---SYYSq, s' on KEKSIVIIKKO---
Kommentit (43)
vaikka olenkin päivät nyt pois. Mies on tänään illan pois ja nyt pienempi haluaa koko ajan könytä ja riehua ja isompi taas on ihan uninen. EEG oli mennyt hyvin, mutta nyt väsyttää, kun viime yö oli lyhyt ja päivällä sai nukkua vaan pienet torkut.
Tahtoo lapsest unille jo:)
T: Ynis
Lämpimät Onnittelut Öttis perheineen, kerrassaan hymyilyttävä uutinen pikkuprinsessasta!
Ayap, olet ihana!:)
Pile tai jos joku muu osaa sanoa. Aloitettiin kokeilemaan soijamaitoa. RT sanoi, että sellainen purkki mihin on lisätty kalsiumia, nyt sitten on annettu sellaista johon oli lisätty jotain vitamiineja jne. ja just huomattiin, että purkissa lukee ettei alle kolmevuotiaille.Häh? Ja Motti joi sitä niin mielellään ainakin toistaiseksi. Ei kyllä paljon voi vitamiiniyliannostusta tulla, kun ainoa tuore on kurkku, neoacte loppu ja yliopiston apteekin vitamiinia ei suostu ottamaan, yökkää heti kun sitä on ruoassa.
Ei voi mitään, olen tosi huolissani tuosta pojasta. Se on vaan väsynyt, kalpea ja jotenkin niin...en tiedä.Miten tuolla ruokasysteemillä voi pärjätä?>:(
Aavis ja Motti
On hieman sekavaa kirjoitusta kun kaikki tapahtui todellakin niin nopeasti.
Sunnuntai iltana mulla oli maha hieman kipeä, sellainen olo kun maha ois menossa sekaisin (maha ei ollut toiminut muutamaan päivää). pyysin pikkusiskoni meille yöksi jos nyt kävis ihme ja vauva päättäisi syntyä. No maha kivut loppuivat kokonaan. Yöllä en juurikaan saanut taas nukutuksi kun Veeti kömpi sänkyymme nukkumaan ja mulla valui hiki ihan norona.
Aamulla mies lähti puoli kahdeksan aikaan töihin. Siinä kirosin kun ei ollut supistuksen supistusta tullut. Siinä sitten siskoni kanssa tein aamupalaa ja hän lähti koluun. Veetin viereen menin puol ysin aikaan hetkeksi vielä lepäämään. Tuli ysiin mennessä kaksi supistusta jotka olivat jonkin verran kipeitä, mutta eivät vielä kovin. Ysiltä tuli tunne että maha on menossa sekaisin ja menihän se. Seuraava supistus tuli 9.10 ja silloin laitoin miehelle viestiä että jos supistukset jatkuu ja muuttuu kivuliammiksi varautuu lähtemään töistä.
Yhtäkkiä supistuksia tulikin 2-4 minuutin välein ja todella kipeinä. Soitin miehelle että tulee heti kotiin ja hakee pikkusiskoni samalla koululta tänne Veetiä hoitamaan.
Maha oli edelleenkin sekaisin ja supistuksia tuli koko ajan. Nyt alkoi myös tulemaan verensekaista limaa. Miehen kanssa puhuin tässä vaiheessa puhelimessa ja sanoin olevani valmis lähtemään heti kun hän vaan tulee hakemaan. Mies oli jo tulossa tässä vaiheessa.
Siinä sitten soitin kättärille ja sanoin että synnytys on varmaan nyt alkanut. Kätilö toivotti tervettulleeksi sinne. Tässä vaiheessa pystyin vielä hyvin puhumaan supistuksenkin tullessa.
Aloin siinä sitten pukemaan vaatteita päälleni. Ehdin rintsikat, topin, hupparin laittaa päälleni. Housuja kun olin laittamassa tuli kamala tarve ponnistaa. Siinä vaiheessa hätäännyin ja soitin hätäkeskukseen tilatakseni ambulanssin. Ehdin puhelimeen sanoa tietoni ja tilanteen. Samalla kuitenkin jo tunsin kuinka vauva alkaa vaan tulemaan ulos. Kuului kova poks ja lapsivedet meni ja samalla vauva syntyi käsiini vessassamme.
Vauva ei heti alkanut huutamaan ja pelästyin ihan suunnattomasti. Hätäkeskuksessa naine neuvoi koko ajan mitä tehdä. Putsasin sormella vauvan nielun ja annoin luunappeja jalkapohjaan ja tulihan se parkaisu sieltä. Tässä vaiheessa hätäkeskuksen nainen kysyi kumpi tuli ja itsekkin vasta tajusin katoa että pieni tyttöhän se sieltä putkahti.
