Lue keskustelun säännöt.
Onko taapero autisti? (Part 2)
14.12.2014 |
Kirjoitin muutamia kuukausia sitten huolestani, nyt päivitän tilannetta. Psykologi koki lapsen normaaliksi, kuitenkin poika käy vielä tammikuussa leikkimässä puheterapeutin kanssa. Taitoja on tullut kamalasti lisää. Puhetta tulee uusia sanoja päivittäin, yhdessä kun leikimme, syöttää nallea esim keltaisella palikalla minkä sanon että "anna nallelle banskua" ja leikkilautaselta (tyhjä) "lusikoi" nallelle puuroa. Oppi syöttelemään palloa, silti rakastaa edelleen pyöritellä auton renkaita. Fyysisiä maneereita on edelleen, tosin erittäin vähän. Muutaman kerran päivässä pyörii ja katsoo silmäkulmasta samalla. Häneen saa kontaktin näiden stimmien aikana. Hän muutenkin on täysin kontaktissa eikä välttele katsetta. Ja käsien räpyttely on hirveästi vähentynyt. Sitäkin kuitenkin yleensä päivittäin on. Kysymykseni kuuluu, räpytteleekö normaalit 2vuotiaat innostuessaan käsiään? Tiedän että myös normaalit lapset pyörivät joskus. Entä onko autismi täysin poissuljettu kun leikkii näitä nalleleikkejä useasti? Mielestäni ne ovat jo jonkin sortin mielikuvitusleikkejä, vaikka ei niitä ilman seuraa leikikkään.
Kommentit (40)
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:49"]Ehdotin aspergeria, koska se on autismin lievin muoto. Lapsesi ei kuulosta kovin vakavasti vammaiselta. Ota rauhassa ap.
[/quote]
Mutta poikkeavalta kuitenkin? "Kovin vakavasti vammaiselta"??!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:53"][quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:44"]Minä sanoin jo että olen menossa keskustelemaan psykologille!!!!! Tutkitaan samalla äidin pääkoppa kuin lapsenkin! Tuntemani erityisopettaja, (vuosikymmenien kokemus) myös sanoi että lapsella on joitain autistisia piirteitä mutta se ei vielä tarkoita mitään. Eli en kuvittele näitä!
[/quote]
Tollaset asiantuntijat sais viedä saunan taakse kun huolestuttaa vanhempia!
[/quote]
Just!!! On kuule kovan luokan ammattilainen ja hänestä sai pumpata rehellistä vastausta monta kertaa!
Autismin diagnostiset kriteerit löytyvät netistäkin monesta paikkaa.... Siellä pitkä lista mahdollisia oireita, katsekontakti esim. on vain yksi osa-alue. Diagnosointi vaatii aina laajan neuropsykologin, puheterapeutin ja lääkärin arvoin, ei kukaan voi tuollaisen lyhyen kuvauksen perusteella saada käsitystä lapsestasi.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:52"][quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:44"]2 vuotiaalla se normaalin kehityksen skaala on vielä tosi laaja. Tuollaiset kuvaamasi maneerit ei ole merkki autismista pelkällään. Autismille oleellisinta on se, miten on kontaktissa. Jos lapsi ihan selvästi haluaa olla kontaktissa ja itsekin tekee paljon vuorovaikutusaloitteita, niin en olisi huolissani autismin suhteen. Millaista lapsen puhe on? Onko vielä vain yksittäisiä sanoja? Entä miten ymmärtää puhetta? Joskus puheen ymmärtämisen vaikeus voi näkyä tuollaisina autismin kaltaisina piirteinä. Jos lapsi ei oikein pysy kartalla, että mitä tapahtuu ja mitä puhutaan, niin sellaiset toistuvat maneerit tuo hänelle turvaa muuten kaaottiseen maailmaan. Noin pienellä puheen ymmärtämisen vaikeutta on arjessa muutoin vielä vähän vaikea huomata, kun lapsi oppii tosi nopeasti tunnistamaan esim. aikuisen äänensävystä ja tutuista tilanteista että mitä häneltä odotetaan. Mutta ei näin netin välityksellä voi lähteä diagnosoimaan mitään. Haluan vain, että muistat, että oireet, joita lapsessasi nyt näet, voi olla ihan vaarattomia, tai liittyä johonkin paljon ns. mitäänsanomattomampaan juttuun, esim. lievään kielelliseen vaikeuteen. Tsemppiä teille.
