Lue keskustelun säännöt.
Jos puhut puhelimessa niin annatko lapsesi kysellä koko ajan vieressä jotain ja vastaat välillä?
20.10.2021 |
Kaverin lapsi jo kohta 13 ja aina se tulee tiukkaamaan siihen taustalle, että kenen kanssa puhut ja mistä puhutte. Pienempänä oli aivan mahdotonta, kun saattoi jäädä kinaamaan äitinsä kanssa siitä, että tahtoo tietää mistä puhutaan. Tai sitten kommentoi jotain muuta.
Pari muutakin kaveria, joiden kanssa puhelut on sitä, että saattaa jutella lapsilleen yhtäkkiä jotain ja sitten siellä puhelimen toisessa päässä saa ihmetellä, että minne se taas hävis tai puhuuko se nyt mulle vai johonkin muualle.
Omille lapsille olen sanonut, että sillon ei tulla selittämään jotain, jos puhutaan puhelimessa. Hätätilanne on eri asia. Eikä lapsen tarvitse eikä kuulu saada tietää mistä aikuiset keskenään puhuu.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on puhelimen pää?
Sellaista ei ole, eikä sellaista aloittajan tekstissä mainittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on puhelimen pää?
Sellaista ei ole, eikä sellaista aloittajan tekstissä mainittu.
Mainittiinhan. Puhelimen toinen pää.
Samaa ihmettelen. Tuntuu että monet vanhemnat ovat ihan pihalla sen suhteen, että lapsellekin on todella tärkeää opettaa oma puheenvuoro ja hetki, kun toista ei saa häiritä. Nykyään monet vanhemmat antavat lastensa keskeyttää jatkuvasti ja olla kaiken huomion keskipisteenä, mikä on todella epäterve malli. Koska kasvaessaan vanhemmaksi kaikki lapset eivät voi olla huomion keskipisteenä, on äärimmäisen tärkeää oppia odottamaan omaa vuoroansa ja odottamaan omaa puheenvuoroa.
Joskus pienenä saattoivat tulla jotain sanomaan, mutta yleensä etsin rauhallisemman paikan puhua.
Nyt nuorempien ollessa jo teini-ikäisiä eivät häiritse muuta kuin jos esim.lähtevät johonkin, niin huikkaavat hiljaa, mihin menevät.
Tuo on oikeasti todella ärsyttävää, kun puhut puhelimessa, niin ykskaks vastapuoli huutelee sivulle ja tajuat, että viimeinen minuutti on mennyt jo kuuroille korville. Voisi edes sanoa, että odota hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän jopa aikuisia lapsia, jotka kyselee äidiltänsä aina, että kenen kanssa sinä äiti puhut.
Omituista kerrassaan.
Ja monissa perheissä kyläillessä lapset saavat keskeyttää aikuisten juttelun ihan milloin tahansa. Tulee itsellekin tosi tyhmä olo, kun kesken lauseen juttelukaveri alkaa höpötellä lapsensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vilkutan lapselle vasemmalla kädellä ollessani puhelimessa, niin hän tietää, että nyt tarvitaan häirintää, jotta saan puhelun loppumaan jonkun sellaisen kanssa, joka ei usko ystävällistä "oli kiva jutella, soitellaan taas joskus"- fraasia. Lapseni saavat puhua minulle koska tahansa, niinhän monet aikuisetkin tekevät. Jos haluan puhua rauhassa, menen suljetun oven taakse työhuoneeseen.
Mun sisko on just tommonen. Antaa usein myös neljävuotiaan vastata puhelimeensa. Kivahan sen pikkuisen kanssa on toki jutella, mutta joskus voi olla kiireellistäkin asiaa, mukava siinä on sitten odotella että pikkuinen saa höpöteltyä 10 minuuttia omiaan ennen kuin äiti tulee ottamaan puhelimen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuu häiritsee..näitä kun lukee niin tuntee itsensä kyllä Super äidiksi joka oikeesti osaa kasvattaa lapset 😀
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko on just tommonen. Antaa usein myös neljävuotiaan vastata puhelimeensa. Kivahan sen pikkuisen kanssa on toki jutella, mutta joskus voi olla kiireellistäkin asiaa, mukava siinä on sitten odotella että pikkuinen saa höpöteltyä 10 minuuttia omiaan ennen kuin äiti tulee ottamaan puhelimen pois.
