Lue keskustelun säännöt.
Nyt olisi ihannetalo myynnissä, budjettiin sopiva
16.10.2021 |
Mies voi tehdä etätöitä, mutta minulla tulisi 30 km työmatka päivittäin. Julkisia ei kulje, koulubusseja ehkä, joissa muutkin voi matkustaa, mutta niissä ei aikataulut sovi. Olisi maalla, mutta elinvoimaisella kylällä. Aina ennen on asuttu keskustassa tai lähellä keskustaa keskisuurissa kaupungeissa. Lapset on jo omillaan. Kannattaako näin vanhana enää muuttaa maalle?
Kommentit (49)
30 km ei ole paha työmatka, mutta miten sen tien talvikunnossapito? Jos ap:n pitää olla klo 8 työpaikalla, onko lumipyry-yön jälkeen kukaan ehtinyt aurata tietä klo 7?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä 25km työmatkaa suuntaansa, hyvin jaksaa ajella. Mies tekee etänä ja lapset on kyläkoulussa. Olemme tyytyväisiä. Bensan hinta toki ärsyttää eli halpaa lystiä työmatka-ajot eivät ole.
Siihen polttoaine kulutukseen voi vaikuttaa auto valinnalla.
Mut ku mun työmatka on hurjat 25km mulla pitää olla se iso katumaasturi, eikä mikään kauppakassi ja on niitä lapsiakin. Kerran vuodessa käydään Lapissa. (Tämä oli vit tui lu a)
Toki voi vaikuttaa, mutta sähköauto ei ole kovin realistinen vaihtoehto vielä maaseudulla asuville, ainoaksi autoksi ainakaan. Talvella pitää päästä ajamaan myös ja tiet usein hoitamattomia.
En ole myöskään niin sinisilmäinen, että uskoisin tuon lataamisen olevan edullista jatkossakin. Lisäksi hankintahinta on niin korkea, että sen minkä kulutuksessa säästää joutuu hinnassa maksamaan. Lisäksi sähköautot on usein tehty vielä sinkuille/pariskunnille. Ei ole näkynyt moniakaan perheautoja, joissa olisi iso takatila ja vetokoukku. Näitä tarvitsemme. Ja Lappiin ajamme itse asiassa noin viidesti vuodessa, siellä kun on lasten toisen vanhemman suku ja lomamökkimme 😄.
Mutta ap:lle sopinee edullinen pikkuauto perheen toiseksi autoksi jos itsekseen töihin ajelee.
Ap tässä. Kun tulin tähän kaupunkiin töihin, ajoin joka viikonloppu yli 3 tunnin matkan, eli ajokokemusta kyllä on, asuin vuokralla. Mies tuli myöhemmin perässä. Mutta olen vain nyt tottunut kävelymatkaan, kymmenessä minuutissa kävelen, joskus teen tarkoituksella mutkan että saan liikuntaa ja lähden vähän aikaisemmin. Miehellä myös on kävelymatka, kilometrin enemmän kuin minulla. Hän tykkää tehdä töitä konttorilla. Ei se matka ole niinkään ongelma, vaan se tie on todella surkeassa kunnossa ainakin juuri nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Mies lähtisi mielellään ja mies ehkä enemmän on taloihmisiä kuin minä. Siinä työmatkassa arveluttaa se tie, se ei ole mitenkään hyvässä kunnossa. Alue on kyllä tuttu, käydään kalassa usein siinä suunnassa. Auto kyllä on, mutta tarvittaisiin ehkä toinen minulle, mies tuntee olonsa jotenkin turvattomaksi jos ei ole auto käytössä silloin kun haluaa. Hän voi esim. haluta työpäivän päätteeksi kalalle ja minä olisin kotona vasta viiden maissa, mies voi tehdä esim. 6-14. Mies on alunperin kotoisin ihan maalta maalta, tosi syrjästä. Olosuhteet pakottivat kaupunkiin, minulla oli ensin opinnot, jäätiin sitten siihen taloon missä asuttiin vuokralla. Lapsella oli sairaus, joka vaati paljon sairaalakäyntejä ja siksi luovuttiin maalle muutosta lasten ollessa pieniä. Meillä oli varattuna jo tonttikin, mutta tuli se lapsen sairaus ja lama, joten luovuttiin tontista. Tuossa olisi työmatkat silloin olleet lyhemmät, n. 10 km. Oikeastaan on aina haaveiltu talosta, mutta ei ole koskaan haluttu mihinkään 50 km lähimpään kauppaan. Tuossa jos kyläkauppa lopettaa, on toiseen kauppaan vielä alle 10 km ja se tuskin lopettaa, lähellä on vielä elinvoimaisempi kylä turismin ansiosta.
