Sukulaisjoulu skitsofreenikon kanssa
Voisko tämä olla viimeinen joulu tätä sorttia?
Suvussamme on enimmäkseen kotona pärjäävä skitsofreenikko. Takana on jälleen yksi jouluaika varsin värikästä ja vaiherikasta joulua. Näytelmä, jota koko perhe pyörittää, on luokassaan vallan taitavaa sosiaalista peliä, jolla pyritään pitämään yksi osallistuja riehaantumatta.
Kysymykseni kuuluukin, onko kohtuutonta ja sairaalloisen itsekästä ulkoistaa itsensä ja lapsensa tälläisistä tapahtumista sillä perusteella, että on kyllästynyt näyttelemään ja ylläpitämään kulissia, joka on tuskastuttavan teennäinen.
Karmea totuus on, että henkilön läsnäolo on aikalailla epämiellyttävää lähes koko perheen kannalta. Sosiaalisen vastuun kyllä ymmärrän, samalla tiedostan sen, että omat lapseni joutuvat elämään "varpaillaan" näiden sukulaisvierailuiden aikana. Missä menee raja siihen, että voi rehellisesti sanoa, ettei halua viettää aikaa ihmisen kanssa, kenen käytöstä pitää varoa ja pelätä.
Korkealle arvostan ihmisiä, ketkä antavat aikaansa hyväntekeväisyystyöhön ja vapaaehtoistoimintaan. Itsekkäästi kuitenkin kaipaan kipeästi stressitöntä ja rentoa vapaa-aikaa, joilloin voisi olla ihan ilman ulkoista puristusta.
Ehkä kuitenkin vaan väsyksissä viikon filmaamisesta, välipäivinä pääseekin taas duuniin lepäämään :/
Kommentit (36)
Ehdottomasti. Olen tavannut vain yhden skitsofreenikon työpaikalla (hoivakodissa) ja lääkkeiden avulla käyttäytyi aika normaalisti. Onko tämän henkilön hoito aivan kunnossa? Pitäkää ensi jouluna kiva joulu jossain muualla.
Joskus on hyvä ajatella vain omaa oloa ja oman perheen parasta.Itsekkyys on joskus ihan hyvästä.
Miksi sun pitää filmata? Meilläkin oli skitsofreenikko sukulainen viettämässä joulua eiikä kenenkään tarvinnut filmata.
Olet aikuinen ihminen joten voit ihan itse valita millaisen joulun haluat viettää ja antaa lapsillesi.
Täällä yks jolla samanlainen tilanne. Vietän aattoillan perheen kanssa, mutta en suostu esim jäämään yöksi. Suuria odotuksia joulusta ei ole, sillä koskaan ei voi tietää miten se sujuu. Tämä joulu onnistui yli odotusten :).
Kysymykseen "Miksi pitää filmata?" on haastavaa antaa tyhjentävää vastausta...
Tilanne karkaa helposti käsistä, jos kyseinen perheenjäsen pahoittaa mielensä. Tunnelma on aikalailla pilalla, jos mielensä pahoittaja lataa täysillä. Itsemurhalla uhkailut tai tappouhkaukset iltaohjelmassa ovat aika raskasta settiä :(
ap
Ai ulkoistaa..no mitäs jos omalle kohdalle sattuisi sairastuminen????? Haluaisitko että sinuakiin ulkoistettaisi??? Ap ulkoistetaan ensikerta jos käyttäytyy huonosti.
Ajattelisin ensi sijassa omia lapsiani. Mikä niiden kannalta on paras? Jos perhejoulu tuolla kokoonpanolla on rasittava heille, valitsisin ensi vuonna toisenlaisen joulun.
Ajattele siltä kannalta, että joku sitäkin joutuu jouluna sietämään. Jos sinun perheesi on pois itsekkäästi, suurempi vastuu tulee muille, mikä on väärin. Tietty omalta kannalta on helpimpi vältellä, mutta väärin muita kohtaan.
Entä, jos kaikki välttävät ja hänet hylätään. Mitä sitten tapahtuu.
Kaverillani on tuo sairaus ja hänestä on meille kaveripiirille paljon harmia. Ylliset soitot, syyllistämiset yms. Hän on aggressiivinen ja pelottava välillä. En ole täysin hylännyt.
Nämä on vaikeita asioita. Tämä menee vähän ohi aiheen, mutta meillä on kurja tilanne, kun miehen vanhemmilla on jo vaikeaksi edennyt muistisairaus. Heidän luonaan kyläily on raskasta ja hakeminen kyläilemään on vielä raskaampaa. Itse vielä jotenkin jaksaa, mutta lasten on vaikea ymmärtää papan kiukuttelua ja pelkään, että saavat liikaa vaikutteita sairauden tuomasta suorapuheisuudesta. Auttaa kuitenkin pitää, vaikka ei aina jaksaisi.
