En ymmärrä miksi lahjan antaja valehteli näin räikeästi
Sain pitkäaikaiselta ystävättäreltä joululahjan, josta hän mainosti sen olevan hänen oma tekemänsä. Ympärillä oli vielä muita ihmisiä, hänen perheenjäseniään. Minua jäi kauheasti vaivaamaan. En hetkeäkään usko että se olisi hänen itse tekemänsä. Jonkun itse tekemä se kyllä varmaan varmasti oli, ulkonäöstä päätellen (ei siis tehdasvalmisteinen).
Lahjasta viis, mutta miksi ystävän piti valehdella tuollaista? Ja siis hän ei taatusti harrasta mitään tuollaista saati että hänellä olisi koskaan aikaa siihen. Tiedän hyvin, koska tunnemme läheisesti pitkältä ajalta.
Kommentit (26)
Oli varmaan minun neulomani? Oma kaverini ainakin antaa edelleen minulta saamiaan lahjoja, enää en niihin panosta.
Oletko varma ettei ole omatekemä kuitenkin? Riippuen nyt siitä mikä lahja on, niin voihan olla että on käynyt syksyn ajan jossain työväeopiston harrastekurssilla, jossa on opettajan ohjauksessa tehnyt sen. Opettaja on toki voinut vähän jeesata hankalissa paikoissa.
"omatekemä" on ehkä yksi typerimpiä sanoja joita olen kuullut.
Sanoiko että on itse tehnyt vai olisiko voinut tarkoittaa että se on itsetehty (jonkun muun toimesta) eli ei markettikamaa?
Aivan kauheaa! Ja tästä kauheasta tragediasta oli vielä pakko tehdä avaus tänne...huoh.
Minulla oma äitini antaa vaikkapa toisten tekemiä villasukkia (ostaa siis myyjäisistä) lahjoina itsetekeminään. Tunnistan heti käsiaslasta, ettei ole äitini tekemä. Hänellä on huono kutomiskäsiala, täynnä reikiä, langan päät päättelemättä, epätasaista jne. Sanalla sanoen ei-hienoja. Kun hän väittää jotain tosi hienosti tehtyä kuvioitua omaksi tekemäkseen, en usko hetkeäkään. Silti hänen pitää aina yrittää ottaa kehyt itselleen.
Sinua jäi vaivaamaan se, että et tiennyt ystävättäresi olleen uurnakurssilla?
Minua jää vaivaamaan jos
- ihminen valehtelee
- ihminen valehtelee, vaikka itse asialla ei ole mitään väliä, lahjan saajalle siis
Valkoisen valheen ymmärrän jossain tapauksissa, kun toinen saattaisi pahoittaa mielensä, esimerkiksi jos toinen kysyy mielipidettä jo ostamastaan talvitakista tai hääjuhlansa onnistumisesta.
ap
Olisiko taipuvainen mytomaniaan. Googlaapa. Kuuluu joihinkin persoonallisuushäiriöihin.
Tästä ystävästäni sanoisin selitykseksi, että hän lienee patologinen valehtelija. Nuorempana en tajunnut sitä. Nyt tällaista on tapahtunut niin monesti, että kyllä se sitä vain taitaa olla. Mutta edelleenkään en ymmärrä tuollaista kaunistelutaipumusta. Tai siis, valehtelua, asiasta jolla ei ole mitään merkitystä, valehtelua muuten vaan.
ap
Sun pitää elää sen tiedon kanssa tAi sit kysyä kahden kesken, että onko oikeesti tehnyt tai miksi narraa...
Ehkä se vaan vitsaili. Tunnen nimittäin erään ihmisen joka ihan vakavalla naamalla sanoo itse tehneensä vähän sitä sun tätä, jopa niitä selvästi tehdastekoisia. Eikä ole esim. ikinä leiponut mitään, mutta saattaa sanoa että "ottakaapa, ihan itte oon leiponut", luulen että kaikki tietävät ettei hän koskaan eläissään ole itse tehnyt mitään. Jokin kumma vitsi vaan.
Teen neuletöitä, nyt en voinut sairauden tähden viedä keräykseen.
Kerro nyt mikä se oli mitä sait lahjaksi.
Tunnen minäkin tuollaisen ihmisen. Kaikista omituisinta on, että tämä valehtelee myös selkeästi tehdasvalmisteisista tuotteista. Kaikista eniten valehtelee kuitenkin ruuista, esim. saattaa ostaa jonkin Lidlin pakastekakun, ja sitten ihan pokkana selostaa reseptin eri vaiheita ja miten vaikea se oli tehdä...
Mitä väliä