella kauan hänen kanssaan. Joku sanoi että kertomukseni seksistä kuulosti vähän tekniseltä suoritukselta, niin joo - välillä sitä se hieman on. Joudun loppuvaiheessa todella keskittymään että laukean. Eli päinvastoin kuin monella, minun ei tarvitse keskittyä pidättelemiseen, vaan laukeamiseen. Enkä välttämättä aina laukeakaan.

Pornosta kysyttiin ja kyllä, sitä katson ja yksin sen kanssa voin laueta hyvinkin nopeasti. Mutta harrastan omaa kivaa kevyellä otteella varoen ns. death grip syndrooman syntymistä. Siitä ei ole kyse, joten en tiedä onko osasyynä ympärileikkaus ja sen vaikutus tuntoon. Ehkä hieman. Toki myös koen visuaalisuudella olevan ison merkityksen omaan nautintoon. Joku mainitsi seksikkäät hepeneet ja naiseni niitä jossain vaiheessa hankkikin. Se oli kivaa silloin, mutta ei hän koskaan kokenut niitä omikseen eikä ole sittemmin halunnut pitää.

Eli valitettava tosiasia on, että saamani stimulaatio yhdynnässä ei ole niin suurta kuin kaipaisin ja sillä on varmasti ollut suuri syy miksi hommat ovat kesken loppuneet.

Jos sulla on Sildenafil lääkkeenä niin tunnon heikkeneminen ja laukeamisen viivästyminen on normaaleja sivuvaikutuksia. Itselläni kävi myös näin. Samoin seksin ajoittaminen pillerin kanssa oli tylsää. Lääkäri kirjoitti 5mg päivittäin otettavaa Tadalafiiliä eturauhasongelmaan (erektiolääke myös) ja tunto parantui, eikä laukeamiseen mene enää ikuisuutta. Kaikin puolin parempi lääke kuin sildenafil ja kun napin heittää huiviin aamulla vitamiinien kanssa niin ei tarvitse ajoittaa seksiä mitenkään.

Lisäbonuksena uudet tutkimukset ovat näyttäneet että tadalafil laskee verenpainetta ja ehkäisee miehillä aivoinfarkteja ja alzheimerin tautia.

Tutkimuksissa luki kyllä sildenafil joka laski verenpainetta jne...   Jos on ongelmia, niin puolittaa pillerin, silloin laukeaa ihan normaalisti. 

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksissa luki kyllä sildenafil joka laski verenpainetta jne...   Jos on ongelmia, niin puolittaa pillerin, silloin laukeaa ihan normaalisti. 

Jep minäkin huomasin tutkimuksen. Sopivasti uutisoitiin juuri kun itse aloitin pillereiden käytön. Ja kyse tosiaan oli Viagrasta, eli sildenafiilistä.

Mutta olen jo puolittanut ne 50 mg pillerini, joten niiden vaikutus tuntoon ei pitäis olla suuri. Ja ongelma minulla on ollut jo ennen pillereitäkin.

Täytyy mainita vielä se kun ensi kertaa kerroin puolisolleni hankkivani pillereitä, hän totesi:

"Mutta ei ne suurimmat ongelmat ole sellaisia että niitä pillereillä korjataan".

Siksi terapia on tarpeen. Mutta vaikka hän kokee ongelmien olevan jossain muualla, niin kyllä minä näkisin ongelmien pohjasyyn olevan erektion loppumisessa ja sen aiheuttamassa epävarmuudessa minulle. Kuten:

Tunnen potenssini olevan loppumassa ja pyrin vaihtamaan itselleni paremmalta tuntuvaan asentoon. "Miksi sinulla aina on niin kiire vaihtaa asentoa kun olin justiin täysillä nauttimassa"

> pillerit auttaa.

