Lue keskustelun säännöt.
14v:aan köyhin joulu ikinä kommentti :c
25.12.2014 |
No niin, oli sitten köyhin joulu ikinä..
Lapsen kanssa oltiin etukäteen sovittu, että saa itse valita joululahjansa. Ne ostettiin ja tilattiin jne. Tottakai ne tuli ennen joulua ja tyttö halusi ne heti itselleen ja saikin.
Ne oli ihan arvokkaita lahjoja, jopa joku meikki niin kallis, etten olisi ostanut, ilman että se nimenomaan tuli joululahjaksi.
Joulupukki toi sitten vaan ihan jotain pientä, suklaata ja sen tapaista, kunhan nyt oli paketteja.
Sitten tuli ilta ja tyttö itki ja kertoi, että kaverit ovat saaneet vaikka mitä joululahjoja ja kun häneltä kysytään mitä sai...hän sai suklaata.
Voi rähmä, tottakai tajuan ettei se ole kivaa, mutta vaikka selitin ja kertasin tytölle ne jo etukäteen saamansa lahjat, ei se helpota hänen pettymystään.
Ei mennyt sitten oikeen tämäkään, vaikka asia etukäteen hyväksi yhdessä sovittiin.
Kommentit (81)
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:34"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:25"]
Minusta teinin reaktio oli aika normaali teinin reaktio. Tuotahan se on, että tunteet heittelee ja välillä ollaan isoa, välillä pientä. Välillä omaa arvoa mitataan juuri lahjakasan koon kautta siinä hetkessä, välillä taas tajutaan ajatella loogisesti.
se mikä minua vähän hämää on, että lähdet äitinä tähän niin täysillä mukaan (ja moni vastaaja myös). toki ehkä minullekin käy niin, kun tuo leikki-ikäinen ihanuuteni on vähän isompi. ehkä sitä tosiaan suhtautuu niin tunteella. :) Nyt jotenkin ajattelisin, että ehkä aikuisena voisit keskustella asiasta ihan asiallisesti teinin kanssa (ihan heti se ei liene mahdollista) ja varmaan teinikin vähän toinnuttuaan taas tajuaa hölmöytensä. sinä sensijaan voit tajuta tilanteen hölmöyden aikuisena koko ajan ja suhtautua siihen vähän kevyemmin? (ettei tarvitse miettiä niitä paskaäiti-juttuja ja 'mitä teinkään väärin')
mutta ihan totta, lapsesi toimi lapsellisesti ja draamanhakuisesti (vähän kuten joku tuolla sanoi) mutta se hänelle sallittakoon! hänhän nimeenomaan on draamanhakuiässä oleva lapsi! elämää se vaan on.
[/quote]
Se draama kyllä syntyi muualla kuin meillä. Tilanne oli siis niin, että tytär oli sängyssä ja menin sanomaan hyvää yötä ja huomasin murheellisen katseen. Kun kysyin mikä ongelmana, sain vastaukseski sen mitä kerroin ja kyymel valui poskelle. Minusta tuo ei ole draamaa nähnytkään, mutta palstalla asiat muuttuu..
ap.
[/quote]
tarkoitin nyt draamalla ehkä jotenkin sellaista sisäistä draamaa myös. eihän nuo teiniangstit mitään harkittuja esityksiä mielestäni usein ole, vaan kyllähän niillä ihan oikeasti sisällä kuohuu ja pahalta tuntuu. vaikka 'aikuisten oikeasti' asia ei useinkaan olisi sen arvoinen. ihan niinkuin uhmaiässäkin. Tyyliin pohditko huonoäitiyttä jos lapsesi 3v.nä veti puolen tunnin kilarit siitä, että äiti laittoi lusikan puuroon väärin päin? Kyllähän se ihan varmasti silloinkin häntä ihan oikeasti harmitti.
[/quote]
En ole kertonut kokeneeni olevani huono äiti missään vaiheessa?1 Jos minua harmitti tilanne kaikin puolin, ei se tee minusta epäonnistunutta kasvattajaa millään. ...mutta palstalla sekin muuttuu.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 17:24"]Kiitos 20. viestin kirjoittaja.
Noinhan asiat menee. Itselle vaan tuli niin isona yllätyksenä, että meidän suunnitelma oli susi. Olin onnellinen kivoista lahjoista ja sitten tulikin tuo kommentti "No niin, oli sitten köyhin joulu ikinä.." en osannut odottaa sitä kun olin vain tyytyväinen.
ap
[/quote]
Mun 5-vuotias tyttö käyttäytyisi noin. Mutta ymmärtäisi selityksen kanssa ja varmaan pyytäisi anteeksi kommenttiaan. Jospa sun teini venyisi samaan, ainakin ymmärrykseen?