t.puheterapeutti äitiyslomalta
[/quote]
Kiitos! Ja kiitos muillekkin asiallisille kommentoijille! Puheen ymmärtämistä olemme treenannneet koska huomasin sen olevan puutteellista. Puhuu monia sanoja, kun kissa kävelee huoneeseen hihkaisee "KISSA/KISU" ja osoitttaa kissaa. Osoittaa kissan nenän hännän ja tassut ja sanoo ne samalla. Katsoo yleensä minua että katsonko varmasti.
[/quote]
se, että lapsi ymmärtää puhetta vähän heikommin, voi tosiaan selittää monia juttuja. Jos ei ymmärrä täysin mitä toinen sanoo, niin lapsi voi herkästi esim. vaikuttaa poissaolevalta, kun ei vastaa toisen puheyrityksiin. Käynti puheterapeutilla varmaan selkiyttää asioita niiltä osin. Kuvaamasi perusteella ei tarvitse mielestäni autismista olla huolissaan. Jos on jotain kielellistä viivettä, niin omat treeninsä sekin vaatii, mutta on pientä autismin rinnalla
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:48"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:42"]Äänteleekö jotenkin? No vastaako lapsi sun katseeseen? Hymyileekö takaisin jos hymyilet? Reagoiko kun kutsut nimeltä? Pyytääkö päästä syliin? Katsoo kun osoitat jotain sormella esim. Katso tuolla menee koira? Osaako vilkuttaa hei-hei kun joku lähtee? [/quote] hymyilee yleensä takaisin, reagoi nimeen välittömästi, pyytää syliin, kun osoitan jonnekkin niin sinne ei oikein katso, paitsi jos sanon että "koira on tuolla!" Ja osoitan eteiseen päin niin juoksee sinne. Osaa vilkuttaa mutta yleensä ei tee sitä vaan sanoo "heihei/heippa/moikka"
[/quote]
Kuulostaa aivan normaalilta lapselta. Onko kyseessä poika? Tuli vaan mieleen eräs sukulaispoika, joka ei 3-vuotiaaksi puhunut kunnolla mitään. Ero samanikäiseen serkkupoikaan oli suuri. Nyt ovat kummatkin aivan normaaleja nuoria miehiä. Tämä hiljainen poika on vaan sellainen ei-niin-sosiaalinen insinöörityyppi. Enemmänkin siis eroa oli temperamentissä, ei älyssä eikä kyse siis mistään sairaudesta tai kehityshäiriöstä.
Pyöripä itse kerran ympäri niin että katsot silmäkulmistasi sivuun, se on hauskaa. Muistan itse tehneeni tuota lapsena.
Tuon puheterapeutin kommentti vaikutti fiksulta. Voi olla että lapsi kehittyy puheessa hieman hitaammin kuin muut, mutta entä sitten. Ehkä hänestä tulee kanssa insinööri :-)
Koitapa nyt unohtaa asiat, kun mitään todellista ongelmaa ei näytä olevan ja nauti ihanasta lapsestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille oikeesti todella paljon.... Kiitos! Arvostan todella vastauksianne.
26 oli siis se sama puheterapeutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin kiinnostaa tuo käsillä lentäminen. Poika kohta 3v. Puhe ok, hieman jäljessä. Innistuessaan räpyttelee käsiä ja "taantuu". Huutaa esim tätätätää (sellaista jota n. 1v tekee) ja on omassa maailmassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:22"]
Kirjoitat itsekin, että lapsi on kontaktissa eikä välttele katsetta. Myös psykologi on arvioinut normaaliksi. Mikä saa sinut kuvittelemaan, että lapsi on autisti? Käsien räpyttely vai?