Tai kun hän kokee että aina ensin tyydytämme vain hänet (käsin tai leluin) ja sitten minä tyydytän vain itseni "häntä apuna käyttäen." Lähetyssaarnaajassa hän kuulemma kokee makaavansa toimettomana, että yhtä hyvin voisin nussia joitain nukkea... Eli kun vain homman saisi onnistumaan sellaisissakin asennoissa joissa hän kokee olevansa se tekevä osapuoli > pillerit auttaa

Tai kun minulla on ollut kiire esileikistä aloittaa yhdyntä. Usein esileikin alussa olen kokenut kiihottuvani ja kaluni jäykistyvän tanakasti, mutta leikin jatkuessa kaluni jo kellistyy ennen hommiin pääsyä. Joten usein ensikiihotuksessani haluaisin jo päästä naiseni sisään.

Ja kun seksi vaatii aina hirveätä "säätöä". Eli kun vain tietty asento toimii jne. > pillerit auttaa

Tällainen ongelmakokonaisuus asiasta on seurannut jonka vuoksi olen ollut huono petikumppani. Eli pillereillä saatu itseluottamus korjaa monta asiaa kerralla. Ja nopeasti. Terapiakin jatkuu ja ihan mukava kohta mennä sinne pohtimaan tilannetta puolison kanssa.

Herra Seksitohelo kirjoitti:

Täytyy mainita vielä se kun ensi kertaa kerroin puolisolleni hankkivani pillereitä, hän totesi:

"Mutta ei ne suurimmat ongelmat ole sellaisia että niitä pillereillä korjataan".

Siksi terapia on tarpeen. Mutta vaikka hän kokee ongelmien olevan jossain muualla, niin kyllä minä näkisin ongelmien pohjasyyn olevan erektion loppumisessa ja sen aiheuttamassa epävarmuudessa minulle. Kuten:

Tunnen potenssini olevan loppumassa ja pyrin vaihtamaan itselleni paremmalta tuntuvaan asentoon. "Miksi sinulla aina on niin kiire vaihtaa asentoa kun olin justiin täysillä nauttimassa"
> pillerit auttaa.

Tai kun hän kokee että aina ensin tyydytämme vain hänet (käsin tai leluin) ja sitten minä tyydytän vain itseni "häntä apuna käyttäen." Lähetyssaarnaajassa hän kuulemma kokee makaavansa toimettomana, että yhtä hyvin voisin nussia joitain nukkea... Eli kun vain homman saisi onnistumaan sellaisissakin asennoissa joissa hän kokee olevansa se tekevä osapuoli > pillerit auttaa

Tai kun minulla on ollut kiire esileikistä aloittaa yhdyntä. Usein esileikin alussa olen kokenut kiihottuvani ja kaluni jäykistyvän tanakasti, mutta leikin jatkuessa kaluni jo kellistyy ennen hommiin pääsyä. Joten usein ensikiihotuksessani haluaisin jo päästä naiseni sisään.

Ja kun seksi vaatii aina hirveätä "säätöä". Eli kun vain tietty asento toimii jne. > pillerit auttaa

Tällainen ongelmakokonaisuus asiasta on seurannut jonka vuoksi olen ollut huono petikumppani. Eli pillereillä saatu itseluottamus korjaa monta asiaa kerralla. Ja nopeasti. Terapiakin jatkuu ja ihan mukava kohta mennä sinne pohtimaan tilannetta puolison kanssa.

Tosi hyvin kuvailit. Juuri tuosta syystä hankin 60v ikäisenä pillerit. Selitin asian vaimolleni, joka silloin vielä itsekin käytti hormooni valmisteita gynen suosittekemana. Ongelma poistui. Ensialkuun riitti 1/4 osa, nykyisin 1/2 osa. Sovittiin vielä, että vaimo ilmoittaa hyvissä ajoin milloin haluaa seksiä. Ei toki aina muista tai tiedä, eli välillä ottanut varoiksi. Ei noi mitään maksa ja vaimo syttynyt seisokin tuntiessa.

Mieshän kertoi tuossa, ettei nainen saanut orgasmia yhdynnässä. Varmaan valehteli siis.

Hienoa, että olet hakenut ja saanut apua! Pillerit on hyvä, jatka käyttöä, jossain vaiheessa, kun saat homman normalisoitua, voi toimia ilmankin. Mutta jos ei, niin pillerit vaan jatkossakin.

