Hammaslääkärit! Mitä ajattelet potilaasta jolla on hammaslääkäripelko?
Olin hammaslääkärissä muutama viikko sitten ja kärsin kovasta hammaslääkäripelosta ( jo lapsesta asti). En ole moneen vuoteen ollut porattavana, mutta nyt olin pitkästä aikaa ja pelotti! Aloin menemään siinä tuolissa paniikkiin, pyörytti, hikoilin ja itkin. Hammmaslääkäri yritti puhua rauhallisesti, mutta tuntui että hän oli erittäin turhautunut ja yritti vain päästä minusta nopeasti eroon :( hieman hävetti, sillä olen aikuinen jo mutta en voi pelolleni mitään
Kommentit (14)
Aikuinen ihminen itkee hammaslääkärissä? :o No johan on. Ei se nyt niin kamalaa voi olla? Fobiat toki jokaisella omanlaisensa, mutta en vain osaa käsittää. Ite mennyt hammaslääkäriin aina rennoin mielin ja vaikka kuinka olisi sattunut niin ei siihen kipuun kuole :D Pienestä saakka saanut kuulla kuinka helppo asiakas olen. Menee tilanne paljon nopeammin ohi kun antaa lääkärin tehdä asiansa rauhassa...kauemmin vain menee kun itkeskelee ja keskeyttelee kokoajan.
Onko olemassa ihmistä, jota ei hammaslääkärissä inhota? Kai niillä jo perusajatuksena on, ettei tämä kenenkään lempipaikka ole. Mutta sama kuin lapsella, äkkiä vaan "laastari irti". Hommat on hoidettava siinä ajassa, joka per potilas on. Ei ne varmaan joka potilaan kohdalla jaksa sitä samma "pelotta,itkettää" itkuvirttä kuunnella.
Mä tykkään käydä hammaslääkärissä. Olen outo.
Riippuu varmaan hammaslääkäristä. Itse olen hammaslääkäripelkoinen, mutta vuosia sitten löysin lääkärin joka ymmärtää pelkopotilaita hyvin, kuuntelee ja ymmärtää heitä ja tekee kaikki toimenpiteet kivuttomasti, mikä on minulle erittäin tärkeää. Yksityisen on ja hintava, mutta maksan mielelläni siitä ettei tarvitse pelätä ja panikoida.
Minä inhoan käydä hammaslääkärillä, mutta käyn sitkeästi vuosittain tarkastuksessa ja paikattavana. Kipu on porattaessa tosi kova, ja pyydänkin aina heti tuplapuudutuksen. Vain kaksi hammaslääkäriä on elämäni aikana kieltäytynyt heti antamasta paljon puudutusainetta, ja sitten on jouduttu kumminkin antamaan lisää, kun on vihlonut kovasti. Käyn nykyisin Oralilla, jossa olen kohdannut ymmärtäväisiä hammaslääkäreitä. Minä olen siellä niin paniikissa, että lakkaan hengittämästä ja vikisen ja huohotan ja tärisen ja ties mitä, mutta rentoudun kyllä vähitellen, kun huomaan, ettei poraaminen satu ja puoli päätä on tunnottomana. Hammaslääkäri usein nostaa jalkopään ylös, kun huomaa, että naaman väri alkaa olla sininen ja valkoinen ja vihreä...
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 22:57"]
Mulla pääs hammaslääkäris itku. Kipukynnys on korkea, mutta kun kitalaen puolelta puudutettiin, niin pääs itku.
[/quote]
Minä uskalsin viime vuonna mennä kymmenen vuoden tauon jälkeen hammaslääkäriin, oli pakko, kun ylhäältä oli lohjennut kaksi hammasta. Etsin pelkopotilaisiin erikoistuneen yksityisen hammaslääkärin, joka oli jokaisen maksetun euron arvoinen. Edes kitalakeen laitetut puudutuspiikit eivät sattuneet ollenkaan. Ihan uskomatonta, sillä itsekin pelkäsin kitalakeen puuduttamista paljon.
Hammaslääkäripelko on itse asiassa tosi yleistä, ja hammaslääkiksessä käydään kyllä läpi pelkopotilaan hoito. Joillekin tietysti jää paremmin asia mieleen kuin toisille, mutta sen verran yleinen juttu ettei kokeneelle hamppilääkärille ole mikään yllätys.
Ja huom. hammaslääkäreistä osa on nimenomaan erikoistunut pelkopotilaiden hoitoon, kannattaa jo varatessa mainita asiasta että pystytään varaamaan riittävästi aikaa ja sopiva lääkäri.
