Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suhde kriisissä, muut odottaa häitä
18.12.2014 |
Hankala tilanne ja vuosi sitten en olisi kuvitellut näin käyvän, mutta nyt ollaan tässä. Ensi kesänä oli tarkoitus mennä naimisiin, ei tosin kihloihin asti edes päästy mutta juteltiin sopivista vuosista (lapset kasvaa jne) ja se olisi ollut ihan hyvä sauma. Keväällä iski ahdistus, parisuhde on totaalisen jumissa enkä koe mitään yhteyttä mieheeni aika ajoin. Välillä kaikki menee hyvin, välillä haluaisin pakata kassit ja häipyä.
Tilanne hankala, kun kuvioissa lapsia, muuten oltaisiin jo varmaan erottu (mieskin tietää ettei tämä toimi ainakaan näin). Ei juuri tapella, koskaan ei koroteta lasten aikana ääntä, mutta juurikaan mitään yhteistä meillä ei ole. Mielenkiinnon kohteet erilaiset, eikä meillä ole kahdestaan edes kovin hauskaa enää. Nyt muut ympärillä odottaa, että milloin tipahtelee hääkutsuja ja me ollaan vaan sanottu, että katsellaan. Kuinka pitkään tässä nyt kannattaa katsella ja onko joku teistä mennyt naimisiin, vaikka on tiennyt, ettei tule sen puolison kanssa loppuelämäänsä viettämään?
Kommentit (18)
Ap, jos sinulla on jo kaksi aiempaakin vakavaa suhdetta päättynyt, niin voisiko kyse olla vain siitä, ettet kestä arkea? Ei mikään suhde ole yhtä riemua, juhlaa ja intohimoa koko loppu elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:15"]
Kuinka pitkään tässä nyt kannattaa katsella ja onko joku teistä mennyt naimisiin, vaikka on tiennyt, ettei tule sen puolison kanssa loppuelämäänsä viettämään?
[/quote]
Toivottavasti ei kukaan!
Mitä tapahtui keväällä, kun tämä alkoi?
sanooko "kunnes kuolema teidät erottaa" mitään? MEnisitkö naimisiin vain siksi, että lähipiiri on tyytyväinen eikä utele? jos tiedät jo nyt, että eroatte joskus niin miksi mennä naimisiin?
Sillä, mitä muut odottaa, ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Itse en menisi ikinä naimisiin, jos tietäisin jo valmiiksi, että tämän ihmisen kanssa en ole loppuikääni. Koska teillä on lapsiakin, kannattaisi varmasti yrittää keskustella ammattilaisen kanssa ja saada apua tilanteeseen. Naimisiinmenoa voi hyvin lykätä ja katsoa, mihin tilanne kehittyy. Pitkässä suhteessa tulee aina kaikenlaisia vaiheita, parempia ja huonompia. Jos oikeasti on ero tulossa, niin naimisiinmeno vain mutkistaa asioita.
Lapset tosiaan vangitsevat huonoon suhteeseen, jossa pian huomaat hukanneesi monta vuotta. Tuo on yksi lasten hankintaan liittyvistä riskeistä, ja se on nyt realisitoitunut kohdallasi. Joudut miettimään tarkasti, kumpi on tärkeämpää: sinun onnellisuutesi vai lasten hyvinvointi. Erohan tulee olemaan lapsille kamala kokemus, jos siihen päädyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ei ainakaan kannata naimisiin pyyhkäistä, ahdistus taatusti maksimoituu. Vaihtelua arkeen? Rutiinien rikkomista? Onko tarpeeksi/ollenkaan yhteistä aikaa ilman lapsia?
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:17"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:15"]
Kuinka pitkään tässä nyt kannattaa katsella ja onko joku teistä mennyt naimisiin, vaikka on tiennyt, ettei tule sen puolison kanssa loppuelämäänsä viettämään?
[/quote]
Toivottavasti ei kukaan!
Mitä tapahtui keväällä, kun tämä alkoi?
[/quote]
On tätä ehkä ollut ilmassa jo aiemmin, mutta olen aina pistänyt jonkun stressin piikkiin, lasten ollessa pieniä syytin hormoneita jne. Nyt taas on yli vuosi siitä, että olen viimeksi ollut hormoneissani, eikä suhteen tilanne ole kohentunut mihinkään. Seksiä meillä on kerran kuussa, haluttomuutta kai puolin ja toisin, vaikka siitäkin ollaan puhuttu. Kyseessä on hyvä mies, ihana isä lapsille ja tekee perheen puolesta kyllä ihan kaiken, mutta jokin meidän välisestä kemiasta tuntuu puuttuvan. Harmittaa, ajattelin aina että sitten kun jonkun kanssa tulen lapsia tekemään, tulen olemaan hänen kanssaan loppuelämäni :( nyt ikää kohta 40, eli ei enää mitään teinejäkään olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa ei ole mitään epätavallista. Ei kerrassaan mitään. Joten voit ainakin lohdutautua sillä, ettette ole mokanneet millään poikkeuksellisella tavalla. Ihmissuhteita päättyy tuolla tavoin joka päivä.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:19"]
Lapset tosiaan vangitsevat huonoon suhteeseen, jossa pian huomaat hukanneesi monta vuotta. Tuo on yksi lasten hankintaan liittyvistä riskeistä, ja se on nyt realisitoitunut kohdallasi. Joudut miettimään tarkasti, kumpi on tärkeämpää: sinun onnellisuutesi vai lasten hyvinvointi. Erohan tulee olemaan lapsille kamala kokemus, jos siihen päädyt.