Ympärileikkaus on varmasti vaurioittanut terskan tuntoa ja siksi laukeaminen vaikeaa. Harmillista! Seksuaaliterapiasta/ neuvojalta saat varmasti apua ja kikkoja tähän.

Peräänkuulutan tässä kyllä myös ymmärtäväistä ja rakastavaa kumppania. Myös hänellä on vastuu teidän seksielämästä, ei pelkästään sinulla. Kertomasi perusteella olet tehnyt jo tähän mennessä vuosien ajan, paljon töitä pitääksesi naisesi tyytyväisenä etkä ole keskittynyt pelkästään omaan nautintoon, jonka saamisessa onkin ollut isoja vaikeuksia. Puolisosi tarvitsee yhtä lailla terapiaa/neuvontaa, ehkä sinua enemmänkin, jotta osaisi olla sinulle parempi kumppani.

T. N46

Herra Seksitohelo kirjoitti:

Tässä välissä olemme harrastaneet seksiä ehkä kolme kertaa. Sen verran harvoin puolisoni sitä kaipailee. Mutta täytyy myöntää nyt kun muutamia kertoja olen täydellä potenssilla hänen kanssaan sekstaillut, että ei seksi vaan tunnu ihan niin hyvältä kuin voisi. Valitettavasti. Minulla kestää laukeaminen todella kauan hänen kanssaan. Joku sanoi että kertomukseni seksistä kuulosti vähän tekniseltä suoritukselta, niin joo - välillä sitä se hieman on. Joudun loppuvaiheessa todella keskittymään että laukean. Eli päinvastoin kuin monella, minun ei tarvitse keskittyä pidättelemiseen, vaan laukeamiseen. Enkä välttämättä aina laukeakaan.

Pornosta kysyttiin ja kyllä, sitä katson ja yksin sen kanssa voin laueta hyvinkin nopeasti. Mutta harrastan omaa kivaa kevyellä otteella varoen ns. death grip syndrooman syntymistä. Siitä ei ole kyse, joten en tiedä onko osasyynä ympärileikkaus ja sen vaikutus tuntoon. Ehkä hieman. Toki myös koen visuaalisuudella olevan ison merkityksen omaan nautintoon. Joku mainitsi seksikkäät hepeneet ja naiseni niitä jossain vaiheessa hankkikin. Se oli kivaa silloin, mutta ei hän koskaan kokenut niitä omikseen eikä ole sittemmin halunnut pitää.

Eli valitettava tosiasia on, että saamani stimulaatio yhdynnässä ei ole niin suurta kuin kaipaisin ja sillä on varmasti ollut suuri syy miksi hommat ovat kesken loppuneet.

Lueppa nyt uudestaan ja huolella tämä viestisi. Ei tuota pillereillä ja terapialla korjata, että et vain kiihotu tarpeeksi. Tuntuu että p*rno tarjoaa sinulle sen mitä oikeasti haluaisit, ja väkisin yrität kumppanisi kanssa. Mielestäni semmoinen ei tule loppujen lopuksi toimimaan.

Vierailija kirjoitti:

Herra Seksitohelo kirjoitti:

Tässä välissä olemme harrastaneet seksiä ehkä kolme kertaa. Sen verran harvoin puolisoni sitä kaipailee. Mutta täytyy myöntää nyt kun muutamia kertoja olen täydellä potenssilla hänen kanssaan sekstaillut, että ei seksi vaan tunnu ihan niin hyvältä kuin voisi. Valitettavasti. Minulla kestää laukeaminen todella kauan hänen kanssaan. Joku sanoi että kertomukseni seksistä kuulosti vähän tekniseltä suoritukselta, niin joo - välillä sitä se hieman on. Joudun loppuvaiheessa todella keskittymään että laukean. Eli päinvastoin kuin monella, minun ei tarvitse keskittyä pidättelemiseen, vaan laukeamiseen. Enkä välttämättä aina laukeakaan.

