Kaikki muu tunnutaan hyväksyvän muttei tätä
Olen hetero mies , kristitty ja valkoihoinen syntyperäinen Suomen kansalainen. Mutta olen ihastunut tummaihoiseen transnaiseen. En pidä miehistä vaan naisista ja pidän häntä kolmantena sukupuolena. Seurakunnassa minut luultavasti 'lynkattaisiin", kaverini pitäisivät homona ja sukuni takuulla haukkuisi minut maan rakoon. Tämäkin palsta pilkkaa takuulla ihastumistani kyseiseen henkilöön.
Kommentit (53)
jos tapailemasi henkilö ei kutsuisi itseään transnaiseksi, mutta olisi naisellisen näköinen kuten tähänkin asti, niin voisitko edelleen tapailla häntä?
No siitä vaan. Kerran täällä vaan eletään!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
jos tapailemasi henkilö ei kutsuisi itseään transnaiseksi, mutta olisi naisellisen näköinen kuten tähänkin asti, niin voisitko edelleen tapailla häntä?
Tietenkin. Eikä hän kutsu itseään transnaiseksi vaan nimellä me toisiamme puhuttelemme. Sanotko itse vaimoasi naiseksi, tai toisinpäin olevassa parisuhteessa sanooko nainen miehelleen hei mies..
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Taas näkyy, miten tämän teeman ympärillä joillekin on tärkeämpää miksi asioita kutsutaan, kuin mitä asiat ovat. Puolin ja toisin, tyhjänpäiväistä väittelyä tyhjästä. Jospa vain eläisi sitä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin hyväksyn. Mutta ehkä saisit parempaa kohtelua jos et väittäisi olevasi hetero. Sano olevasi bi, niin ihmiset ei ärsyynny tuosta. Mielestäni olet siis sitä, eikä siinä ole mitään vikaa.
Mikä pakko on tällaisiin laatikoihin sijoittaa itsensä ja muut. Eikö voi vain sanoa, että olen hlö x, ja olen rakastunut ja parisuhteessa henkilön y kanssa. En tajua tätä että keksitään koko ajan lokeroita mihin ihmiset saa sukupuolensa ja sukupuolisen kiinnostuksensa pohjalta sijoittaa.
Kuuluu intersektionaaliseen uhrihierarkiaan jossa kaikkein arveluttavin seksuaalisuhteen muoto on tasa-arvoinen heterous, koska sellaista ei heidän oppinsa mukaan voi olla olemassakaan.
Missä näitä seksuaalisuhteita saa käydä hyväksyttämässä? Miksi "heidän" oppinsa kiinnostaa sinua tai ylipäätään ketään ja onko se jossain esim. luettavissa? Tuleeko paha silmä tai kirous jos on arveluttavassa parisuhteessa?
-- eri
Lokeroon sijoittamisen välttämättömyys ja vaikeus.
Asia, joka ei minulle avaudu, että joku nöin paljon käyttää aikaa sen vatkaamiseen, mihin lokeroon joku tulisi sijoittaa.
Homo mikä homo. Ei siinä sen kummempia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Ei minulla ole ongelmia hyväksyä ihastustani häneen vaan ongelma tuntuu olevan monella muulla ihmisellä hyväksyä meidän suhdettamme. Kyseessä on juuri se mikä ärsyttää monia eli olen kristitty, nainen on musta ja trans ja olen hetero. Minua yritetään vääntää johonkin muottiin etten muka voi olla kristitty eikä valkoinen mies voi olla tumman naisen kanssa jne. Kyllä se ottaa päähän välillä. Kaupungilla on toki kiva liikkua kahdestaan koska ihmiset näkevät hänet naisena joka on vain valkoisen miehen kanssa. Tuttavapiiri, suku ja seurakunnan kaksinaismoralismi tässä ahdistaa.