[/quote]
Lasten hyvinvointi on tällä hetkellä tärkeämpää, eli en ole eroamassa ainakaan vielä. Sen tiedän, että ero jos tulee, lapsista ei tule olemaan riitaa kun molemmat haluaa pysytellä lasten elämässä niin tiiviisti kuin vain voi. Mutta siis en ole lasten takia eroamassa ainakaan vielä. En tosin mene naimisiinkaan, pitänee jatkaa ystäville ja perheille sillä "katsellaan" -linjalla. Parisuhdeterapiaakin olen miettinyt, mutta jos yhteiset mielenkiinnon kohteet puuttuvat, niin mitä sillä saavutettaisiin? Luonteemmekin ovat kuin yöllä ja päivällä, mies on rauhallisuuden tyyssija ja minä taas kaikkea muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus käy niin että kasvaa erilleen eikä se tarkoita että ei rakastaisi siltikin toista. Se rakkaus voi vaan muuttua erillaiseksi. Tottahan se on että lapset kärsivät aina erosta mutta sinullakin on vain yksi elämä ja tuskin lapsesi haluavat että olet onneton. He ymmärtävät varmasti myöhemmin kun itse rakastuvat että se ei ole aina ruusuilla tanssimista. Naimisiin ei todellakaan kannatta mennä vain siksi että muut panostavat. Suosittelisin vielä puhumaan miehesi kanssa asian ja jos ero tulee niin tiedät ainakin että kaikkesi teit. Tsemppiä.
Jotenkin mä ajattelen, että se haluttomuuskin tavallaan "kuuluu asiaan". En ole kuullut yhdestäkään lapsiperhearkea elävästä pariskunnasta, jonka suhde on kestänyt koko elämän ja siihen ei ole kuulunut yhtään sellaista jaksoa, jossa haluja olisi ollut vähän vähemmän. Harvalla on 50 vuotta yhtä kiimaa :)
Kuulostaa siltä, että teillä ei ole varsinaisia ongelmia, arki vaan on sitä samaa ja usein tylsää ja yhteistä kahdenkeskistä aikaa ei löydy. Näin se on monessa lapsiperheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:26"]
Tuossa ei ole mitään epätavallista. Ei kerrassaan mitään. Joten voit ainakin lohdutautua sillä, ettette ole mokanneet millään poikkeuksellisella tavalla. Ihmissuhteita päättyy tuolla tavoin joka päivä.
[/quote]
Ihanasti sanottu, kiitos. Tuntuu vain niin luuseriololta nyt, pitää varmaan yrittää alkaa vaikka väkisin tekemään yhdessä asioita. Jos se yhteys sieltä vielä löytyisi? Ap
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:31"]
Jotenkin mä ajattelen, että se haluttomuuskin tavallaan "kuuluu asiaan". En ole kuullut yhdestäkään lapsiperhearkea elävästä pariskunnasta, jonka suhde on kestänyt koko elämän ja siihen ei ole kuulunut yhtään sellaista jaksoa, jossa haluja olisi ollut vähän vähemmän. Harvalla on 50 vuotta yhtä kiimaa :)
Kuulostaa siltä, että teillä ei ole varsinaisia ongelmia, arki vaan on sitä samaa ja usein tylsää ja yhteistä kahdenkeskistä aikaa ei löydy. Näin se on monessa lapsiperheessä.
[/quote]
Lohduttaako teitä lapsiperheellisiä oikeasti se, että ei-lapsiperheellisillä on asiat tässä suhteessa paremmin? Koska sitähän tuo implikoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:31"]
Jotenkin mä ajattelen, että se haluttomuuskin tavallaan "kuuluu asiaan". En ole kuullut yhdestäkään lapsiperhearkea elävästä pariskunnasta, jonka suhde on kestänyt koko elämän ja siihen ei ole kuulunut yhtään sellaista jaksoa, jossa haluja olisi ollut vähän vähemmän. Harvalla on 50 vuotta yhtä kiimaa :)
Kuulostaa siltä, että teillä ei ole varsinaisia ongelmia, arki vaan on sitä samaa ja usein tylsää ja yhteistä kahdenkeskistä aikaa ei löydy. Näin se on monessa lapsiperheessä.
[/quote]
Lohduttaako teitä lapsiperheellisiä oikeasti se, että ei-lapsiperheellisillä on asiat tässä suhteessa paremmin? Koska sitähän tuo implikoi.