Pornosta kysyttiin ja kyllä, sitä katson ja yksin sen kanssa voin laueta hyvinkin nopeasti. Mutta harrastan omaa kivaa kevyellä otteella varoen ns. death grip syndrooman syntymistä. Siitä ei ole kyse, joten en tiedä onko osasyynä ympärileikkaus ja sen vaikutus tuntoon. Ehkä hieman. Toki myös koen visuaalisuudella olevan ison merkityksen omaan nautintoon. Joku mainitsi seksikkäät hepeneet ja naiseni niitä jossain vaiheessa hankkikin. Se oli kivaa silloin, mutta ei hän koskaan kokenut niitä omikseen eikä ole sittemmin halunnut pitää.

Eli valitettava tosiasia on, että saamani stimulaatio yhdynnässä ei ole niin suurta kuin kaipaisin ja sillä on varmasti ollut suuri syy miksi hommat ovat kesken loppuneet.

Lueppa nyt uudestaan ja huolella tämä viestisi. Ei tuota pillereillä ja terapialla korjata, että et vain kiihotu tarpeeksi. Tuntuu että p*rno tarjoaa sinulle sen mitä oikeasti haluaisit, ja väkisin yrität kumppanisi kanssa. Mielestäni semmoinen ei tule loppujen lopuksi toimimaan.

Ei nyt sentään ihan niinkään. Porno tarjoaa erilaista ärsykettä silmille ja kivaa sitä on katsella yksin touhutessa, mutta en silti koskaan ole lopettanut ajattelemasta ja haluamasta seksiä puolisoni kanssa. Häntä minä haluan ensisijaisesti. Mutta totta on, että hän voisi olla aktiivisempi kumppani sängyssä. Se miltä alapäässä tuntuu, on vain pieni osa kokonaisnautintoa. Ja kuten 130 totesi, niin tähän terapia auttaa.

Kannattaa ensin hoitaa suhde kuntoon, ja sitten vasta yrittää lasta. Ei lapsi korjaa mitään, jos suhde on terapian tarpeessa, päinvastoin.

(Jaa viestit ilmeisesti jäävät sensuurin haaviin jos sisältävät kirosanoja, kokeilen uudestaan sensuroituna)

Kun pitää vielä kirjoittaa se erikoinen tilanne jonka vuoksi avovaimo sai suorastaan raivarit. Jonka vuoksi itsekin ahdistuin peläten koko suhteen menetystä. Jonka johdosta alunperin ryhdyin paniikissa hakemaan terapiaa ja täältä vertaistukea.

Eli meillä ei ollut seksiä eikä läheisyyttä lähes pariin kuukauteen. Edellisellä epäonnisella kerralla avovaimolle tuli niin paha turhautuminen että hän jyrähti: "Koko seksi lähinnä nyt vain v*****aa!". Sen jälkeen hän vältteli kaikkea läheisyyttä.

Nyt olimme aamulla heräilemässä makkarissa. Minä sängyn reunalla istuen ja hän vieressä pukemassa. Vinkkasin hänet syliini selin minuun päin ja hän ei vastustellut. Silittelin häntä ja se tuntui hyvältä pitkästä aikaa. Reisiä silitellessäni olin aistivinani jopa pientä kiihottumista, mutta en ollut aivan varma kun hän ei kummemmin mitään ilmaissut. Enkä halunnut kiirehtiä mitään, kun tiesin että koko asia oli häntä "lähinnä v*****anut".

Kohta hän kysyy: "Mikset mennyt tuonne?" (eli häntä sormettelemaan). Siinä hetkessä varmistui, että hänen todellakin oli tehnyt nyt mieli. Ja että tunnelma nyt samalla lässähti hänen osaltaan. Kerroin etten hänen haluistaan ollut varma ja hän: "Kyllä minä sitten estän jos en ole sillä tuulella! Olisi kiva jos joskus voisi spontaanisti tehdä jotain eikä tarvitsisi aina suunnitella!"

( Ei me mielestäni kauheasti olla yleensä suunniteltu)

Jatkoin: "No kun sulla nyt oli niin paha stoppi asian kanssa ja tämäkin läheisyys oli jo paljon niin mietin etten todellakaan liian nopeasti halua edetä..."

