Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat ei osta lahjoja lapsenlapsille
24.10.2021 |
Olen ihmetellyt jo pari vuotta tätä miehen vanhempien tyyliä olla ostamatta lahjoja lapsenlapsille. Oli ristiäiset, synttärit tai joulu, niin ei edes korttia lapsenlapsille. Sama siis kaikille lapsenlapsille, ei ole minun ja mieheni lapset saaneet eivätkä miehen veljen lapset.
Ajattelin ensin sen johtuvan pienituloisuudesta, mutta ostavat kyllä joululahjat miehelle ja tämän veljelle. Mutta lapsenlapsille ei? Toistaiseksi lapset ovat vielä sen verran pieniä, etteivät huomaa mummin ja vaarin tulleen taas ilman lahjoja.
Mitä sitä sitten voi sanoa kun lapset kasvavat ja alkavat ihmetellä? Kummallisinta on, että arkena raahaavat kyllä meille varastosta tai kirpparilta leluja.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsenlapsia, mutta en moneen vuoteen ole ostanut lahjoja, kuin omalle perheelle, sitä ennen annoin mielelläni lahjoja kummilapsille, sisarenlapsille jne. jouluna ja synttäreille.
Mutta koskaan ne eivät olleet mieluisia ja niissä oli jotain vikaa, pyydettiin kuittia, jotta saavat lahjan rahana ja suoraan vihjailtiin rahalahjasta, jotta itse saavat ostaa lisää roinaan, vaikka sanottiin heillä olevan jo kaikkea.
Muistan synttärit ja joulut vain tekstiviestillä.
Ehkä ap. tapauksessa isovanhemmat ovat saaneet tarpeekseen lahjojen arvostelusta ja roinasta, eikä siksi osta, niin kuin anoppini.
Anoppini ei uskalla ostaa myöskään mitään lastenlapsilleen, ettei miniät pahoita mieltään.
En ole arvostellut lahjoja appivanhemmille. Tai miten voisin, kun niitä ei ole koskaan lapsille ostettu? Ristiäisistä lähtien ovat olleet ilman lahjoja. Minusta tärkeämpää on ajatus kuin se, mitä se lahja on. Minun tehtäväni on sitten opettaa lasta olemaan kiitollinen saamistaan lahjoista.
-aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös tuo ole ihan yleinen ilmiö, ettei ihmiset enää uskolla antaa lahjoja, erityisesti vanhat ihmiset, kun lahjansaaja pahoittaa mielensä ja lahja menee suoraan roskikseen.
Harvinainen aloitus ap. kun vielä toivoo lahjoja.
Meillä töissä annettiin arvokas herkkukori joululahjaksi ja siitä valittaminen aloitettiin jo lokakuussa ja jatkui maaliskuulle ja aina oli vääriä tuotteita, kun pomo kuuli, joululahjojen antaminen lopetettiin ja nyt valitetaan kun mitään ei saada.
Niin, onhan se isovanhempien vaikea avata suuta ja kysyä lahjatoiveita, jos väärä lahja pelottaa.
Piheys. Lapsen kummi ja sukulainen on sairaalloisen pihi ja käytös tuttua. Synttäreiden tienoilla tuo perheineen aina jotain omilta lapsilta jäänyttä vanhaa esim. Vaatteita, hiuspompuloita, pienen lelun. Ja synttärilahja on n. 10 e arvoinen. Usein tarjousvaate. Tuo käytettynä tuotu juttu on ikäänkuin osa lahjaa ja siten he kokevat hyväksyttynä antaa vain jotain pientä uutena. Teidän tapauksessa ilmeisesti ei ilmeisesti sitäkään vähää.
Itse he toivovat omille lapsilleen tarkkoja lahjoja 30-200 e väliltä. Ja heidän tulonsa ovat meihin verrattuna yli kolminkertaiset.
Lahjat ja lahjat ja vielä siihen päälle, mitä ne maksaa. Ajatukset ja aika on tärkeämpää, tarinat ja tuokiot, niistä ne muistot jää! Huushollit on tavaraa täynnä, on ihan oikein et ei enää lisätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, meillä se johtui siitä, etteivät hyväksyneet lasten äitiä eivätkä oikein tämän lapsiakaan. Vika oli täysin heissä.
Aikaa ja syliä, parempaa lahjaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en anna lahjoja lapsenlapsille arkena tai juhlapäivänä. Opetan lapsenlapset siihen, että aikani on arvokkainta, mitä he voivat saada, ei tavaravuori. Eipä jää miniälle siivottavaa käyntini jälkeen eikä tarvitse valittaa, että väärä koko, väri, malli, hinta tms.
Mutta ei se kelpaa tämäkään, lahjoja pitää tuoda ja nimenomaan niitä, joita miniä lapsille haluaa. Tänä vuonna en sitten mennyt edes syntymäpäiväjuhliin, vaan vetosin koronaan.
jos ei aikani kelpaa, niin olkoot ilman, kaupasta saavat tavaraa niin paljon kuinhaluavat.
Itse tekisi mieli tehdä noin veljen lapsille. Ei siksi etten haluaisin ilahduttaa lapsia (ostan heille tavaroita muuten ja käytän toivomissaan paikoissa) vaan siksi että suvun aikuisten kesken on valtava varustelukilpailu menossa. Joskus ostamilleni lahjoille on jopa suoraan aikuisten taholta (huom) naurettu.
Lapset alkavat kuitenkin olla jo iin isoja, etten viitisi noin tehdä.Kestän siis mieluummin pilkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulupukki ne lahja ostaa ja antaa, ei siihen isovanhempien kannata sekaantua.
Minulla ei ole lapsenlapsia, mutta en moneen vuoteen ole ostanut lahjoja, kuin omalle perheelle, sitä ennen annoin mielelläni lahjoja kummilapsille, sisarenlapsille jne. jouluna ja synttäreille.
Mutta koskaan ne eivät olleet mieluisia ja niissä oli jotain vikaa, pyydettiin kuittia, jotta saavat lahjan rahana ja suoraan vihjailtiin rahalahjasta, jotta itse saavat ostaa lisää roinaan, vaikka sanottiin heillä olevan jo kaikkea.
Muistan synttärit ja joulut vain tekstiviestillä.
Ehkä ap. tapauksessa isovanhemmat ovat saaneet tarpeekseen lahjojen arvostelusta ja roinasta, eikä siksi osta, niin kuin anoppini.
Anoppini ei uskalla ostaa myöskään mitään lastenlapsilleen, ettei miniät pahoita mieltään.