Jotkut miehet sanovat pitävänsä naisista, mutta sitten kohtelevat naisia erittäin huonosti. Ehkä he ovat naamioituja homoja. Jos joku rakastaa toista ihmistä, ole vain onnellinen ja ystävällinen hänelle. Älä vahingoita muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Ei minulla ole ongelmia hyväksyä ihastustani häneen vaan ongelma tuntuu olevan monella muulla ihmisellä hyväksyä meidän suhdettamme. Kyseessä on juuri se mikä ärsyttää monia eli olen kristitty, nainen on musta ja trans ja olen hetero. Minua yritetään vääntää johonkin muottiin etten muka voi olla kristitty eikä valkoinen mies voi olla tumman naisen kanssa jne. Kyllä se ottaa päähän välillä. Kaupungilla on toki kiva liikkua kahdestaan koska ihmiset näkevät hänet naisena joka on vain valkoisen miehen kanssa. Tuttavapiiri, suku ja seurakunnan kaksinaismoralismi tässä ahdistaa.
Ihmiset nyt ei yleensäkään tykkää tulla huijatuiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Ei minulla ole ongelmia hyväksyä ihastustani häneen vaan ongelma tuntuu olevan monella muulla ihmisellä hyväksyä meidän suhdettamme. Kyseessä on juuri se mikä ärsyttää monia eli olen kristitty, nainen on musta ja trans ja olen hetero. Minua yritetään vääntää johonkin muottiin etten muka voi olla kristitty eikä valkoinen mies voi olla tumman naisen kanssa jne. Kyllä se ottaa päähän välillä. Kaupungilla on toki kiva liikkua kahdestaan koska ihmiset näkevät hänet naisena joka on vain valkoisen miehen kanssa. Tuttavapiiri, suku ja seurakunnan kaksinaismoralismi tässä ahdistaa.
Ihmiset nyt ei yleensäkään tykkää tulla huijatuiksi.
Ja jos et ymmärtänyt, niin sinulla on vahva perverssio.
Kuvailisin hänen ulkonäköään näin : YouTube "Powerranger Princess" jos joku vaivautuu vilkaisemaan. Ei tietenkään ole hän kyseinen henkilö vaan hieman samaa näköä. Joko olen sokea mutta minusta kyseisten videoiden tekijäkin myös näyttää naiselta. Millä ihmeen perusteella olen homo tai bi jos olen ihastunut kauniiseen naiseen? Mikä teitä vaivaa jotka tuomitsette toisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Ei minulla ole ongelmia hyväksyä ihastustani häneen vaan ongelma tuntuu olevan monella muulla ihmisellä hyväksyä meidän suhdettamme. Kyseessä on juuri se mikä ärsyttää monia eli olen kristitty, nainen on musta ja trans ja olen hetero. Minua yritetään vääntää johonkin muottiin etten muka voi olla kristitty eikä valkoinen mies voi olla tumman naisen kanssa jne. Kyllä se ottaa päähän välillä. Kaupungilla on toki kiva liikkua kahdestaan koska ihmiset näkevät hänet naisena joka on vain valkoisen miehen kanssa. Tuttavapiiri, suku ja seurakunnan kaksinaismoralismi tässä ahdistaa.
Ihmiset nyt ei yleensäkään tykkää tulla huijatuiksi.
Ja jos et ymmärtänyt, niin sinulla on vahva perverssio.
Perverssio miehenä ihastua naisiin? Nyt en ymmärtänyt ajatuksenjuoksuasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Ei minulla ole ongelmia hyväksyä ihastustani häneen vaan ongelma tuntuu olevan monella muulla ihmisellä hyväksyä meidän suhdettamme. Kyseessä on juuri se mikä ärsyttää monia eli olen kristitty, nainen on musta ja trans ja olen hetero. Minua yritetään vääntää johonkin muottiin etten muka voi olla kristitty eikä valkoinen mies voi olla tumman naisen kanssa jne. Kyllä se ottaa päähän välillä. Kaupungilla on toki kiva liikkua kahdestaan koska ihmiset näkevät hänet naisena joka on vain valkoisen miehen kanssa. Tuttavapiiri, suku ja seurakunnan kaksinaismoralismi tässä ahdistaa.
Ihmiset nyt ei yleensäkään tykkää tulla huijatuiksi.