Ja sitten hän sai suorastaan itkupotkuraivokohtauksen. En ole koskaan nähnyt häntä niin suuttuneena:

"NO ÄLÄ MIETI V***U!!!"

"PITÄÄKÖ MYÖNTÄÄ, ETTÄ JOS TÄMÄ EI VAAN MEIDÄN KESKEN TOIMI! ETTÄ JOS MUIDEN KANSSA TOIMISI PAREMMIN!!!!"

Paniikkiinhan minä menin tämmöisen reaktion jälkeen ja aloin vain itseäni syyttelemään. Helposti tällaisissa tilanteissa niin teen. Taustalla epävarmuutta johtuen siitä kun tämä ainut suhteeni. Mutta kyllä nyt jälkikäteen toki tuntuu, että ehkä hänelläkin on hieman peiliin katsomisen paikka. Että suhteettoman iso reaktio tilanteeseen nähden. Ei olisi vielä tilanteen spontaaniutta pilannut, jos hän olisi hiukan vaikka johdatellut kättäni oikeaan paikkaan...

Nykyisin muutenkin aloitteitteni kanssa olen ollut hillitty, johtuen siitä ettei hänellä kovin usein haluta. Kun aloitteeni ovat joka tapauksessa suurelta osin tulleet torpatuksi. Mielellänihän minä hänet nytkin olisin tyydyttänyt.

Herra Seksitohelo kirjoitti:

(Jaa viestit ilmeisesti jäävät sensuurin haaviin jos sisältävät kirosanoja, kokeilen uudestaan sensuroituna)

Kun pitää vielä kirjoittaa se erikoinen tilanne jonka vuoksi avovaimo sai suorastaan raivarit. Jonka vuoksi itsekin ahdistuin peläten koko suhteen menetystä. Jonka johdosta alunperin ryhdyin paniikissa hakemaan terapiaa ja täältä vertaistukea.

Eli meillä ei ollut seksiä eikä läheisyyttä lähes pariin kuukauteen. Edellisellä epäonnisella kerralla avovaimolle tuli niin paha turhautuminen että hän jyrähti: "Koko seksi lähinnä nyt vain v*****aa!". Sen jälkeen hän vältteli kaikkea läheisyyttä.

Nyt olimme aamulla heräilemässä makkarissa. Minä sängyn reunalla istuen ja hän vieressä pukemassa. Vinkkasin hänet syliini selin minuun päin ja hän ei vastustellut. Silittelin häntä ja se tuntui hyvältä pitkästä aikaa. Reisiä silitellessäni olin aistivinani jopa pientä kiihottumista, mutta en ollut aivan varma kun hän ei kummemmin mitään ilmaissut. Enkä halunnut kiirehtiä mitään, kun tiesin että koko asia oli häntä "lähinnä v*****anut".

Kohta hän kysyy: "Mikset mennyt tuonne?" (eli häntä sormettelemaan). Siinä hetkessä varmistui, että hänen todellakin oli tehnyt nyt mieli. Ja että tunnelma nyt samalla lässähti hänen osaltaan. Kerroin etten hänen haluistaan ollut varma ja hän: "Kyllä minä sitten estän jos en ole sillä tuulella! Olisi kiva jos joskus voisi spontaanisti tehdä jotain eikä tarvitsisi aina suunnitella!"

( Ei me mielestäni kauheasti olla yleensä suunniteltu)

Jatkoin: "No kun sulla nyt oli niin paha stoppi asian kanssa ja tämäkin läheisyys oli jo paljon niin mietin etten todellakaan liian nopeasti halua edetä..."

Ja sitten hän sai suorastaan itkupotkuraivokohtauksen. En ole koskaan nähnyt häntä niin suuttuneena:

"NO ÄLÄ MIETI V***U!!!"

"PITÄÄKÖ MYÖNTÄÄ, ETTÄ JOS TÄMÄ EI VAAN MEIDÄN KESKEN TOIMI! ETTÄ JOS MUIDEN KANSSA TOIMISI PAREMMIN!!!!"

