Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka tukea erittäin luovaa lasta?
21.10.2021 |
Lasta, joka ei kuitenkaan pidä ohjatusta harjoittelusta? Hän rakastaa kaikkia luovia aloja: tanssia, musiikkia, kuvataidetta jne. Ja hän on niissä valtavan taitava ikäänsä nähden (kyseessä 8v). Päivittäin hän tanssii kotona peilin edessä oman musiikin tahtiin, katsoo youtubesta tanssivideoita ja kopioi niitä sekä keksii väliin omia liikkeitä. Olen käyttänyt häntä erilaisilla tanssi tunneilla jotka siis itse pyytää/päättää alottaa, mutta muutaman viikon päästä hän kyllästyy niihin. Hänen haaveensa olisi harrastus jossa laitettaisiin musiikkia soimaan ja jokainen saisi tanssia mielensä mukaan 😅 häntä ärsyttää kun valmentaja päättää liikeet. Samasta syystä hän ei ole edes suostunut pianotunnille. Juuri ja juuri jaksoi keskittyä sen verran että antoi minun opettaa koskettimien nimet ja yleisimmät nuotit. Kuitenkin soittaa päivittäin kuulokorvalta tosi tatiatavasti. Monesti jos hänellä soi joku kappale päässä, menee hän pianon eteen ja alkaa soittaa. Soittaa niin kauan kunnes saa sen soitettua ja lopettaa sitten. Juuri äsken heräsin starships-kappaleen kertosäkeeseen 😄
Sama juttu piirtämisessä/maalaamisessa. Päiväkodista asti opettajat ovat olleet sitä mieltä että hän piirtää ikätasoansa taitavammin, ja näkeehän sen itsekkin. Hän hahmottaa asiat 3ulotteisesti ja osaa varjostaa taitavasti. Hän piirtää välillä hämmästyttävän realistisesti eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Mutta ei silti halua taidekurssille. Toivoo kyllä joululahjaksi Nelli Orellin piirtämiskirjaa.
Mutta miten tukea tuota taiteellisuutta. Pelkään että pelkällä luovuudella pääsee vain johonkin asti ja ilman tekniikkaa lopulta seinät nousevat pystyyn ja lapsi turhautuu. Toisaalta pelkään tanssin/musiikin/kuvataiteen opetuksen tappavan hänen luovuuttaan. Kumpi nyt sitten on pienempi paha? Lapsi haaveilee kuitenkin urasta milloin muusikkona, milloin näyttelijänä ja niin edelleen. Tietenkin nää nyt on lapsuuden ammattihaaveita ja voihan se tulevaisuus olla vaikka lääkäri. Mutta haluaisin tukea näitä hienoja taitoja ja kiinnostuksen kohteita joita hänellä jo on. 😊
Kommentit (21)
Huuuuutista! Taas yksi mammuli, joka luulee oman penskansa olevan niin spesiaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä puutu. Hän löytää kyllä itse kiinnostavat jutut.
Kuvataiteet on sellainen, jossa pärjää pitkällekin ilman opetusta ja voi harrastaa aivan omaan tahtiin ja silti kehittyä melkoisen hyväksikin. Osta akryylivärit tai vesiliukoiset öljyvärit aloittelijalle, tai hiilet tms ja anna luoda itse. Tai savea tai mikä onkaan se hänen juttu kuvataiteen puolella.
Tuttua tuo että lapsi lopettaa kun ei halua haastaa itseään. En ole minäkään lähtenyt pakottamaan. Mutta olisko sekään nyt niin paha vaatia lapselta jotain, vaaditaanhan niiltä läksyjenkin teko kotona. Puoli tuntia soittoläksyä ja sitten saa jotain??
Tanssista, musiikista ym jos löytyisi joku tavoite, joku jota kohti itse haluaa ponnistella, niin silloin ehkä pysyisi mielenkiinto ja halu oikeasti opetella, tavoitteellisesti. Mutta mikä se haaste olisi, en tiedä. Kisat ja esiintyminen on sellaista, mitä tavoitteita ohjattujen harrastusten kautta tulee. Kiinnostaisiko esiintymään pääseminen?
