Käyttäytyminen ei kuulu vaikuttaa arvosanoihin

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 15:24"]Kouluun ei ole pakko mennä. Suomessa ei ole koulupakkoa[/quote]

Jos ei aleta saivartelemaan "ei ole pakko kuin kuolla" -tasolla, niin koulu on Suomessa pakollista melkein kaikille. Vaikka rikkaimmilla vanhemmilla on teoreettinen mahdollisuus järjestää opetus muuten, se ei ole sen lapsen päätettävissä. Melkein kaikki sellaisetkin vanhemmat pakottavat lapsensa kouluun, jos ei kunnalliseen niin johonkin kalliiseen yksityiskouluun. Ja keskituloisilla ei ole edes käytännössä mahdollisuutta palkata yksityisopettajaa. Käytännössä lapsen vaihtoehto tavalliselle koululle on sikailla niin, että otetaan huostaan ja pannaan koulukotiin - joka on vain kovemman kurin koulu, josta ei pääse eroon sikailemalla.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 15:15"]Pitäisi olla vaihtoehtoisia kouluja minulle tämä suomi istu hiljaa ja tottele tai ulos... sori vaan mutta ei sovi miksi pitäisi ikinä ja siitähän on kai teidän mielestänne oikein rangaista.. Erilaisuudesta rangaistaan...[/quote]

Mihin sinä tarvitset kouluarvosanoja? Yleensä ne työt, jotka vaativat paljon opiskelua, vaativat myös tiukkaa itsehillintää ja moitteetonta käytöstä ärsyttävissäkin tilanteissa. Ja toisaalta niihin töihin, joissa ei ole niin väliä pystyykö istumaan hetken hiljaa ja keskittymään ajatustyöhön, ei tarvitakaan koulutuksia ja arvosanoja. Tosin eipä noita jälkimmäisiä enää juuri ole. Yksinkertaisimmatkin ruumiilliset duunarintyöt vaativat paljon sääntöjen osaamista ja noudattamista pelkästään työturvallisuuden takia.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 16:27"]

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 14:37"]

Opettajana voin kertoa totuuden:

Yleensä huonosti käyttäytyvät eivät paljonkaan piittaa oppimisesta. Se vaikuttaa väistämättä muihin arvosteluihin. Kun ei opi vaan sählää ja häiritsee, niin mistä niitä hyviä numeroita voi antaa?

Tuntiosaaminen vaikuttaa myös. Huonosti käyttäytyvät harvemmin ilmaisevat osaamistaan tunneilla. Siksi täydet kympit kokeista saava mutta tunnilla huonosti käyttäytyvä ei voi saada todistukseen kymppejä.

Jatkuva viittaaminen + oikeat vastaukset = tuntiosaamista. Toistan itseäni kun mainitsen vielä, että tuntiosaaminen vaikuttaa numeroon. Voi sekä nostaa että laskea! Totta on, että sekä arimmat ja ujoimmat sekä ne äänekkäimmät ja levottomimmat häviävät tässä.

[/quote]

Entäs jos vastaa väärin?

[/quote]

Jos oppilas pyrkii oppimaan, väärin vastaaminen ei haittaa. Se päinvastoin tuo uutta näkökulmaa opittavaan asiaan. Jos yksi vastaa väärin, varmaankin joku muukin on ajatellut asian sillä lailla, ja näin päästään purkamaan vääriä olettamuksia.

On kuitenkin sellaisia oppilaita, jotka viittaavat ja kovalla hälinällä haluavat saada jatkuvasti vastausvuoron ja sitten (varsinkin muutoin passiivisella luokalla) sen saatuaan sanovat "pässi", kun on kysytty, mikä on kansallislintumme, ja hirnuvat päälle. Tällaisilla oppilailla luonnollisesti tuntiaktiivisuus ei korota numeroa.