Paniikkiinhan minä menin tämmöisen reaktion jälkeen ja aloin vain itseäni syyttelemään. Helposti tällaisissa tilanteissa niin teen. Taustalla epävarmuutta johtuen siitä kun tämä ainut suhteeni. Mutta kyllä nyt jälkikäteen toki tuntuu, että ehkä hänelläkin on hieman peiliin katsomisen paikka. Että suhteettoman iso reaktio tilanteeseen nähden. Ei olisi vielä tilanteen spontaaniutta pilannut, jos hän olisi hiukan vaikka johdatellut kättäni oikeaan paikkaan...

Nykyisin muutenkin aloitteitteni kanssa olen ollut hillitty, johtuen siitä ettei hänellä kovin usein haluta. Kun aloitteeni ovat joka tapauksessa suurelta osin tulleet torpatuksi. Mielellänihän minä hänet nytkin olisin tyydyttänyt.

Ihan kohtuuton kumppani sulla. Tekisi mieli sanoa, että jätä se sika, ansaitset parempaa. Kannattaa ottaa nämä siellä seksuaaliterapiassa esille.

130

Jahas, sattuipa taas tällainen ikävä seksitapaus...

Ensinnäkin, pillerit toimii hienosti ja otin puolikkaan hyvissä ajoin päivänä jolloin avovaimo oli palailemassa reissultaan kotiin. Mielessä jo pidempään oli pyörinyt kuinka haluaisin hänet ottaa. Yhteisen suihkusession ainaka alkoi jo kivasti jöpöttää eikä se jäänyt häneltäkään huomaamatta. Siirryimme sängylle "lepäilemään" ja hän otti vierelle pyyhettä sängyn suojaksi laitettavaksi todeten: "Otetaan tämä tähän jo valmiiksi. Kyllä minä tiedän mitä sinä olet vailla."

Käymme sänkyyn makoilemaan vierelläin lähes ilkosillaan ja minä alan häntä varoen silitellä. Ei mitään liian intiimiä vielä. Hän ei reagoi kummemmin mitään, vain makoilee. Pian hän lähtee käymään vessassa ja sieltä palattuaan toteaa: "Maha taas jotenkin sekaisin, pitää hetki odotella sen rauhoittumista ja jospa minä sitten olisin vähän aktiivisempi."

Jatkamme vierekkäin makoilua ja minä hänen silittelyään. Ei edelleenkään mitään seksuaalista, sellaista kivaa pientä läheikkäin oloa. Hän ei edelleenkään kummemmin elehdi tai tee mitään. Makoilee silmät kiinni selällään täysin liikkumatta. Hetki kuluu, en osaa sanoa kauanko. Aika menee läheisissä tunnelmissa niin nopeasti. Sitten hän hieman vaikeroiden käy sanomaan jotain tyyliin: "Nyt ei jotenkin..." joka viittaa että hänen fiiliksensä on vähän hakoteillä. Alan tehdä isompia lämmittelysiirtoja: siirryn hyväilemään hänen rintojaan ym.

Mutta aivan, MYÖHÄISTÄ! Nyt oltiin taas keritty mennä sen kriittisen rajan yli jossa hänen tunnelmansa oli täysin latistunut...

Niinpä hän nousee istualleen näyttäen pettyneeltä. Painaa päänsä käsiään vasten ja alkaa kertoa kuinka homma meni taas pieleen: "Mikä siinä on kun tästä on kuitenkin puhuttu?!" Minä kerron että saa hänkin olla aktiivisempi ja tulla vastaan. Ja mainitsin että juurihan hän oli sanonut että odotellaan hänen mahansa rauhoittumista. Ja hän: "No mutta siinähän meni jo aikaa! Kyllä tosiaan voi edetä, minä sanon sitten jos en olekaan valmis! Ja ei kyllä voi olla selvempää vihjettä, kun toi pyyhekin otettiin jo tohon..."

