Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Fysiikan sivuaineopinnot
19.10.2021 |
Pärjääkö, jos pohjalla ei ole lukio fysiikkaa? Pitäisikö alkaa opiskelemaan lukion kursseja?
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sellaiset, jotka vasta yliopistossa kiinnostuvat fysiikasta. Onko se sitten mahdotonta?
Millaisia ne sivuaineopinnot on? Entä jotkut peruskurssit?
Eli esim. Jos joku, joka ei ole opiskellut fysiikkaa menee avoimen perusopintoihin, niin ihan mahdoton ajatus?
Hahaha ei av-mammat osaa fysiikkaa. Turhaan täällä kyselet xD
Ei pärjää millään.
Hieman pelkistäen lukiossa opetellaan ymmärtämään kaavat ja muistamaan ne ulkoa, yliopistossa opetellaan johtamaan ne kaavat. Kun et ymmärrä mitä olet tekemässä, olet hätää kärsimässä.
Mihin ajattelit tarvita fysiikan sivuainetta?
Lukion fysiikan opit kerrataan joka tapauksessa kurssien ensimmäisillä luennoilla, joten se ei ole mikään kynnyskysymys. Pitkä matematiikka on jopa tärkeämpi. Fysiikan opinnoissa tarvitaan laskurutiinia, ja eteenpäin mennään paljon kovempaa kuin lukiossa. Siellä ei ole aikaa enää opetella laskemaan.
Joka tapauksessa kannattaa ehdottomasti kerrata lukion fysiikka alle. Fysiikan opinnot kuuluvat niihin koulutusohjelmiin, joihin on helppo päästä sisään, ja syy on se että niin moni jättää touhun kesken seinän tullessa vastaan. Matemaattisesti orientoituneelle siellä ei kuitenkaan tule mitään ylivoimaista vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsin hankalaa olisi. Luin fysiikkaa maisteriksi, ja en kuvittelisi että alkupuolenkaan kurssit onnistuisi kovin helposti, jos taustalla ei ole lukiofysiikkaa.
https://drive.google.com/drive/folders/1-FY3Q1hxjA8UmNG9QN2oPPMfhsoNr_9-
Tuolta löytyy nyt esimerkkinä Helsingin yliopiston ensimmäisen fysiikan kurssin laitostenttejä, joista voi tehtäviä katsella. Hieman vanhoja (2012-2015) ovat, mutta kurssien sisältö on kyllä pysynyt samanlaisena.
Kyllä lukion oppimäärä kannattaa lukea pohjiksi, jos omaksumisvauhti ja opiskelumotivaatio ei ole aivan älyttömällä tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin päästä opiskelemaan meteorologiaa.
Aika paljon töitä tulee tuottamaan, mutta mikään ei estä, etteikö pärjäisi… enemmänkin kuuluu, pärjäätkö itse j haluatko tehdä töitä? oikeasti niillä lukion opinnoilla ei yliopistossa ole. itään väliä… Ihan sama olitko lukenut pitsinnypäläystä vai fysiikkaa, kumpaakaan et tartte yliopistossa, koska siellä eletään ihan eri sfäärissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä aina jaksa trollata tätä samaa. Tarkoitus on varmaan ylistää fysiikan opiskelijoita. Tiedät hyvin, ettei yliopistossa aloiteta nollapisteestä missään aineessa.
Vierailija kirjoitti:
Miten sellaiset, jotka vasta yliopistossa kiinnostuvat fysiikasta. Onko se sitten mahdotonta?
Millaisia ne sivuaineopinnot on? Entä jotkut peruskurssit?
Eli esim. Jos joku, joka ei ole opiskellut fysiikkaa menee avoimen perusopintoihin, niin ihan mahdoton ajatus?
Sivuaineena fysiikassa opiskellaan ihan samoja kursseja kuin pääaineopiskelijatkin . Alkuun voi olla jokin tosi lyhyt lukion juttujen kertauskurssi, mutta sitten siirrytään suoraan asiaan. Fysiikan matikasta on yleensä kanssa oma kurssinsa, käsitellään mm. Nablan käsite, roottori, divergenssi ym. asiat, differentiaaliyhtälöiden perusteita, vektorialgebran kertaus...
https://courses.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/opinnot/fysiikka
"Fysiikan perusopinnoissa täydennät ja syvennät lukiossa oppimiasi fysiikan ja matemaattisten menetelmien taitoja"
Tuossa on osoite HY:n avoimen tarjoamiin fysiikan opintoihin. Oletuksena on siis lukion fysiikan hallitseminen, nuo kurssit on siis jo yliopistotasoista asiaa vaikka onkin "perusopintoja". Lisäksi oletetaan fysiikan matematiikan hallintaa esim just differentiaalilaskenta, vektorialgebra yms.
Toisin sanoen, fysiikan kurssien suorittaminen yo:ssa (avoin puoli tai ei) edellyttää lukion asioiden hallintaa ja lisäksi pitkän matikan hallintaa. Jos fysiikasta kiinnostuu vasta lukion jälkeen, suosittelen hakemaan pohjatiedot esim. Iltalukiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varsin hankalaa olisi. Luin fysiikkaa maisteriksi, ja en kuvittelisi että alkupuolenkaan kurssit onnistuisi kovin helposti, jos taustalla ei ole lukiofysiikkaa.
https://drive.google.com/drive/folders/1-FY3Q1hxjA8UmNG9QN2oPPMfhsoNr_9-
Tuolta löytyy nyt esimerkkinä Helsingin yliopiston ensimmäisen fysiikan kurssin laitostenttejä, joista voi tehtäviä katsella. Hieman vanhoja (2012-2015) ovat, mutta kurssien sisältö on kyllä pysynyt samanlaisena.
Luin appron fysiikasta, kemia pääaineena ja ennen kaikkea eniten hyötyä oli matematiikan cumusa fysiikasta kuin itse fysiikasta.
No mitä kaikkea fysiikkaa tarvitaan meteorologian opiskeluun? En siis halua olla fyysikko, haluan olla meteorologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä kaikkea fysiikkaa tarvitaan meteorologian opiskeluun? En siis halua olla fyysikko, haluan olla meteorologi
Meteorologia on niin selkeästi fysiikkaan perustuva ala, että on jo käsitetasolla ristiriitaista haluta meteorologiksi, jollei halua opiskella fysiikkaa.
https://www2.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/koulutusohjelmat/fysikaaliste…
Lukiopohja olisi kyllä hyvä olla. Niitä voit käydä myös aineopiskelijana aikuislukiossa/nettilukiossa, eli ei tarvitse käydä lukiota ihan kokonaisuudessaan jos et välttämättä halua. Fysiikassa voisi olla hyötyä myös matematiikan osaamisesta, joten niitäkin kursseja olisi hyvä ehkä ottaa, ei se ainakaan pahitteeksi olisi.
Fysiikassa ei pärjää ilman pitkää matikkaa, alkaa integraalit viuhua jo heti peruskursseilla. Lukiossa riitti, että tiesi voimalla olevan suunta, yliopistossa se pitää osata laskea. Ja sehän tapahtuu vektoreilla.
Alue: Aihe vapaa
No ei kyllä pärjää