Kyllä se kuitenkin taitaa vähän vaikuttaa, etenkin tilanteessa, jossa ei tiedä, antaako kasin vai ysin... käytös voi vaikuttaa tuohon

Kyllä käyttäytyminen ainakin välillisesti vaikuttaa arvosanaan. Käytäksellään oppilas osoittaa selvästi, mitä mieltä hän on ko. oppiaineesta. Jos oppilas on kiinnostunut ja opinhaluinen, hän ei kyllä terrorisoi tuntia eikä häiritse muutenkaan toisten opiskelua. Jos oppilas siis osoittaa harrastuneisuutta, niin kyllä silloin on helpompi antaa se korkeampi vaihtoehto, jos pohtii kahden arvosanan välillä. Negatiivisesti suhtautuvat osaavat kyllä sitten huudella paremman arvosanan saajalle pilkkanimiä silmänpalvojasta ruskeakielisyyden kautta monta kertaa rumempiin. Valitettavasti tähän pilkkakuoroon yhtyy usein myös näiden heikommin menestyvien oppilaiden vanhemmat.

Eikös opettajilla ole apunaan taulukko, jossa on eri osaamisalueet pisteytetty? esim. 10, jos sisäistää aiheen ja osaa tehdä jatkopäätelmiä. Taulukon tarkoituksena saada opettajan katsomaan oppilasta oppijana, ei lempioppilaana...

Käyttäytyminen sinänsä ei vaikuta numeroon, mutta tuntiaktiivisuus eli viittaaminen kyllä vaikuttaa ja saakin vaikuttaa. Lisäksi innostuneisuus tuntityöskentelystä on seikka, joka saa vaikutaa numeroon. Tällä tarkoitan sitä, täytyykö sanoa viisi kertaa, että ota kirja repusta, ota kynä käteen, ala tehdä tehtävää jne.

Opettajalle haistattelu, ovet paukkuen luokasta lähteminen, jatkuva kirjojen kotiin jättäminen, jatkuva myöhästely, lintsaaminen, kiusaaminen, häiriköinti, yleisten sääntöjen rikkominen tai muuten vain naama norsun vitulla luokassa oleminen ovat sitten niitä asioita, jotka vaikuttavat käytösnumeroon.

Hyvin muotoiltu otsikko

Ja vitonen jatkaa: Keltikangas-Järvinen, tuo arkisen koulutyön todellinen tuntija, on esittänyt, että oppilas saisi kolme erillistä arvosanaa. Yksi olisi käytösnumero kuten ennenkin, toinen olisi puhdas testitulosarvosana (kokeet, pistokokeet, muut arvioidut työt) ja kolmas sitten se tuntityöskentelynumero. Joopa joo. Kas kun ei oppilaille anneta erikseen tuntikäytösarvosanaa ja välituntikäytösarvosanaa ja ruokalakäytösarvosanaa... Tai voisihan se tuntityöskentelyarvosana olla kolmijakoinen. 1 = ei milloinkaan ota osaa työskentelyyn, 2 = viittaa harvakseltaan, 3 = on aktiivinen.

No koska se kuitenkin vaikuttaa, on ilmiselvää, ettei peruskoulun numeroilla ole muuta merkitystä, kuin että oppilas pääsee jatkamaan haluamaansa opiskelupaikkaan peruskoulun jälkeen. Lukiossahan tilanne on toinen, mutta siellähän ei häiriökäyttäydytä, koska opiskelu on vapaaehtoista. Tosin pärstäkertoimella voi sielläkin vähän vaikuttaa joissakin aineissa. Ja tämähän jatkuu läpi elämän.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 14:07"]

No koska se kuitenkin vaikuttaa, on ilmiselvää, ettei peruskoulun numeroilla ole muuta merkitystä, kuin että oppilas pääsee jatkamaan haluamaansa opiskelupaikkaan peruskoulun jälkeen. Lukiossahan tilanne on toinen, mutta siellähän ei häiriökäyttäydytä, koska opiskelu on vapaaehtoista. Tosin pärstäkertoimella voi sielläkin vähän vaikuttaa joissakin aineissa. Ja tämähän jatkuu läpi elämän.