Olen eri mieltä siinä että lapsi löytää itse kiinnostavat jutut. Lapsen kokemus maailmasta on vielä hyvin suppea verrattuna meihin aikuisiin. Miten löytää vaikkapa öljyvärimaalauksen, teatterikerhon, näytelmäkirjoittamisen tai eri soittimille tehdyt upeat klassiset teokset, jos ei ole koskaan niistä kuullutkaan. Tarjoile monenlaista, ehkä sieltä löytyy se, josta löytyy motivaatio ja kipinä harjoitteluun.
Tunnistan Ap:n hänen liian pitkästä ja huonosti kirjoitetusta tekstistä. Aina pätemisen tarve. Ei taida olla lastakaan?
Lapsi voi nyt olla vielä ikätasoaan parempi, mutta ei mene kuin pari vuotta niin ohjatuissa harrastuksissa olleet menevät heittämällä ohi. Kun oppii oikeat tavat ja tekniikat niin taito kasvaa huimaa vauhtia. Jos esim. musiikissa on pitkään soittanut väärillä otteilla niin oikeisiin on hankala oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huuuuutista! Taas yksi mammuli, joka luulee oman penskansa olevan niin spesiaali.
Että mua ärsyttää tämäntyyliset kommentit. Kenenkään lapsella ei muka saa olla mitään erityistaitoja. Kaikki ovat tasan samanlaisia ja yhtä huonoja (ei hyviä).
Omani (nyt jo 18 v) on kyllä harrastanut pienestä pitäen ohjatusti. On kuljetettu harrastuksiin ja vähän patistettukin, että kaikki "osat" harrastuksesta pitää hoitaa. Ei ottaa vain rusinoita pullasta. Ei kuitenkaan vaadita harjoittelemaan sellaisia määriä, kuin "oikeasti" pitäisi. Luonnollisesti lähivuosina ei olla yhtään vaadittu sitä harjoittelua. Harjoitelkoon jos haluaa. Taiteeseen käyttää kyllä tunteja päivässä ihan omaksi huvikseen.
Harrastuksen ope kannustaa ammattilaiseksi, mutta lapsemme aikoo pitää taidetta vain harrastuksena. On kyllä tehnyt työkseen harrastukseen liittyviä juttuja pienestä pitäen pienessä mittakaavassa.
Vierailija kirjoitti:
Huuuuutista! Taas yksi mammuli, joka luulee oman penskansa olevan niin spesiaali.
Koskaan kellään lapsella ei ikinä voi olla mitään lahjoja? Eikä ainaakaan AV-mammalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi nyt olla vielä ikätasoaan parempi, mutta ei mene kuin pari vuotta niin ohjatuissa harrastuksissa olleet menevät heittämällä ohi. Kun oppii oikeat tavat ja tekniikat niin taito kasvaa huimaa vauhtia. Jos esim. musiikissa on pitkään soittanut väärillä otteilla niin oikeisiin on hankala oppia.
Ja sitten taas teini-iässä ne oikeasti ammattiin tähtäävät mutta myöhemmin aloittaneet menevät heittämällä ohi näistä, jotka ovat kuuliaisesti käyneet ohjatussa harrastuksessa pienestä pitäen.
Mitä sitten tekeekään, aina löytyy maailmasta joku joka menee heittämällä ohi. Siksi olisi tärkeää vaalia ensisijaisesti lapsen intoa ja rakkautta itseilmaisuun.
Mistä lähtien keskittymiskyvyn puute tarkoittaa luovuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan heti kirjoittajan (joka päivä pari kolme tarinaa milloin mistäkin) mutta vielä paremmin tunnistan lapsen tyypin koska veljelläni on täsmälleen samanlainen tyttö. Tyttö on keskivaikeasti autistinen. Lasketaanko se sitten lahjakkuudeksi että on joitakin erityistaitoja mutta ei pysty esim. ymmärtämään paljonko on 50 euroa ja normaalin elämän hallinta täysin kateissa eli kaikessa pitää auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi nyt olla vielä ikätasoaan parempi, mutta ei mene kuin pari vuotta niin ohjatuissa harrastuksissa olleet menevät heittämällä ohi. Kun oppii oikeat tavat ja tekniikat niin taito kasvaa huimaa vauhtia. Jos esim. musiikissa on pitkään soittanut väärillä otteilla niin oikeisiin on hankala oppia.