Vaikea kai on sukulaista hyljeksimäänkään ruveta.
Meillä oli jouluaattona vieraana kroonista skitsofreniaa sairastava ja yksi muistihäiriöinen. Tokihan heistä molemmat olisin mieluummin ottanut terveinä, mutta kun se ei ole mahdollista. Heistä ensimmäinen viettää jouluaan vuorotellen eri sisarusten perheiden kanssa ja jälkimmäinen on meillä varsinaista perhettä, yksi isovanhempi. Meidän lapsemme tulevat näiden molempien kanssa toimeen ja molemmat nauttivat lapsien seurasta. Lääkityksen ovat molemmilla niin kohdillaan kuin heidän kohdallaan voi olla. Ärsyttävät toki, mutta kyllä sen kestämme ja kiva aatto oli. Lapsetkin ymmärtävät, että kyseessä on sairaus, 4-vuotiaskin kun se on hänelle kerrottu. Kaikki menivät kotiinsa yöksi ja ei ollut liian raskasta.
Mielistäni IIHHAAN TURHAAN PALJON vie jouluhössötys! Turhat lahjat ja roinat joista suurin osa päättyy kirppareille!!! Eikö elävä ihminen pitäisi olla tärkeämpi. Opetat silloin lapsiakiin rakastamaan lähimmäistä!
Kyllähän skitsofreenikoista on paljon stressiä ympäristölle, jos se on aggressiivista muotoa. Ei sille vaan oikein voi mitään. Pitäisikö sitten hylätä. Ennen kai olivat laitoksissa paljon pidempään. Nyt avohoidossa. Kai niitä täytyy sukulaisten vaan sietää.
Tulee vaikutelma, että ap tapaa tätä skitsofreenikkosukulaista kerran vuodessa ja nyt hänestä tämäkin on liikaa. Jotenkin surullista. Kuka häntä kestää, kun ei edes sukulaiset kerran vuodessa.
Oliko pakko olla viikko? Itse olisin alle viikossa ihan kypsä kotiin, ilman sairaita sukulaisiakin.
Ehkä se skitsofreenikko odottaa tätä ihanaa joulua suvun kanssa koko yksinäisen vuoden.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:00"]
Tulee vaikutelma, että ap tapaa tätä skitsofreenikkosukulaista kerran vuodessa ja nyt hänestä tämäkin on liikaa. Jotenkin surullista. Kuka häntä kestää, kun ei edes sukulaiset kerran vuodessa.
[/quote]
16, onko sulla kokemusta tuollaisesta sukulaisesta? Kun niin näppärästi osasit olla sitä mieltä, että väärin hoidettu, sukulaiset...
Hyvähän se on olla siitä näkökulmasta myötätuntoinen, jos ei itse tarvitse hankalia tapahtumia jouluihinsa tai arkeensa sijoitella.
Ymmärrän hyvin, että sellaisen on hankala ymmärtää kuviota, joka ei ole kokenut samankaltaista tilannetta. On helppoa kehottaa sietämään tilannetta, on helppoa kehottaa elämään sellaista elämää, kuin itse haluaa. Omilla ratkaisuilla on kuitenkin valtava vaikutus koko suvun tilanteeseen. Vaihtoehto, jossa ei vietetä öitä samassa taloudessa, on poissuljettu etäisyyksien vuoksi.
Ei ole elämä helppoa, ei. Kuitenkin meillä kaikilla on vain yksi elämä, rajallinen määrä vapaa-aikaa ja omiakin tarpeita. Kiltin tytön syndroomaisena on kuitenkin hommaa hienosti vedetty jo kymmenen vuotta... Ja jatkoa seuraa, jos ei tilanteeseen itse tee tietoista linjanvetoa.
ap
Meillä taas meni joulu miettiessä mitähän mt-ongelmainen lähisukulainen hommailee kun laittoi vasta välit poikki koko sukuun ilman mitään syytä. Ei suoraan sanottuna jakseta enää niin kysellä peräänkään kun ei kerran kelpaa. Oli kyllä toisaalta helpottavaa kun ei tarvinnut miettiä jokaista sanaa ja kulmakarvan asentoa että suuttuuko se nyt vai kohta. Tosi raskasta ja rajansa kaikella. Varmaan helppo syyllistää hylkäämisestä sellaisen joka ei ole itse kokenut. Olisi kiva joskus elää ihan omaa elämääkin ja huolehtia ihan vaan omista lapsista ja ongelmista. Ja viettää vaikka joulua rauhassa ja iloisella mielellä.
Viettäkää välillä joulu omassa kodissa oman perheen kesken!