[/quote]

Ai lukiossa ei häiriökäyttäydytä? Lukiossa on vain tiedonjanoisia työskentelyhaluisia kirkasotsaisia tulevaisuudentoivoja?

Koulu on tiettyä linjaa vetävä laitos opetus-suunnitelmineen. Koulussa kaikki tasapäistetään eikä oikeasti kiinnostuta oppilaasta vaan tarkoitus seuloa ketkä noudattavat määräystä kyseenalaistamatta.. Luulitko että kaikki haluavat kouluun? Luulitko että koulu on kaikkien parhaaksi? Oppiminen on mukavaa, koulu taasen haittasi minun oppimisiani. Koulu lokeroi se on sen "jalo" tehtavä.

Ymmärrän, et paha häiriökäytös voi miinustaa numeroa.

Mut millä logiikalla jatkuvan viittaamisen pitäisi parantaa numeroa? Ettei syytetä puolueelliseksi, niin itse sitä aikanaan tein, ja jokunen numero nousi varmasti ihan vaan aktiivisuuden vuoksi (koin et tunneilla oli aika tylsää muuten, piti jotain tekemistä keksiä).

Mut eikö tossa vaan suosita tiettyä persoonallisuutta toisen kustannuksella? Pitääkö ujoa rankasita siitä, että osoittaa osaamisensa mieluummin kirjallisesti kokeessa, kun puhumalla tunnilla? Osaaminen kai kuitenkin oli se, mitä pitäisi arvioida?

Suomalaiset koululaitokset ovat varmasti aivan ihania paikkoja kilteille ja massaan sulautuville ihmisille. Meille muille yhtä helvettiä päivästä toiseen. Koulumenestystä pidetään monta kertaa suoraan verannollisena ihmisen lahjakkuuteen ja kykyihin. Onneksi elämässä voi muutenkin menestyä ja pärjätä kuin istua koulunpenkeillä kiltisti kuin zombie.

Terveisin ei se massaan kuuluva älykäs koulua inhoava mies.

Sen pitäisi olla juuri noin kuten ap kirjoittaa. Valitettavasti kuitenkin Suomessa tärkein arvostelukriteeri on pärstäkerroin. Todella kummallista, ettei siitä päästä millään eroon, ja ennen muuta se, että nimen omaan opettajat haluavat ehdottomasti sitä käyttää.

Osaamista voi arvioida riittävästi sillä, kun seurataan kotitehtävien hoitamista, pistarimenestystä, koemenestystä ja harjoitustöiden suorittamista. Harjoitustöissä pitäisi olla vaihtoehtoja niin, että kukin oppilas pääsisi hyödyntämään parhaita taitojaan.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 14:14"][quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 14:07"]

No koska se kuitenkin vaikuttaa, on ilmiselvää, ettei peruskoulun numeroilla ole muuta merkitystä, kuin että oppilas pääsee jatkamaan haluamaansa opiskelupaikkaan peruskoulun jälkeen. Lukiossahan tilanne on toinen, mutta siellähän ei häiriökäyttäydytä, koska opiskelu on vapaaehtoista. Tosin pärstäkertoimella voi sielläkin vähän vaikuttaa joissakin aineissa. Ja tämähän jatkuu läpi elämän.

[/quote]

Ai lukiossa ei häiriökäyttäydytä? Lukiossa on vain tiedonjanoisia työskentelyhaluisia kirkasotsaisia tulevaisuudentoivoja?
[/quot
Tarkoitin, että oppilas voidaan kehoittaa poistumaan ja on hänen oma ongelmansa, jos hän ei pääse läpi ja hän voi koska tahansa lopettaa opintonsa, jos ei kiinnosta, toisin kuin peruskoulussa.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 14:19"]

Ymmärrän, et paha häiriökäytös voi miinustaa numeroa.