Kauppa on aika pirun huono tekosyy jahkailla asiassa varsikin kun käy muualla töissä. Mieti miksi SINÄ oikeasti jahkaile asiaa.
Siksi jahkailen, että en tiedä jaksaisinko ajaa 30 km joka päivä talvikelillä huonoa tietä. Se on se suurin syy, lisäksi ollaan 50+ ikäisiä, että jaksetaanko pitää taloa, kun ei ole totuttu aikuisiällä, vaikka lapsuus on molemmat asuttu ok-talossa ja töihin on pitänyt molempien osallistua. Minun työtäni voisi kyllä tehdä osittain etänä, mutta pomo aika vanhanaikainen, työaikakin on 8-16, vaikka ei ole edes suoraa asiakaspalvelua.
Sitten teidän kannattaa unohtaa koko asia, jos nuo tuntuu sinusta liian raskaalta ponnistukselta. Ei se talonpito ole mitään 24/7 hikihatussa tehtävää työtä vaan elämäntapa, jonka tahdin voi määritellä itse. Ja rahalla saa palveluita maallakin, esim lumen auraus eli kaikkea ei tarvitse tehdä itse, jos kokee ettei jaksa.
Käykää nyt ihan ensiksi katsomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30 km ei ole paha työmatka, mutta miten sen tien talvikunnossapito? Jos ap:n pitää olla klo 8 työpaikalla, onko lumipyry-yön jälkeen kukaan ehtinyt aurata tietä klo 7?
Auraamattomalla tiellä ajo on ongelma vain liian hyvään tottuneille kaupunkilaisille.
Vierailija kirjoitti:
30 km ei ole paha työmatka, mutta miten sen tien talvikunnossapito? Jos ap:n pitää olla klo 8 työpaikalla, onko lumipyry-yön jälkeen kukaan ehtinyt aurata tietä klo 7?
Tätä varten on nelivetoautot ja nastarenkaat keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kun tulin tähän kaupunkiin töihin, ajoin joka viikonloppu yli 3 tunnin matkan, eli ajokokemusta kyllä on, asuin vuokralla. Mies tuli myöhemmin perässä. Mutta olen vain nyt tottunut kävelymatkaan, kymmenessä minuutissa kävelen, joskus teen tarkoituksella mutkan että saan liikuntaa ja lähden vähän aikaisemmin. Miehellä myös on kävelymatka, kilometrin enemmän kuin minulla. Hän tykkää tehdä töitä konttorilla. Ei se matka ole niinkään ongelma, vaan se tie on todella surkeassa kunnossa ainakin juuri nyt.
No, sitten te jäätte kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Mies lähtisi mielellään ja mies ehkä enemmän on taloihmisiä kuin minä. Siinä työmatkassa arveluttaa se tie, se ei ole mitenkään hyvässä kunnossa. Alue on kyllä tuttu, käydään kalassa usein siinä suunnassa. Auto kyllä on, mutta tarvittaisiin ehkä toinen minulle, mies tuntee olonsa jotenkin turvattomaksi jos ei ole auto käytössä silloin kun haluaa. Hän voi esim. haluta työpäivän päätteeksi kalalle ja minä olisin kotona vasta viiden maissa, mies voi tehdä esim. 6-14. Mies on alunperin kotoisin ihan maalta maalta, tosi syrjästä. Olosuhteet pakottivat kaupunkiin, minulla oli ensin opinnot, jäätiin sitten siihen taloon missä asuttiin vuokralla. Lapsella oli sairaus, joka vaati paljon sairaalakäyntejä ja siksi luovuttiin maalle muutosta lasten ollessa pieniä. Meillä oli varattuna jo tonttikin, mutta tuli se lapsen sairaus ja lama, joten luovuttiin tontista. Tuossa olisi työmatkat silloin olleet lyhemmät, n. 10 km. Oikeastaan on aina haaveiltu talosta, mutta ei ole koskaan haluttu mihinkään 50 km lähimpään kauppaan. Tuossa jos kyläkauppa lopettaa, on toiseen kauppaan vielä alle 10 km ja se tuskin lopettaa, lähellä on vielä elinvoimaisempi kylä turismin ansiosta.