Tai sitten ei. Jonkin verran opetusta tekniikkaan on varmasti hyvä saada. Oppia voi saada netistäkin. Moni varmaan iän myötä myös haluaa jollekin kurssille.
Meidän lapsi (se 18 v) on toki saanut opetusta 7 v lähtien, mutta harjoittelu on ollut tosi vähäistä. Uskon, että vaikka konservatoriolta löytyy paljon kunnolla harjoittelevia, silti meidän muksu menee (kuulemma) heittämällä ohi muista.
Uuden soittimen opetteli 16-vuotiaana netin avulla. On nyt jo tosi taitava. Meni nopeasti ohi kaveristaan, joka oli ohjatusti harjoitellut pienestä asti.
Mä uskon, että jos oltaisiin pakotettu johonkin tosi epämieluisaan ja kurinalaiseen, niin into olisi loppunut alkuunsa.
T. 7
Varmaan väkevän yleissivistyksen tarjoaminen olisi pitkällä tähtäimellä järkevintä. Todennäköisesti mukulasta ei tule ammattitaiteilijaa, mutta vaikka tulisikin, niin tieto ja visio erottaa tekijät puuhastelijoista.
Itse en koe että lapsen hienovarainen ohjaaminen olisi mitenkään haitallista, mutta mihinkään tuputukseen ei pidä alkaa. Etkä kyllä pystykään lasta niin paljoa pakottamaan että se mihinkään haluttuun edes johtaisi.
Mutta sinäpä sen lapsesi varmaan parhaiten tunnet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta
Mutta mitä?
Osta sille stefalta viritetty manki. Kaupan päälle saa pääkallolippiksen.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan heti kirjoittajan (joka päivä pari kolme tarinaa milloin mistäkin) mutta vielä paremmin tunnistan lapsen tyypin koska veljelläni on täsmälleen samanlainen tyttö. Tyttö on keskivaikeasti autistinen. Lasketaanko se sitten lahjakkuudeksi että on joitakin erityistaitoja mutta ei pysty esim. ymmärtämään paljonko on 50 euroa ja normaalin elämän hallinta täysin kateissa eli kaikessa pitää auttaa?
Autosmikortti heitetty. Jos jollain on erityisiä taitoja, hän on varmasti autistinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan heti kirjoittajan (joka päivä pari kolme tarinaa milloin mistäkin) mutta vielä paremmin tunnistan lapsen tyypin koska veljelläni on täsmälleen samanlainen tyttö. Tyttö on keskivaikeasti autistinen. Lasketaanko se sitten lahjakkuudeksi että on joitakin erityistaitoja mutta ei pysty esim. ymmärtämään paljonko on 50 euroa ja normaalin elämän hallinta täysin kateissa eli kaikessa pitää auttaa?
Autosmikortti heitetty. Jos jollain on erityisiä taitoja, hän on varmasti autistinen.
Ainakin tuon kommentoijan veljentyttärellä täytyy olla erityisiä lahjoja, jos hän on keskivaikeasti autistinen ja tosiaan ”täysin samanlainen” kuin aloittajan lapsi.
Aika usein luovuus nousee joutilaisuudesta. Samoin lapsella pitäisi olla oikeus haaveisiinsa, eli saada vaikkapa tanssia ja laulaa peilin edessä, ilman että se merkitsee mihinkään tavoitteelliseen sitoutumista.
Nämä, jotka on pistetty pienestä saakka tekemään töitä unelmiensa eteen, usein eivät ole edes ehtineet miettiä, mitä todella haluavat.
Anna harrastaa kotona, muista kehua, osta laadukkaita tarvikkeita harrastuksiin, ehkä ryhmässä harrastaminen alkaa kiinnostaa kun ikää tulee lisää, 8v on sen verran pieni, että koulu saattaa rasittaa niin paljon ettei enää sen jälkeen jaksa ohjattua toimintaa.
Alue: Aihe vapaa
Kysymys siis on, että pitäisikö minun motivoida lasta näihin harrastuksiin, vai antaako tehdä oman mielen mukaan niin kauan kuin kiinnistusta riittää? Tietenkään pakottamaan en lähde.
-ap