Lapsessasi ei ole varmaankaan mitään vikaa, ainakaan mitään noin vakavaa kuin kuvittelet. Autisti on tyypillisesti omassa maailmassaan suurimman osan ajasta sekä on poikkeuksellisen kiinnostunut esineistä ihmisten sijaan.
[/quote]
Kommentoin nyt autismin osalta, että tuo ei pidä paikkaansa kuin syvästi autististen lasten osalta. Autismikirjo on laaja, ja hyvätasoiset autistit ja asperger-lapset ottavat kyllä kontaktia ympäristöön, erot ovat hienosyisempiä kuin mitä tuossa annetaan ymmärtää. Katsekontaktikin saattaa olla jopa intensiivisempi kuin keskivertolapsella.
En ota ap:n lapseen kantaa, hyvä, että ap on vienyt hänet tutkimuksiin. Nyt vaan malttia seurata tilannetta ja touhuta lapsen kanssa kaikenlaista mahdollisimman paljon. Lapsi oppii leikeistä ja juttelusta ja sadun lukemisesta todella paljon, on sitten autismikirjolainen tai ei.
as-lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla lapsellani on kehitysvamma ja lievä asteinen. Voin sano että noin pienestä ei voi sanoa mitään vaan monet kehitysviiveet voi näkyä noin ja sitten vasta vanhenpana nähdään mikä on. Esim. jo oppimisvaikeus näkyy jo pienessä lapsessa.
Kuopuksella taas on hyvin lievä äidinkielen oppimisvaikeus ja se näkyi pienenä niin että pojalla olisi ollut adhd. Nyt täyttää 11v. ja koulukin sujuu hyvin tämän lievän äidinkielen oppimisvaikeuden.
Epätietoisuuden kanssa on vaaan pakko elää ja sille ei voi mitään. Muistan kyllä sen ajan, kun itsekkin kärsin että onko kaikki hyvin. 2v. Ei voi sanoa yhtään mitään. Ei voi myöskään sanoa että olisi täysin normaalia jos on erityisiä piirteitä.
oma poikani oli suurin piirtein tuollainen renkaitten ja pallojen pyörittäjä, räpytteli käsiäänkin innostuessaan tuonne viisivuotiaaksi. Sai diagnoosin monialainen kehityshäiriö joka sitten muuttui siten ettei diagnoosia ole enää ollenkaan. Meni vuotta myöhemmin kouluun pienen kokonsakin takia ja on nyt ihan normaali ja jopa hyvin pärjäävä ekaluokkalainen tavallisessa koulussa. Vieläkin kun keskittyy johonkin niin uppoutuu siihen täysin, käsien räpyttely ja omat maneerit jäivät taakse koulun myötä. Olin kyllä hölmö kun olin koko varhaislapsuuden niin huolissani...
Minusta tässä on kyse siitä että äiti on liian yksin vailla tukea. Lapsilla voi ilmetä autismin liitettäviä piirteitä kasvun vaiheissa. Jopa tic oireet ovat yleisiä. Silti kyseessä normaali kasvava lapsi. Hae apua huoleesi joka on kasvanut liian isoihin mittasuhteisiin. Sinun on pakko saada rauha ja tieto että kaikki on kunnossa. Älä pelkää. Olet rakastava äiti.
Lisään vielä että tuo pyöriminen ja kasvoilla hassuttelu yms on pienen leikkiä. Mielikuvitus on valtava ja niin pitääkin olla.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 23:44"]Minä sanoin jo että olen menossa keskustelemaan psykologille!!!!! Tutkitaan samalla äidin pääkoppa kuin lapsenkin! Tuntemani erityisopettaja, (vuosikymmenien kokemus) myös sanoi että lapsella on joitain autistisia piirteitä mutta se ei vielä tarkoita mitään. Eli en kuvittele näitä!
[/quote]
Tollaset asiantuntijat sais viedä saunan taakse kun huolestuttaa vanhempia!