Kauppa on aika pirun huono tekosyy jahkailla asiassa varsikin kun käy muualla töissä. Mieti miksi SINÄ oikeasti jahkaile asiaa.
Siksi jahkailen, että en tiedä jaksaisinko ajaa 30 km joka päivä talvikelillä huonoa tietä. Se on se suurin syy, lisäksi ollaan 50+ ikäisiä, että jaksetaanko pitää taloa, kun ei ole totuttu aikuisiällä, vaikka lapsuus on molemmat asuttu ok-talossa ja töihin on pitänyt molempien osallistua. Minun työtäni voisi kyllä tehdä osittain etänä, mutta pomo aika vanhanaikainen, työaikakin on 8-16, vaikka ei ole edes suoraa asiakaspalvelua.
No, hui…työmatka 30km🤣
Joillain tuokin voi vaatia sen, että pyrypäivinä pitää itse aurata tietä monta kilometriä ennen kuin pääsee lähtemään töihin. Syrjässä ei teitä aurata kuten taajamissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 km ei ole paha työmatka, mutta miten sen tien talvikunnossapito? Jos ap:n pitää olla klo 8 työpaikalla, onko lumipyry-yön jälkeen kukaan ehtinyt aurata tietä klo 7?
Tätä varten on nelivetoautot ja nastarenkaat keksitty.
Ei auta jos on peltoaukean yli tuiskuttanut lunta yli metrin kinokseksi, siinähän olet kuin paska junttilan tuvan seinässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä 25km työmatkaa suuntaansa, hyvin jaksaa ajella. Mies tekee etänä ja lapset on kyläkoulussa. Olemme tyytyväisiä. Bensan hinta toki ärsyttää eli halpaa lystiä työmatka-ajot eivät ole.
Siihen polttoaine kulutukseen voi vaikuttaa auto valinnalla.
Mut ku mun työmatka on hurjat 25km mulla pitää olla se iso katumaasturi, eikä mikään kauppakassi ja on niitä lapsiakin. Kerran vuodessa käydään Lapissa. (Tämä oli vit tui lu a)
Toki voi vaikuttaa, mutta sähköauto ei ole kovin realistinen vaihtoehto vielä maaseudulla asuville, ainoaksi autoksi ainakaan. Talvella pitää päästä ajamaan myös ja tiet usein hoitamattomia.
En ole myöskään niin sinisilmäinen, että uskoisin tuon lataamisen olevan edullista jatkossakin. Lisäksi hankintahinta on niin korkea, että sen minkä kulutuksessa säästää joutuu hinnassa maksamaan. Lisäksi sähköautot on usein tehty vielä sinkuille/pariskunnille. Ei ole näkynyt moniakaan perheautoja, joissa olisi iso takatila ja vetokoukku. Näitä tarvitsemme. Ja Lappiin ajamme itse asiassa noin viidesti vuodessa, siellä kun on lasten toisen vanhemman suku ja lomamökkimme 😄.
Mutta ap:lle sopinee edullinen pikkuauto perheen toiseksi autoksi jos itsekseen töihin ajelee.