Ketä minä ja hän muka huijaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Ei minulla ole ongelmia hyväksyä ihastustani häneen vaan ongelma tuntuu olevan monella muulla ihmisellä hyväksyä meidän suhdettamme. Kyseessä on juuri se mikä ärsyttää monia eli olen kristitty, nainen on musta ja trans ja olen hetero. Minua yritetään vääntää johonkin muottiin etten muka voi olla kristitty eikä valkoinen mies voi olla tumman naisen kanssa jne. Kyllä se ottaa päähän välillä. Kaupungilla on toki kiva liikkua kahdestaan koska ihmiset näkevät hänet naisena joka on vain valkoisen miehen kanssa. Tuttavapiiri, suku ja seurakunnan kaksinaismoralismi tässä ahdistaa.
Ihmiset nyt ei yleensäkään tykkää tulla huijatuiksi.
Ketä minä ja hän muka huijaa?
Siitä persoonallisuuden vinoutumasta ei pidetä, seksuaalisesti saa olla mitä tahansa, mutta kieroutuneiden ihmisten kanssa tulee epämukava olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Ei minulla ole ongelmia hyväksyä ihastustani häneen vaan ongelma tuntuu olevan monella muulla ihmisellä hyväksyä meidän suhdettamme. Kyseessä on juuri se mikä ärsyttää monia eli olen kristitty, nainen on musta ja trans ja olen hetero. Minua yritetään vääntää johonkin muottiin etten muka voi olla kristitty eikä valkoinen mies voi olla tumman naisen kanssa jne. Kyllä se ottaa päähän välillä. Kaupungilla on toki kiva liikkua kahdestaan koska ihmiset näkevät hänet naisena joka on vain valkoisen miehen kanssa. Tuttavapiiri, suku ja seurakunnan kaksinaismoralismi tässä ahdistaa.
Ihmiset nyt ei yleensäkään tykkää tulla huijatuiksi.
Ketä minä ja hän muka huijaa?
Siitä persoonallisuuden vinoutumasta ei pidetä, seksuaalisesti saa olla mitä tahansa, mutta kieroutuneiden ihmisten kanssa tulee epämukava olo.
Tarkoitatko transnaisen persoonan vinoutumaa? Ei hänellä ole mitään vinoutumaa, hyvin sydämellinen ja ihana ihminen on
Vilkaisin juuri palstan seksi osioita. Siellä on menossa ketju "pervointa mitä olet tehnyt". Aika rajua luettavaa. Miksi ihmisten kaikenlaiset kimppa yms jutut hyväksytään muttei minun rakkauttani transnaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap vaan hyväksy itseäsi ja nauti siitä, mitä elämällä on sinulle antaa?
Minä lopetin ajat sitten elämästä sen kautta, mitä muut ajattelee. Tein ne aviottomat lapseni, vaihdoin juuri viiskymmpisenä uuteen työpaikkaan, olen nykyään naimisissa mutta emme asu yhdessä. Ai niin, värjäsin tukkani siniseksi, mikä lähestulkoon tyrmäsi vanhan äitini.
Aika monella on ollut ollut paljonkin ohjeita ja neuvoja annettavaksi. Ja varoituksia.
Ei minulla ole ongelmia hyväksyä ihastustani häneen vaan ongelma tuntuu olevan monella muulla ihmisellä hyväksyä meidän suhdettamme. Kyseessä on juuri se mikä ärsyttää monia eli olen kristitty, nainen on musta ja trans ja olen hetero. Minua yritetään vääntää johonkin muottiin etten muka voi olla kristitty eikä valkoinen mies voi olla tumman naisen kanssa jne. Kyllä se ottaa päähän välillä. Kaupungilla on toki kiva liikkua kahdestaan koska ihmiset näkevät hänet naisena joka on vain valkoisen miehen kanssa. Tuttavapiiri, suku ja seurakunnan kaksinaismoralismi tässä ahdistaa.
Ihmiset nyt ei yleensäkään tykkää tulla huijatuiksi.
Ketä minä ja hän muka huijaa?
Siitä persoonallisuuden vinoutumasta ei pidetä, seksuaalisesti saa olla mitä tahansa, mutta kieroutuneiden ihmisten kanssa tulee epämukava olo.
Tarkoitatko transnaisen persoonan vinoutumaa? Ei hänellä ole mitään vinoutumaa, hyvin sydämellinen ja ihana ihminen on
Omaasi, olet vain selittänyt ongelman johtuvaksi parisuhteestasi transnaiseen koska on helpoin.
Ap sanoo olevansa ihastunut.