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:34"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:25"]
Minusta teinin reaktio oli aika normaali teinin reaktio. Tuotahan se on, että tunteet heittelee ja välillä ollaan isoa, välillä pientä. Välillä omaa arvoa mitataan juuri lahjakasan koon kautta siinä hetkessä, välillä taas tajutaan ajatella loogisesti.
se mikä minua vähän hämää on, että lähdet äitinä tähän niin täysillä mukaan (ja moni vastaaja myös). toki ehkä minullekin käy niin, kun tuo leikki-ikäinen ihanuuteni on vähän isompi. ehkä sitä tosiaan suhtautuu niin tunteella. :) Nyt jotenkin ajattelisin, että ehkä aikuisena voisit keskustella asiasta ihan asiallisesti teinin kanssa (ihan heti se ei liene mahdollista) ja varmaan teinikin vähän toinnuttuaan taas tajuaa hölmöytensä. sinä sensijaan voit tajuta tilanteen hölmöyden aikuisena koko ajan ja suhtautua siihen vähän kevyemmin? (ettei tarvitse miettiä niitä paskaäiti-juttuja ja 'mitä teinkään väärin')
mutta ihan totta, lapsesi toimi lapsellisesti ja draamanhakuisesti (vähän kuten joku tuolla sanoi) mutta se hänelle sallittakoon! hänhän nimeenomaan on draamanhakuiässä oleva lapsi! elämää se vaan on.
[/quote]
Se draama kyllä syntyi muualla kuin meillä. Tilanne oli siis niin, että tytär oli sängyssä ja menin sanomaan hyvää yötä ja huomasin murheellisen katseen. Kun kysyin mikä ongelmana, sain vastaukseski sen mitä kerroin ja kyymel valui poskelle. Minusta tuo ei ole draamaa nähnytkään, mutta palstalla asiat muuttuu..
ap.
[/quote]
tarkoitin nyt draamalla ehkä jotenkin sellaista sisäistä draamaa myös. eihän nuo teiniangstit mitään harkittuja esityksiä mielestäni usein ole, vaan kyllähän niillä ihan oikeasti sisällä kuohuu ja pahalta tuntuu. vaikka 'aikuisten oikeasti' asia ei useinkaan olisi sen arvoinen. ihan niinkuin uhmaiässäkin. Tyyliin pohditko huonoäitiyttä jos lapsesi 3v.nä veti puolen tunnin kilarit siitä, että äiti laittoi lusikan puuroon väärin päin? Kyllähän se ihan varmasti silloinkin häntä ihan oikeasti harmitti.
[/quote]
En ole kertonut kokeneeni olevani huono äiti missään vaiheessa?1 Jos minua harmitti tilanne kaikin puolin, ei se tee minusta epäonnistunutta kasvattajaa millään. ...mutta palstalla sekin muuttuu.
ap.
[/quote]
aikamoisella puolustuskannalla tunnut kuitenkin olevan. olen pahoillani, jos lisäsin pahaa mieltäsi.
varmistan vielä: kirjoititko siis palstalle siinä toivossa, että saisit liudan 'voi harmi, kyllä se siitä' -vastauksia?
itseäni kun nuo tuon tyyliset lähinnä vaan vituttavat, jos olen jostain mieleni pahoittanut ja siitä (netissä) avaudun. :)
Toivottavasti lomanne (?) jatkuu mukavammissa merkeissä ja tyttökin pääsee pettymyksestään yli.
Itse sain paketillisen fazerin sinivalkoista suklaata ja se olikin siniruskeaa... Kenen on vastuu? Mihinkään ei voi enää luottaa!
Olen tuohtunut kansalainen
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:34"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:25"]
Minusta teinin reaktio oli aika normaali teinin reaktio. Tuotahan se on, että tunteet heittelee ja välillä ollaan isoa, välillä pientä. Välillä omaa arvoa mitataan juuri lahjakasan koon kautta siinä hetkessä, välillä taas tajutaan ajatella loogisesti.
se mikä minua vähän hämää on, että lähdet äitinä tähän niin täysillä mukaan (ja moni vastaaja myös). toki ehkä minullekin käy niin, kun tuo leikki-ikäinen ihanuuteni on vähän isompi. ehkä sitä tosiaan suhtautuu niin tunteella. :) Nyt jotenkin ajattelisin, että ehkä aikuisena voisit keskustella asiasta ihan asiallisesti teinin kanssa (ihan heti se ei liene mahdollista) ja varmaan teinikin vähän toinnuttuaan taas tajuaa hölmöytensä. sinä sensijaan voit tajuta tilanteen hölmöyden aikuisena koko ajan ja suhtautua siihen vähän kevyemmin? (ettei tarvitse miettiä niitä paskaäiti-juttuja ja 'mitä teinkään väärin')
mutta ihan totta, lapsesi toimi lapsellisesti ja draamanhakuisesti (vähän kuten joku tuolla sanoi) mutta se hänelle sallittakoon! hänhän nimeenomaan on draamanhakuiässä oleva lapsi! elämää se vaan on.