Vauvan käärin paitaan kun muutakaan ei ollut käden ulottuvilla.
Ambulanssimiehet olivat jo oven takana mutta jotuivat siellä odottamaan palokuntaa että palokunta rikkoisi oven että he pääsevät sisään. Veeti ei ovea osaa avata ja mies oli edelleen matkalla kotiin ja itse en saanut liikkua. Paniikissa koko ajan seurasin että vauva hengittä. Pelkäsin että lopettais hengittämisen. Palokunnan ei tarvinnut ovea rikkoa kun mies tuli pihaan heidän kanssaan samaan aikaan. Siinä vaiheessa lopetin puhelun hätäkeskukseen kun ensihoitajat tulivat luokseni. Mies oli mennä paniikkiin kun näki että mulla oli jo vauva sylissä. Palokunta siinä sitten rauhoitteli miestäni. Pikkusiskoni oli Veetin kanssa olohuoneessa.
Ensihoitajat tulivat minulle laittamaan tippaa ja kyselemään tapahtuneesta ja katsoivat vauvan. Mies sai leikata napanuoran. Sitten mies sai vauvan syliinsä ja haki vauvalle pyyhettä ympärille.
Minut ensihoitajat nostivat paareille ja veivät ambulanssiin. Ambulanssissa sain taas vauvan syliini. Näin lähdimme kohti kätilöopistoa ja mies lähti meidän omalla autolla perässä. Ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan synnytys. Ja Veeti jäi pikkusiskoni kanssa meille.
Synnytyssaliin päästyämme toinen kätilö alkoi tutkia vauvaa ja toisen kanssa + ensihoitajien kanssa käytiin läpi mitä tapahtui. Ensihoitajat olivat todella mukavia ja osaavia. Olivat joutuneet synnytyksiä ennenkin hoitamaan.
Istukka syntyi siellä synnytyssalissa. Pari pientä haavaumaa tuli alapäähän, eivät tee edes kipeää. Vauvalla oli kaikki hyvin. Itse kävin suihkussa, olin meinaan hieman sotkuinen. sitten syötiin siinä ja päästiin osastolle.
Neidillä oli siis hieman vauhdikas maailmaan tulo. Ensimmäisestä supistuksesta reilu tunti ja neiti oli maailmassa. Vaikka mitä olisin tehnyt niin en olisi sairaalaan ehtinyt. Itse ihmettelin että osasin toimia tilaanteessa oikein, mutta totesin että kait sitä osaa kun on pakko.
Mies joutui kotona hieman siivoamaan. Vessa oli hieman sotkuinen. Mies kutsui sitä että oli kun sotatantareelle olisi joutunut.
Neiti on aivan ihana vauva ja kutsunkin neitiä hätähousuksi kun oli niin kiire maailmaan. Neiti oikeastaan vaan syö ja nukkuu. Todella tyytyväinen pikku prinsessa joka päätti testata äidin kätilön taidot.
Kirjoitus on hieman sekava ja pitkä. Onneksi kaikki meni hyvin. Kyllä pelotti ja kun ajattelee niin pelottaa edelleen ja miettii vaan että mitä jos kaikki ei oiskaan sujunut noin hyvin. Mutta vauva on täysin kunnossa kuten me muutkin =)
Öttis, Veeti ja hätähousu neiti
Oli neidillä melkoinen maailmaan tulo!Onneksi kaikki meni hyvin ja sinä ja pikkuneiti voitte hyvin..En tiedä miten itse olisin moisessa tilanteessa toiminut,mutta sinä selvisit hienosti!
Onnea vielä paljon :-)
Jos neiti on sitten yhtä nopea liikkeissäänkin niin sulla riittää Veetin ja tytösen kanssa liikuntaa ;-))
jatu
Taas tuli näitä fiiliksiä, että eihän tollasta tapahdu kuin telkkarissa. Mutta kyllä sitä vaan kaikenlaista tapahtuu. Hienosti hoidit homman itse! Ihan mahtavaa, että tajusit heti soittaa hätäkeskukseen ja sait hoidettua vauvan! Kyynelsilmin täällä mietin fiiliksiänne. Ihanaa, kun tytöllä oli kaikki hyvin ja sait tarvittavan avun kuitenkin suht nopeasti.
T: Ynis (aika sanattomana)
miten sähäkkä neiti! Kyllä huomaa että on Veetin sisko :)
Oikein paljon onnea koko perheelle!
Tää ilta on ollut ihan megarasittava. Nyt pienempi sitten huutaa täysillä sängyssään ja heittää kaiken pois sieltä. Esikoinen on ihan väsynyt ja haluais nukkua. Meinaa jo hätääntyä toisen raivoamisesta. Tiedän, että on aikainen ilta vielä, mutta molemmat oikeasti tuntuu tarvitsevan unta. Eikä tää ole kauheasti aikaisempi ilta kuin normaalistikaan. Aamulla kun on taas aikainen herätyskin.