Mut millä logiikalla jatkuvan viittaamisen pitäisi parantaa numeroa? Ettei syytetä puolueelliseksi, niin itse sitä aikanaan tein, ja jokunen numero nousi varmasti ihan vaan aktiivisuuden vuoksi (koin et tunneilla oli aika tylsää muuten, piti jotain tekemistä keksiä).

Mut eikö tossa vaan suosita tiettyä persoonallisuutta toisen kustannuksella? Pitääkö ujoa rankasita siitä, että osoittaa osaamisensa mieluummin kirjallisesti kokeessa, kun puhumalla tunnilla? Osaaminen kai kuitenkin oli se, mitä pitäisi arvioida?

[/quote]

Koska Suomi on lamassa, julkinen sektori supistaa henkilöstöä. Suurimmat kunnan henkilöstöryhmät ovat opettajat ja hoitajat. Pois lähtevien tilalle ei oteta uusia vaan luokkakokoja suurennetaan. Tämä koituu ujojen ja arkojen haitaksi. 12-18 oppilaan ryhmissä saadaan aikaan parhaimmat opetuskeskustelut ja myös ne ujot uskaltavat viitata ja puhua. Nyt kuitenkin oppilata on luokassa lähes järjestään 25, eikä siellä avaa suutaan kuin itsevarmat (osaajat ja häiriköt). Ihan näin kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Valtion virallisen opetussuunnitelman mukaan arvosanaan vaikuttaa myös tuntityöskentely eli se, miten ottaa osaa suullisesti oppiasiaan yksilönä ryhmässä. Tähän sisältyy sekä se, onko koko ajan suuna päänä ja vie hapenkin toisten suusta vai onko ihan hissukseen ja tuijottaa vain oppikirjan sivua tunnista toiseen ottamatta mitään kontaktia opettajaan edes pyydettäessä. Opettajan on seurattava OPS:ia, jotta arvosanat olisivat valtakunnallisesti vertailtavissa.

Mihin tuollaisella käyttäytymisen ja muun osaamisen erottelulla pyritään? Kaikilla aloilla osaamiseen kuuluu myös käyttäytyminen. Varsinkin silloin kun mennään ammatilliselle tasolle, yleiset käytöstavat ja alojen erityinen tapakulttuuri on ihan yhtä tärkeää kuin tiedollinen osaaminen. En näe mitään pahaa siinä, että se todellisuus tehdään selväksi lapsesta asti. Silloin sen parhaiten oppii. En näe siinäkään hyötyä, että suositaan pahatapaisten öykkärien jatkoonpääsyä kunnolla käyttäytyvien kustannuksella. Melkein kaikki ammatiti ja koulutukset ovat kuitenkin sellaisia, että niihin voi opiskella vähän vanhempanakin, jos järkiintyy vähän keskivertoa hitaammin.

Mulla laski numerot yseistä kaseihin kun lintsasin tosi paljon. Siis opettajat ihan tulivat minulle sitä selittämään että "no kyllähän muuten se numero olisi yhdeksän mutta olet tässä kuussa ollut enemmän poissa kuin paikalla joten..." ja minä lasken tämän käyttäytymiseen.

Opettajana voin kertoa totuuden:

Yleensä huonosti käyttäytyvät eivät paljonkaan piittaa oppimisesta. Se vaikuttaa väistämättä muihin arvosteluihin. Kun ei opi vaan sählää ja häiritsee, niin mistä niitä hyviä numeroita voi antaa?

Tuntiosaaminen vaikuttaa myös. Huonosti käyttäytyvät harvemmin ilmaisevat osaamistaan tunneilla. Siksi täydet kympit kokeista saava mutta tunnilla huonosti käyttäytyvä ei voi saada todistukseen kymppejä.

Jatkuva viittaaminen + oikeat vastaukset = tuntiosaamista. Toistan itseäni kun mainitsen vielä, että tuntiosaaminen vaikuttaa numeroon. Voi sekä nostaa että laskea! Totta on, että sekä arimmat ja ujoimmat sekä ne äänekkäimmät ja levottomimmat häviävät tässä.