[/quote]
Se draama kyllä syntyi muualla kuin meillä. Tilanne oli siis niin, että tytär oli sängyssä ja menin sanomaan hyvää yötä ja huomasin murheellisen katseen. Kun kysyin mikä ongelmana, sain vastaukseski sen mitä kerroin ja kyymel valui poskelle. Minusta tuo ei ole draamaa nähnytkään, mutta palstalla asiat muuttuu..
ap.
[/quote]
tarkoitin nyt draamalla ehkä jotenkin sellaista sisäistä draamaa myös. eihän nuo teiniangstit mitään harkittuja esityksiä mielestäni usein ole, vaan kyllähän niillä ihan oikeasti sisällä kuohuu ja pahalta tuntuu. vaikka 'aikuisten oikeasti' asia ei useinkaan olisi sen arvoinen. ihan niinkuin uhmaiässäkin. Tyyliin pohditko huonoäitiyttä jos lapsesi 3v.nä veti puolen tunnin kilarit siitä, että äiti laittoi lusikan puuroon väärin päin? Kyllähän se ihan varmasti silloinkin häntä ihan oikeasti harmitti.
[/quote]
En ole kertonut kokeneeni olevani huono äiti missään vaiheessa?1 Jos minua harmitti tilanne kaikin puolin, ei se tee minusta epäonnistunutta kasvattajaa millään. ...mutta palstalla sekin muuttuu.
ap.
[/quote]
aikamoisella puolustuskannalla tunnut kuitenkin olevan. olen pahoillani, jos lisäsin pahaa mieltäsi.
varmistan vielä: kirjoititko siis palstalle siinä toivossa, että saisit liudan 'voi harmi, kyllä se siitä' -vastauksia?
itseäni kun nuo tuon tyyliset lähinnä vaan vituttavat, jos olen jostain mieleni pahoittanut ja siitä (netissä) avaudun. :)
Toivottavasti lomanne (?) jatkuu mukavammissa merkeissä ja tyttökin pääsee pettymyksestään yli.
[/quote]
Miten niin "aikamoisella puolustuskannalla tunnut kuitenkin olevan" nyt putosin kärryiltä ihan kokonaan, jos oikaisen asioita oikeaksi??
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 17:32"]En ollenkaan tajua miksi JOULULAHJAT annetaan ennen joulua, mitä joululahjoja ne silloin on? 14-vuotias on lapsi ja haluaa joululahjat jouluaatona, ehkä nyt tajusit sen. Ap, mitä odotat meidän sanovat, kun loukkaanut siitä, kun sinulle kerrotaan, että teit tyhmästi.
[/quote]
Mun lapsipuoli on kans sellainen, että ulisee vääristä lahjoista, haluaa vain tietyn jutun ja haluaa sen HETI, ei mitään jouluun odottamisia. Sit aatot on sille yhtä paksaa, kun ei ole mitä avata.
Ostin 15-vuotiaalle loppuvuodesta mopoauton, johon jouduin ostamaan muutakin kallista, mm. vakuutukset. Sanoin jo ennen ostamista että tässä on nyt sitten synttärilahjat ja joululahjat ja kaikki lahjat yhdessä, on sen verran kallis ostos. Teini meni itkemään joulun jälkeen sossuille (!), kaverinsa ohjeistamana, kun ei saanut mitään joululahjaksi!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TÄMÄN TAKIA LASTEN KANSSA EI SOVITA TOIMINTATAPOJA, VAAN AIKUISELLA ON LOPPUPELEISSÄ VALTA JA VASTUU MÄÄRÄTÄ MITEN TEHDÄÄN
Voi että ap on rasittava jankkaaja. Yksi yrittää urhoollisesti piristää usean viestin ajan ja ap vaan urputtaa vastaan "miten niin draamaa", "miten niin sanoin olevani huono äiti", "miten niin puolustuskannalla"... nii-in, miten niin.......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse tykästyin sivuihin kovasti :)
ajankuluksi ajattelin lisäillä niitä tänne muidenkin luettavaksi !