Mä en tajua mitä protestointia tää nykyään on, kun välillä aina raivoaa vaan nukkumaanmennessä eikä suostu rauhottumaan ja ottamaan petivaatteita ja unilelua eikä varsinkaan tuttia ollenkaan. Näinkö se uhma ilmeneekin meillä. Ei tunnu auttavan, vaikka antais huutaa siellä jonkin aikaa tyhjässä sängyssä.
Mulla hajoaa pää! :(
T: Ynis
Huh heijaa Öttis, mikä tilanne ja tarina, piti muutaman kerran lukea. Ihanaa että kaikki voitte hyvin ja aivan älyttömän hienosti olet osannut toimia!
Tosiaan kanssa hieman sanattomana,
Aavis
Onnea vielä kerran ja rauhaisempia aikoja!
johan oli synnytys. On-nek-si sinulla löytyi tieto tehdä oikein silloin kun sitä todella tarvittiin. Missä Veeti oli kun sisko syntyi vai menikö mulla ohi kun hätäsesti täällä luen?
Tämä hätähousuneiti olisi kyllä kiva nähdä joskus!
Kukkuu
Minä täällä henkeä pidätellen luin kuinka Veetin pikkusisko syntyi maailmaan. Minäkin sain kyyneleet silmiini. Olit todella urhea, Öttis!! Uskomatonta voimaa ja viisautta löytyy kun pakkotilanne tulee eteen. Minäkin mietin, että missä Veeti oli tämän siskon maailmaan tulon ajan. Kauhea huoli sinulla ollut. Onneksi kaikki meni hyvin! Onnea vielä oikein paljon teille - teidän pieni hätähousu taitaa selvitä elämässään kiperistäkin tilanteista kun elämän alku oli näin huima.
Alli
Huh, huh! Eipä muuta voi sanoa! Onneksi kaikki meni hyvin.
Ps. pakko oli päästä kurkistamaan kun Aavis viestitti rinsessan syntymästä..
Ihania, kamalia, dramaattisia uutisia täällä! Onnea Öttis miljoonasti, kylläpä oli ihan mieletön pikkuneidin maailmaantulo! Kyllä huomaa Veetin siskoksi... ;-)
Lämpimiä ajatuksia muille myös!
Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥
ONNEA ÖTTIS ja koko perhe sekä tietysti suloinen Neiti Hätähousu! Ihan kylmät väreet suhahti selkää pitkin.
Muuhun ei nyt kykene!
Mimmu
Öttis: Koko perheelle paljon onnea pienen prinsessan syntymän johdosta! Hui, mikä synnytys! Onneksi kaikki kuitenkin kääntyi hyväksi. Ihanaa vauva-aikaa ja jaksua!
Lila: Olen todella surullinen puolestanne. Paljon voimia, jaksua ja auringon säteitä. Kannan sinua ajatuksissani. Haleja!
Enkeli: mukavaa, että vauveli ei ihan vielä olekaan tulossa maailmaan.
Keilinille unihiekkaa ja jaksua. Muistan sinua öisin.
Mimmu: Kurjaa, miten äitisi kommentoi äitiyttäsi. Unihiekkaa, jaksua ja voimia. Olet paljon ajatuksissani.
T-P: Jaksua ja voimia kantaa läheistä ihmistä. Haleja!
Meillä Nöösän tilanne on nyt tasainen, vaikkakin oiretta pukkaa edelleen, kun amaranttia on vielä elimistössä. Katsotaan, miten käy.
Sain maanantaina verhot keittiöön ja voi miten pirteältä näyttää. Tänään asennan vielä olohuoneeseen verhot. Sitten on verhot joka ikkunassa. Kivaa! Kaivinkone tulee huomenna, joten aletaan saada pihaakin oikeaan muotoon. =)
Smuik!
-Mimmuli ja Nöösä
Sen verran paniikissa olin. Yhdessä vaiheessa (muistaakseni juuri kun tajusin että nyt vauva tulee) Veeti yritti tulla vessaan mutta työnsin pois ja pyysin että menee katsomaan karvis videota ja menee syömään keksiä.
Ja juuri ennenkuin ambulanssimiehet olivat oven takana Veeti kävi vessan ovella ja näki vauvan. Siihen tokaisi vaan vauva. Silloin pyysin että Veeti menee ovelle ja kokeilee avata sen. Veeti menikin eteiseen muttei ehtinyt ovelle asti ennekuin mies+ ensihoitajat ja palomiehet tuli sisälle.
Onneks Veeti on niin pieni ettei tainnut tajuta mitään.