[/quote]
Ei kai ne asiat sen paremmin ole ei-lapsiperheilläkään, heillä vaan on helpompi erota jos suhde ajautuu umpikujaan. Tai näin sen itse ajattelisin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:31"]
Jotenkin mä ajattelen, että se haluttomuuskin tavallaan "kuuluu asiaan". En ole kuullut yhdestäkään lapsiperhearkea elävästä pariskunnasta, jonka suhde on kestänyt koko elämän ja siihen ei ole kuulunut yhtään sellaista jaksoa, jossa haluja olisi ollut vähän vähemmän. Harvalla on 50 vuotta yhtä kiimaa :)
Kuulostaa siltä, että teillä ei ole varsinaisia ongelmia, arki vaan on sitä samaa ja usein tylsää ja yhteistä kahdenkeskistä aikaa ei löydy. Näin se on monessa lapsiperheessä.
[/quote]
Lohduttaako teitä lapsiperheellisiä oikeasti se, että ei-lapsiperheellisillä on asiat tässä suhteessa paremmin? Koska sitähän tuo implikoi.
[/quote]
Ei kai ne asiat sen paremmin ole ei-lapsiperheilläkään, heillä vaan on helpompi erota jos suhde ajautuu umpikujaan. Tai näin sen itse ajattelisin.
Ap
[/quote]
No kyllä lapsettomat pariskunnat ovat parisuhteisiinsa tyytyväisempiä, harrastavat enemmän seksiä ja niin edelleen. Ei se myytti ole.
Minulle avioliitto on pelkkä taloudellinen järjestely, joten voisin ihan hyvin mennä tilapäisestikin naimisiin, jos siitä olisi hyötyä. Mutta en yllä heti keksi, miten te siitä hyötyisitte? Suhteen ongelmia se ei korjaa.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:31"]
Ihanasti sanottu, kiitos. Tuntuu vain niin luuseriololta nyt, pitää varmaan yrittää alkaa vaikka väkisin tekemään yhdessä asioita. Jos se yhteys sieltä vielä löytyisi? Ap
[/quote]
Aloittakaa nyt vaikka siitä, että teette asioita yhdessä perheenä. Jos olette etääntyneet, niin voi olla vaikea kylmiltään lähteä jonnekin hienoon ravintolaan kynttiläillalliselle, kun ette löydä edes keskusteltavaa. Helpompi on tehdä asioita perheenä, etenkin jos lapset on molemmille tärkeitä. Tehkää yhdessä jotain kivaa, nauttikaa lasten naurusta ja yhdessäolosta. Uskoisin että sitä kautta löytyy sitten se tahto, että pidetään tämä porukka kasassa, meidän on hyvä näin.
Se kahdenkeskinen läheisyys pitää sitten rakentaa erikseen, mutta sen kanssa on helpompi tsempata kun on kokemus siitä, että te olette perhe ja että se perhe on säilyttämisen arvoinen.
Harrastan itse osakesijoittamista ja se on välillä sellaista puuhaa, että turpiin tulee ja huolella. Mutta aika korvaa haavat ja kuka enää muistaa miten halpoja osakkeet oli 2008-2009 talvella? Nyt pystyy tuskin uskomaan, että silloin niitä sai niin halvalla ja nyt ne vihertää salkussa kauniisti. Avioliitonkin vuosikymmeniin mahtuu jos jonkinmoista säätä. Jos siinä nyt muutama vuosi onkin vähän ankeampaa aikaa, niin ei se pitkässä juoksussa haittaa. Tehkää niitä juttuja joita teitte silloin alkuaikoina toistenne iloksi ja yhdessä. Kyllä te vielä sieltä toisenne löydätte ja mikäs sen hienompaa kuin rakastua omaan tuttuun mieheen uudestaan!
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:31"]
Jotenkin mä ajattelen, että se haluttomuuskin tavallaan "kuuluu asiaan". En ole kuullut yhdestäkään lapsiperhearkea elävästä pariskunnasta, jonka suhde on kestänyt koko elämän ja siihen ei ole kuulunut yhtään sellaista jaksoa, jossa haluja olisi ollut vähän vähemmän. Harvalla on 50 vuotta yhtä kiimaa :)
Kuulostaa siltä, että teillä ei ole varsinaisia ongelmia, arki vaan on sitä samaa ja usein tylsää ja yhteistä kahdenkeskistä aikaa ei löydy. Näin se on monessa lapsiperheessä.
[/quote]
Lohduttaako teitä lapsiperheellisiä oikeasti se, että ei-lapsiperheellisillä on asiat tässä suhteessa paremmin? Koska sitähän tuo implikoi.
[/quote]
Ei kai ne asiat sen paremmin ole ei-lapsiperheilläkään, heillä vaan on helpompi erota jos suhde ajautuu umpikujaan. Tai näin sen itse ajattelisin.
Ap
[/quote]
No kyllä lapsettomat pariskunnat ovat parisuhteisiinsa tyytyväisempiä, harrastavat enemmän seksiä ja niin edelleen. Ei se myytti ole.
[/quote]
Aha. Itselläni on kaksi avoliittoa takana ilman lapsia ja olen tässä nykyisessä suhteessa ollut kyllä seksuaalisesti aktiivisempi aikaisemmin kuin niissä lapsettomissa. Paitsi nyt parin viime vuoden aikana...
Ap