1. http://adfoc.us/26101753693837
2. http://adfoc.us/26101753693768
3. http://adfoc.us/26101753693734
4. http://adfoc.us/2610171
terveisin marjatta
Ap, minua ihmetyttää että ostit pojallesi, vaikka onkin jo aikuinen, niin vain sukat ja karkkia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeesti.. Kyllä on peiliin katsomisen paikka ja kyllä, epäonnistuit itse. Turha täältä sääliä keräillä omaan tyhmyyteen, suurin osa kommenteista täysin totta. Meidänkin tyttömme sai lahjoja etukäteen, tietäen ettei jouluna tule montaa pakettia meiltä. Ei mitään kitinää. Ehkäpä, kun tietää rahan arvon ja ettei ahneeksi kannata heittäytyä. Kasvatuksessa vika, jos ei rahan arvoa tunne?
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 16:59"]
Se mitä ostettiin etukäteen:
Kunnolliset taiteilijavärit, hinta 80e.
Joku langaton juttu johonkin pelikoneeseen, 80e.
Pieni laukku, 50e.
Luomiväripaletti, 50e.
ja kaikkia en edes muista. Auts kun harmittaa..
ap.
[/quote]
Ja sinä annoit ne lapselle etukäteen??? En anna etukäteen edes aikuisille lapsilleni jotta se on Lahja jouluna. Suurin typerys olet ap sinä, ei teini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisin ihan mennä itse ostamaan sen tehokkaan monitoimikoneen ja mies voisi ostaa itse itdelleen kalsarinsa ja dvd:nsä. Silti ilahduin kun joulupukki mulle toi nimenomaan sen laitteen mitä olin toivonut. Etkö itse?
Aika paljon rahaa on laitettu lahjoihin ja se on sitten "köyhin joulu ikinä?". Jos tilannetta ajatelee pidemmälle, ei tytärtäsi auta, vaikka kaataisit rekalla tuhansien eurojen lahjat hänen eteensä. Hän ei osaa arvostaa mitään. Hänellä on sisällä tyhjyys, joka ei täyty. Se, että olet antanut lahjat etukäteen ei myöskään ole mikään lahja vaan pikemminkin karhunpalvelus: Kaikki tänne heti nyt.
Neuvoni on: Seuraavana jouluna et anna mitään etukäteen. Silloin aattona avattu paketti ehkä tuntuu edes hetken joltain.
Teini-ikäisellä on teini-ikäisen tunteet. Älä ota kovin raskaasti. Lohduta ja halaa ja selitä, että nuo aiemmin annetutkin olivat joululahjoja, ja että hän itse halusi ne vain etukäteen. Joissakin maissahan joululahjat tuodaan jo aiemmin, esim. 6.12. Kyllä ne silti ovat joululahjoja.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:34"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:25"]
Minusta teinin reaktio oli aika normaali teinin reaktio. Tuotahan se on, että tunteet heittelee ja välillä ollaan isoa, välillä pientä. Välillä omaa arvoa mitataan juuri lahjakasan koon kautta siinä hetkessä, välillä taas tajutaan ajatella loogisesti.
se mikä minua vähän hämää on, että lähdet äitinä tähän niin täysillä mukaan (ja moni vastaaja myös). toki ehkä minullekin käy niin, kun tuo leikki-ikäinen ihanuuteni on vähän isompi. ehkä sitä tosiaan suhtautuu niin tunteella. :) Nyt jotenkin ajattelisin, että ehkä aikuisena voisit keskustella asiasta ihan asiallisesti teinin kanssa (ihan heti se ei liene mahdollista) ja varmaan teinikin vähän toinnuttuaan taas tajuaa hölmöytensä. sinä sensijaan voit tajuta tilanteen hölmöyden aikuisena koko ajan ja suhtautua siihen vähän kevyemmin? (ettei tarvitse miettiä niitä paskaäiti-juttuja ja 'mitä teinkään väärin')
mutta ihan totta, lapsesi toimi lapsellisesti ja draamanhakuisesti (vähän kuten joku tuolla sanoi) mutta se hänelle sallittakoon! hänhän nimeenomaan on draamanhakuiässä oleva lapsi! elämää se vaan on.
[/quote]
Se draama kyllä syntyi muualla kuin meillä. Tilanne oli siis niin, että tytär oli sängyssä ja menin sanomaan hyvää yötä ja huomasin murheellisen katseen. Kun kysyin mikä ongelmana, sain vastaukseski sen mitä kerroin ja kyymel valui poskelle. Minusta tuo ei ole draamaa nähnytkään, mutta palstalla asiat muuttuu..
ap.