Edelleen painotin että hänkin saa ottaa ohjat jos haluaa nopeammin hommaa oikeaan suuntaan. Ryhtyä suukottelemaan ja muuta. Ja hän yhä voimakkaammalla äänenpainolla ja jokunen voimasanakin oli tehosteena: "En minä voi siinä alkaa suutelemaan jos ei ole vielä fiilistä! En minä ala esittämään että 'Oijoijoi uuh aah ihanaa!' jos en ole vielä lämmennyt! Enkä todellakaan ala ohjailemaan että nyt koske tonne, 32 sekunnin päästä taas tonne ja sieltä siirry tänne!"

Ja sit hän poistui itkien muualle.

Onko tämä nyt ihan tervettä?

Joka tapauksessa nämä on niin voimakkaita inhoreaktioita asiaan jonka pitäisi olla ihanaa kahdenkeskeistä aikaa, että ei todellakaan voi sanoa suhteen voivan hyvin. Eihän tämä voi enää jatkua näin!

Tällä kertaa en kuitenkaan ottanut asiasta itseeni, vaan enemmänkin kävin pohdiskelemaan että ehkä avovaimon olisi hyvä käydä juttelemasta asioista seksuaaliterapeutin kanssa. Hänellä(kin) taitaa olla seksuaalisuutensa kanssa lukkoja joita olisi hyvä ammattilaisen kanssa purkaa. On hänellä pitänyt terapiassa käydä muutenkin ahdistuksen, masennuksen ym kanssa. Tuttua siis.

Uusi aamu valkeni ja kun tapauksesta keskustelimme, niin ehdotin terapiaa hänelle. Mutta hän lähinnä suivaantui: "Puhuminen ei auta kun näistä ollaan jo niin paljon puhuttu! Ja olisi ihan kiva ettei kaikkia asioita aina tartteisi terapiassa ratkoa!"

Yritin edelleen sanoa, että seksissä saa hänkin tulla vastaan. Eli ei tarvitse maata vain hiljaa silmät kiinni. Ja hän itkien: "En minä voi siinä mitään jos en ole tarpeeksi kiihottunut. Kun ahdistaa muuten jos joku tulee naamalle, mutta tarpeeksi kiihottuneena sitä ei ajattele. Turhauttaa kun MINÄ OLEN KUUSI VUOTTA YRITTÄNYT OPETTAA MISTÄ MINÄ PIDÄN! En voi siis koko aikaa opastaa 'Koske nyt tonne, puolen minuutin päästä tonne ja minuutin päästä tee tällaista!"

Ja kyllä, hän on opettanut minua mistä hän pitää. Minä tiedän miten häntä kosketella SITTEN KUN SEKSI ON KÄYNNISSÄ. Mutta jokainen seksikerta ja se siihen johtava tilanne on kuitenkin aina yksilöllinen. Jos toinen makaa sängyssä kun häntä silittelen eikä tee mitään vastatoimenpiteitä, niin saattaa siinä itselläkin pahimmat halut laantua hiljalleen. Ja ehkäpä ajatus alkaa kääntyä sille kannalle, että "Onkin jo myöhä, eipä tässä niin hätää tämän asian kanssa vaan ehkä onkin viisain käydä maate ja saada hyvät yöunet." Noin esimerkkinä. Mutta jos toinen tarttuiskin yhtäkkiä kalustani kiinni, niin tokihan sitä ois "OHHOH! Nyt mennään!"

Mutta näin. Eli avovaimo on taas niin turhautunut että seksi kuulemma vain v******aa eikä haluta ollenkaan.

Naisesi olettaa, että luet hänen ajatuksiaan? Siltä kuulostaa. Mielestäni hän kohtelee sinua tosi huonosti. Miten teillä aloitteet toimivat? Pitääkö sinun tehdä aloite sen perusteella mitä oletat hänen haluavan ja milloin? :(

Nainen itkee ja huutaa. Anteeksi mutta mitä jos eroaisit ensiksi tuosta naisesta ja etsisit aikuisen naisen? Ei se huutaminen lopu vaikka kuinka kovana olisi.

Tiedätkö, ei kuulu olla noin vaikeaa. Rakkautta täytyy olla valtava määrä, että tuollaista viitsii katsella. Kumppani ei voi olla terapeutti.