Ööö…puhuttiinko tuossa mitään sähköautoista?! Niitä on ihan bensa-autojakin, jotka kuluttaa vähemmän kuin sen 8 litraa satasella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Mies lähtisi mielellään ja mies ehkä enemmän on taloihmisiä kuin minä. Siinä työmatkassa arveluttaa se tie, se ei ole mitenkään hyvässä kunnossa. Alue on kyllä tuttu, käydään kalassa usein siinä suunnassa. Auto kyllä on, mutta tarvittaisiin ehkä toinen minulle, mies tuntee olonsa jotenkin turvattomaksi jos ei ole auto käytössä silloin kun haluaa. Hän voi esim. haluta työpäivän päätteeksi kalalle ja minä olisin kotona vasta viiden maissa, mies voi tehdä esim. 6-14. Mies on alunperin kotoisin ihan maalta maalta, tosi syrjästä. Olosuhteet pakottivat kaupunkiin, minulla oli ensin opinnot, jäätiin sitten siihen taloon missä asuttiin vuokralla. Lapsella oli sairaus, joka vaati paljon sairaalakäyntejä ja siksi luovuttiin maalle muutosta lasten ollessa pieniä. Meillä oli varattuna jo tonttikin, mutta tuli se lapsen sairaus ja lama, joten luovuttiin tontista. Tuossa olisi työmatkat silloin olleet lyhemmät, n. 10 km. Oikeastaan on aina haaveiltu talosta, mutta ei ole koskaan haluttu mihinkään 50 km lähimpään kauppaan. Tuossa jos kyläkauppa lopettaa, on toiseen kauppaan vielä alle 10 km ja se tuskin lopettaa, lähellä on vielä elinvoimaisempi kylä turismin ansiosta.
Kauppa on aika pirun huono tekosyy jahkailla asiassa varsikin kun käy muualla töissä. Mieti miksi SINÄ oikeasti jahkaile asiaa.
Siksi jahkailen, että en tiedä jaksaisinko ajaa 30 km joka päivä talvikelillä huonoa tietä. Se on se suurin syy, lisäksi ollaan 50+ ikäisiä, että jaksetaanko pitää taloa, kun ei ole totuttu aikuisiällä, vaikka lapsuus on molemmat asuttu ok-talossa ja töihin on pitänyt molempien osallistua. Minun työtäni voisi kyllä tehdä osittain etänä, mutta pomo aika vanhanaikainen, työaikakin on 8-16, vaikka ei ole edes suoraa asiakaspalvelua.
No, hui…työmatka 30km🤣
Joillain tuokin voi vaatia sen, että pyrypäivinä pitää itse aurata tietä monta kilometriä ennen kuin pääsee lähtemään töihin. Syrjässä ei teitä aurata kuten taajamissa.
Se on sitten auton valinta ongelma, jos ei pihasta pääse pois ilman aurausta.
Ota paljon lainaa kuten Suomen valtio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai työmatka 30 km. Voi jösses. Terveisiä vaan täältä maailmalta, jossa työmatka lähentelee usein 100 km eikä ole kenellekään ongelma. Ja vaikka olisi lyhyempikin, ruuhkat vievät joka tapauksessa noin tunnin työmatkoihin mennen tullen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kokeilla nyt, kun kerran voitte kaksin päätökset tehdä ja mennä minne tahdotte. Elämässä kannattaa luottaa myös unelmiinsa ja hypätä rohkeasti uuteen. Jos ei ole kiva paikka asua aina voitte ; muuttaa pois. Ei tuo sen kummempaa ole. Ikä ei ole este koskaan; vain elämää pelkäävät keksivät siitäkin syyn olla tekemättä jotakin,