Pyydä sitä 4-vuotiasta antamaan puhelin äidille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko on just tommonen. Antaa usein myös neljävuotiaan vastata puhelimeensa. Kivahan sen pikkuisen kanssa on toki jutella, mutta joskus voi olla kiireellistäkin asiaa, mukava siinä on sitten odotella että pikkuinen saa höpöteltyä 10 minuuttia omiaan ennen kuin äiti tulee ottamaan puhelimen pois.
Voi jeesus tulikin tästä ahdistavat muistot, kun joutui esim. kummilapsen kanssa väkinäisesti puhumaan puhelimessa. Tai siis sitä tyyliä, että äityli piteli luuria taaperon korvalla ja sitten piti yksipuolisesti huudella jotain luuriin, koska kakara ei osannut sanoa mitään. Luojan kiitos nuo ajat ovat takana päin. Äärettömän kiusallista. Never again.
Ja tosiaan lapsille tulee opettaa, että vanhemmillakin on keskustelurauha puhelimessa ja esim. vieraiden kanssa ettei siihen tulla koko ajan räyhäämään ja vaatimaan huomiota.
En anna. Se on ärsyttävää kun vastapuoli tekee niin. Toinen ärsyttävä asia on se, että yhdistää kahdenkeskisen puhelun auton kaiuttimiin, vaikka ei ole yksin kyydissä. Nuijamaista käytöstä. Ennemmin toivottaa heippa ja soitellaan taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko on just tommonen. Antaa usein myös neljävuotiaan vastata puhelimeensa. Kivahan sen pikkuisen kanssa on toki jutella, mutta joskus voi olla kiireellistäkin asiaa, mukava siinä on sitten odotella että pikkuinen saa höpöteltyä 10 minuuttia omiaan ennen kuin äiti tulee ottamaan puhelimen pois.
Pyydä sitä 4-vuotiasta antamaan puhelin äidille.
Jaa, luulet ettei tuo ole juolahtanut mieleeni? Ei auta, se vaan jatkaa höpötystä. Olen myös yrittänyt sitä, että katkaisen puhelun ja soitan uudelleen. Viisi kertaa. Ja edelleen se lapsi vastaa, taustalta kuuluu äidin ääni että ”tädin puhelimessa on varmaan joku vika”…
Vierailija kirjoitti:
Ei tuu häiritsee..näitä kun lukee niin tuntee itsensä kyllä Super äidiksi joka oikeesti osaa kasvattaa lapset 😀
...tai viitsii. toisin kuin eräät
av mammat taantuvat samalle tasolle lastensa kanssa itkupotkuraivareineen, joten on ihan odotettavissa, että lapsen kanssa höpistään silloin kun aikuiset yrittävät keskustella
En anna ,ihan kuin lapsuudessani opetettiin. Vain jos on ihan pakko niin saa keskeyttää. Hyvin se on oppinut.
Juuri tämän takia en enää juuri soittele kaverilleni, paitsi jos sattuu olemaan autossaan niin sitten onnistuu puhuminen. Kotona puhelu menee suurinpiiirtein niin, että joka kolmas lause menee lapselleen 12v. koska asuvat niin ahtaassa asunnossa. Joskus olisi kiva puhua aikuisten kesken, ilman että taustalta kuuluu kokoajan mitä sä tolla tarkoitit kun noin sanoit... Olen sanonut tästä, että voitko mennä toiseen huoneeseen tms,,,mutta häntö ei häiritse lapsensa kommentointi. No puhelut on jäännä sittemmä.
En anna. Olen sanonut lapsille, että tulevat puhumaan sitten, kun puhelu on päättynyt.
Mutta oletteko huomanneet, että monet aikuisetkin tekee tätä. Esim. jos mun miehen veli soittaa miehelleni, niin hän saattaa siellä luurin toisessa päässä höpistä ensin jonkun muun aikuisen kanssa 5 min ennen kuin alkaa puhua asiaansa. Sama tyyppi saattaa myös soittaa ja katsoa telkkaria. Miksi soittaa, jos ei kiinnosta puhua?
Pienestä asti olen ohjannut puhelin- ja wc- rauhasta. Noina aikoina häiritään, jos on hätätilanne ei muuten.