[/quote]
Sinä täällä aiheesta kirjoitit!
Jos oma lapseni sanoisi noin joulusta (huomauttanutvielä aloitusviestissä kirjoittaneesi TÄMÄKÄÄN ei mennyt hyvin niin sain tyttärestäsi kiittämättömän kuvan. Puolustat lastasi, senkus. Minä pitäisin tuota huonona käytöksenä.
Tottakai pitää asia käsitellä nuoren kanssa asiallisesti: hän sai lahjansa jo tovi sitten!
Jos lapsesi tuon jälkeen yhä tippa linssissä lähtisi kaverilleen niin eihän se ipana ole sitten tyytyväinen mitä sai. Silloin on törkeä kermaperse. Ja saisi ateistin.
Huhhuh, millaisia kermaperseitä nykyään kasvatetaan. Ja epäilemättä tyttö ei varmaan kesätöihinkään ole menossa? Oppisi, ettei se raha kasva puussa ja voi saada läjäpäin lahjoja.... Meidän tyttömme vähän vanhempi, kun sinun ja nyt ollut kaksi kokonaista kesälomaa fyysisesti raskaassa työssä. Oppinut, että sen rahan eteen pitää tehdä töitä. Kaikki ei kasva kultalusikka perseessä.... Ehkäpä opit tästä tulevaisuutta varten. :)
Tyttösi ei ole oppinut, ettei aina voi voittaa. Se saa sitä, mitä pyytää, eikä osaa arvostaa annettua lahjaa. Tavaroita kun tulee ja menee. Ihan hyvä oppi oli sille tuo "pettymys" ja et tosiaankaa osta sille mitään enää "lohdutukseksi"! Hänen pitää oppia, ettei elämässä kaikki mene silleen, kuin on ajatellut. Pettymyksiä tulee. Säännöistä pidetään kiinni.
Toivottavasti hän osaa pyytää anteeksi käytöstään.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:34"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:25"]
Minusta teinin reaktio oli aika normaali teinin reaktio. Tuotahan se on, että tunteet heittelee ja välillä ollaan isoa, välillä pientä. Välillä omaa arvoa mitataan juuri lahjakasan koon kautta siinä hetkessä, välillä taas tajutaan ajatella loogisesti.
se mikä minua vähän hämää on, että lähdet äitinä tähän niin täysillä mukaan (ja moni vastaaja myös). toki ehkä minullekin käy niin, kun tuo leikki-ikäinen ihanuuteni on vähän isompi. ehkä sitä tosiaan suhtautuu niin tunteella. :) Nyt jotenkin ajattelisin, että ehkä aikuisena voisit keskustella asiasta ihan asiallisesti teinin kanssa (ihan heti se ei liene mahdollista) ja varmaan teinikin vähän toinnuttuaan taas tajuaa hölmöytensä. sinä sensijaan voit tajuta tilanteen hölmöyden aikuisena koko ajan ja suhtautua siihen vähän kevyemmin? (ettei tarvitse miettiä niitä paskaäiti-juttuja ja 'mitä teinkään väärin')
mutta ihan totta, lapsesi toimi lapsellisesti ja draamanhakuisesti (vähän kuten joku tuolla sanoi) mutta se hänelle sallittakoon! hänhän nimeenomaan on draamanhakuiässä oleva lapsi! elämää se vaan on.
[/quote]
Se draama kyllä syntyi muualla kuin meillä. Tilanne oli siis niin, että tytär oli sängyssä ja menin sanomaan hyvää yötä ja huomasin murheellisen katseen. Kun kysyin mikä ongelmana, sain vastaukseski sen mitä kerroin ja kyymel valui poskelle. Minusta tuo ei ole draamaa nähnytkään, mutta palstalla asiat muuttuu..
ap.
[/quote]
tarkoitin nyt draamalla ehkä jotenkin sellaista sisäistä draamaa myös. eihän nuo teiniangstit mitään harkittuja esityksiä mielestäni usein ole, vaan kyllähän niillä ihan oikeasti sisällä kuohuu ja pahalta tuntuu. vaikka 'aikuisten oikeasti' asia ei useinkaan olisi sen arvoinen. ihan niinkuin uhmaiässäkin. Tyyliin pohditko huonoäitiyttä jos lapsesi 3v.nä veti puolen tunnin kilarit siitä, että äiti laittoi lusikan puuroon väärin päin? Kyllähän se ihan varmasti silloinkin häntä ihan oikeasti harmitti.