Taitaa tämä neiti vielä aiheuttaa äidille ja isille usein vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ei ainakaan käy meidän elämä tylsäksi näiden lapsosten kanssa.
Huh, minkälainen synnytyskertomus!! Kyyneleet nousi mullakin silmiin, kun sitä luin. Ja siinä vielä ohjastit Veetiä videoita katsomaan... Uskomaton nainen olet. Onneksi kaikki meni hyvin, ja apukin tuli nopeasti paikalle. Paljon jaksamista ja onnenhetkiä vauhtikaksikon kanssa!
Synnytystä olen tänään miettinyt muutenkin, alkoivat nimittäin supistukset. Käsittämätöntä, H13+6 menossa! Ehkä tätä oli viimeksikin, en vain tunnistanut näin aikaisin niitä. Sellainen kestosupistus oli koko päivän. Vennasta muistan supistelun/mahan kovettumisten alkaneen joskus H20, aikaistahan se oli silloinkin. Ultrattiin työkaverin kanssa tänään, hyvinhän siellä näytti kaikki olevan, sellainen n 8 cm tyyppi potki ja aukoi suutaan :) Huolestuttaa kumminkin, että vuodelepoonko tässä joudutaan jos tämä nyt jo alkaa. Onneksi on enimmäkseen istumatyö.
Nyt pitää mennä tv:n orjaksi. Muistaessani raportoin: Venna on ruvennut päiväkodissa unille mentäessä _tuijottamaan_ sitä huutajapoikaa kunnes tämä nukahtaa ja sitten vasta alkaa itse nukkumaan. Uneentuijottaja :DDDD Ihan hyvin on päivät onneksi menneet, syöminen vain on huonolla tolalla.
- tea -
Melkoinen synnytystarina
Apua!!!
Mieletön suoritus,voi että!!!!!!!!
Onnea koko perheelle
Voi Öttis, luulin minäkin ettei tuollaista oikeasti kenellekään tapahdu! Hienosti osasit toimia. Kyynelsilmin luin viestiäsi, onneksi kaikki meni hyvin. Sai tosiaan Neiti Hätähousu vauhdikkaan alun elämään :)
Hyviä yöunia ja mukavia hetkiä vauhtikaksikon kanssa!
Tänään taas 7h istumista koulussa, kaiken lisäksi ekat aamutunnit oli peruttu mutta siitä ei vaan ollu kerrottu meille. Mä heräsin aamulla jo viideltä kun mietin koko ajan et mitä opintoja sitä sais keväällä suoritettua, pitäiskö Idan päiväkotipaikka sittenkin säilyttää et tyttö ois siellä vaikka 10h/vko et ehdin kouluun ym ym. Hyvä näitä miettiä nyt reilut 3kk etukäteen kun mitään lukujärjestyksiä tms. oo vielä olemassakaan et saisin asiat päätettyä...
Koulun jälkeen lyllersin etanavauhtia puiston poikki bussipysäkille, matkaa n. kilometri ja melkein koko matkan supisti :( voi kökkö, en nyt viitteis kulkea kahdella bussilla kotiin kun tuo " oma" bussi menee noinkin läheltä...
Idan päivä oli menny hyvin, nyt ei itkeny aamulla mut kotona on kiukkua riittäny. En syö, en pue, en mene vessaan, ei saa sitä ei saa tätä, äiti pois, isä pois, ei ei ei ei EI!!! no kyllä se tästä sitten suttaantuu...
Pakko mennä nukkumaan... Ai niin, ihanasti kirjoitettu Ayap :D
Petra, Ida ja " vauva" 24+5
Öttis, olet ollut melkoinen supernainen käsittämättömän sähäkässä tilanteessa. Luin moneen kertaan henkeä haukkoen kertomuksesi: tuommoinenko-siiskö-voiko-ollako-oikeastiko-tottako... Olet tosi sankari, kun noin tiukasta paikasta selvisit noin hienosti ja pystyit tosi äärimmäisessä tilanteessa toimimaan juuri oikein! Lämpimät onnittelut sinulle, nti Hätähousulle ja koko perheelle! Olkoon vauva-arki Hiukkaisen rauhaisampaa vähemmän yllätyksellistä tästä eteenpäin :) Luojan kiitos, että prinsessalla on kaikki hyvin. Hui, tässähän meinaa itselläkin mennä yöunet, vaikka näin jälkeenpäin ainoastaan ruudulta tarinaasi luen. Teillä on ollut Melkoinen Kokemus...
" Elämän suurin rikkaus maailmassa mahtuu kahden käsivarren väliin"
T@hti ja perhe, josta Iika tänään 2kk tasan ja Pekka huomenna 2v, juhlat pe