Liian monet käynnit on taas alkanut aiheuttamaan mulle ahdistusta. Aina olen vihannut hammaslääkärissä käyntiä ja siksi ongelmat pääseekin pahaksi, mutta itse tapahtuman olen kestänyt reippaasti sitten, kun olen sinne mennyt. Alkusyksystä oli taas pienimuotoinen hoitorumba parin vuoden tauon jälkeen ja viimeisellä kerralla tunsin, kun alkoi pukata hikeä, tuli sellainen olo, että tekisi mieli repiä laitteet suusta ja rintaa puristi. En tiedä. Lienen väsynyt siellä olemiseen suu auki?
Itselläni on asiaan liittyen fobia, joten ymmärrän mitä tarkoitat. Olen muussa elämässäni menestynyt, teen töitä johtoportaassa, harrastan ratsastusta ja kiipeilyä, en pelkää MITÄÄN. Paitsi hammaslääkäriä. Minusta kuoriutuu hammaslääkärissä itkevä, pelokas ja varmasti äärettömän raskas ihminen. Tähän pätee sama kuin kaikkiin muihinkin asioihin; älä arvostele, jollet tiedä asiasta mitään. Ihan tosissaan. Itselläni fobia on alkanut pienestä. Ensin hammaslääkäri porasi vahingossa ikeneen. Tikkejä tuli. Seuraavalla kerralla kieleen. Sitten minulle ehdotettiin ilman puudutusta poraamista, olin noin 9-10 vuotias. Reijät olivat pieniä ja purentapinnalla, eikä poraamisen pitänyt kuulemma niin paljon sattua. No se sattui, itkin koko ajan, jolloin minun käskettiin lopettaa kiemurtelu. Koitan ajatella aioita järjellä näin aikuisena. Minullehan vain sattui huono tuuri toisensa jälkeen! Silti nykyään menetän välillä näkökykyni hammaslääkärin penkissä. Eli pelkään niin paljon että näen pelkkää mustaa. Kerran olen joutunut oksentamaan kesken session. Monesti sitä ennen. Luojan kiitos nykyisin on tarpeeksi rahaa hoidattaa hampaani yksityisellä puolella pelkopotilaisiin erikoistuneissa paikoissa. Vähän aivoja peliin teillä, jotka viljelette näitä mitä vittuu, miks et muka, en ymmärrä- kommenttejanne, olen pahoillani että olette niin yksinkertaisia, ettette ymmärrä sitä että vaikkei teidän lähipiiriinne osu yhtäkään aiheelle kuin aiheelle (mikä sitten olikaan) "vajavaista" yksilöä, se ei tarkoita ettei heitä olisi. Valoja päälle nyt ihan oikeesti, koittakaa joskus ajatella ilman että lauotte näitä En itse henkilökohtaisesti ymmärrä- repliikkejänne. Ei kukaan jaksa teille selittää. Mielenköyhyydestäkin pääsee eroon kun viittii vähän nähdä vaivaa.
Mulla pääs hammaslääkäris itku. Kipukynnys on korkea, mutta kun kitalaen puolelta puudutettiin, niin pääs itku.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 13:09"]Aikuinen ihminen itkee hammaslääkärissä? :o No johan on. Ei se nyt niin kamalaa voi olla? Fobiat toki jokaisella omanlaisensa, mutta en vain osaa käsittää. Ite mennyt hammaslääkäriin aina rennoin mielin ja vaikka kuinka olisi sattunut niin ei siihen kipuun kuole :D Pienestä saakka saanut kuulla kuinka helppo asiakas olen. Menee tilanne paljon nopeammin ohi kun antaa lääkärin tehdä asiansa rauhassa...kauemmin vain menee kun itkeskelee ja keskeyttelee kokoajan.
[/quote]
Olet oikeassa, fobiat on jokaisella omanlaisensa. Joku pelkää hämähäkkejä kuollakseen, toinen ei voi edes puhua käärmeistä. Joku jähmettyy korkeissa paikoissa, jotakin ahdistaa ja pelottaa hissit suunnattomasti. Joku pelkää synnytystä hirveästi, toinen taas panikoi lentokoneessa.
Minä pelkään hammaslääkäriä, en kipua tai kuolemaa, en osaa edes selittää miksi. Synnytys oli lastenleikkiä hammaslääkäriin verrattuna. Pahinta on, kun on suu täynnä kaikkea ja naaman lähellä ihmisiä. Olen hypännyt 150m benjihypyn ja edes se ei pelottanut niin kuin hammaslääkäri.
Onneksi minulla on aivan ihana, kärsivällinen ja tsemppaava hammaslääkäri jonka kanssa olo on paljon levollisempi kuin yleensä.
Minä luulen että hammaslääkäri ajattelee tehdessään potilaalle joskus äärimmäisen kivuliaitakin hoitotoimenpiteitä että eihän se minuun satu:D