Se kannattaa muistaa että maalle muuttamisen hypetys voi lakata yhtä nopeasti kuin alkoikin ja sitä taloa ei sitten myydäkään hetkessä eikä ainakaan kovemmalla hinnalla kuin on ostettu. Voi olla ettei myydä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Mies lähtisi mielellään ja mies ehkä enemmän on taloihmisiä kuin minä. Siinä työmatkassa arveluttaa se tie, se ei ole mitenkään hyvässä kunnossa. Alue on kyllä tuttu, käydään kalassa usein siinä suunnassa. Auto kyllä on, mutta tarvittaisiin ehkä toinen minulle, mies tuntee olonsa jotenkin turvattomaksi jos ei ole auto käytössä silloin kun haluaa. Hän voi esim. haluta työpäivän päätteeksi kalalle ja minä olisin kotona vasta viiden maissa, mies voi tehdä esim. 6-14. Mies on alunperin kotoisin ihan maalta maalta, tosi syrjästä. Olosuhteet pakottivat kaupunkiin, minulla oli ensin opinnot, jäätiin sitten siihen taloon missä asuttiin vuokralla. Lapsella oli sairaus, joka vaati paljon sairaalakäyntejä ja siksi luovuttiin maalle muutosta lasten ollessa pieniä. Meillä oli varattuna jo tonttikin, mutta tuli se lapsen sairaus ja lama, joten luovuttiin tontista. Tuossa olisi työmatkat silloin olleet lyhemmät, n. 10 km. Oikeastaan on aina haaveiltu talosta, mutta ei ole koskaan haluttu mihinkään 50 km lähimpään kauppaan. Tuossa jos kyläkauppa lopettaa, on toiseen kauppaan vielä alle 10 km ja se tuskin lopettaa, lähellä on vielä elinvoimaisempi kylä turismin ansiosta.
Kauppa on aika pirun huono tekosyy jahkailla asiassa varsikin kun käy muualla töissä. Mieti miksi SINÄ oikeasti jahkaile asiaa.
Siksi jahkailen, että en tiedä jaksaisinko ajaa 30 km joka päivä talvikelillä huonoa tietä. Se on se suurin syy, lisäksi ollaan 50+ ikäisiä, että jaksetaanko pitää taloa, kun ei ole totuttu aikuisiällä, vaikka lapsuus on molemmat asuttu ok-talossa ja töihin on pitänyt molempien osallistua. Minun työtäni voisi kyllä tehdä osittain etänä, mutta pomo aika vanhanaikainen, työaikakin on 8-16, vaikka ei ole edes suoraa asiakaspalvelua.
No, hui…työmatka 30km🤣
Joillain tuokin voi vaatia sen, että pyrypäivinä pitää itse aurata tietä monta kilometriä ennen kuin pääsee lähtemään töihin. Syrjässä ei teitä aurata kuten taajamissa.
Se on sitten auton valinta ongelma, jos ei pihasta pääse pois ilman aurausta.
Kinoksessa voi olla lunta puolireiteen, millään henkilöautolla ei siinä pääse metriäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ai työmatka 30 km. Voi jösses. Terveisiä vaan täältä maailmalta, jossa työmatka lähentelee usein 100 km eikä ole kenellekään ongelma. Ja vaikka olisi lyhyempikin, ruuhkat vievät joka tapauksessa noin tunnin työmatkoihin mennen tullen.
Olen kyllä takavuosina nuorena ja reippaana kulkenut sellaista työmatkaa, että pitää lähteä kuudelta lähtevään bussiin ja takaisin kotona 18.10+kävelymatka bussilta ja bussille päälle, töihin piti mennä kahdella bussilla ja vähän yli 60 km oli matka, joskus autolla mutta silloin se piti lainata isältä. Mutta 50-vuotiaana huonoa tietä liukkaalla tai pimeällä on eri asia kuin kolmekymppisenä. Olen tehnyt elämäni aikana monenlaista, mutta enää en jaksaisi esim. ajaa joka viikonloppu toiseen kaupunkiin monen tunnin matkaa, kuten kymmenisen vuotta sitten. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Ai työmatka 30 km. Voi jösses. Terveisiä vaan täältä maailmalta, jossa työmatka lähentelee usein 100 km eikä ole kenellekään ongelma. Ja vaikka olisi lyhyempikin, ruuhkat vievät joka tapauksessa noin tunnin työmatkoihin mennen tullen.
Miten hyvin siellä teiden talvikunnossapito toimii? Ehditäänkö tiet aurata hyvissä ajoin aamulla?
Mitkä sitten on kaupungissa vaihtoehdot sille luontaiselle liikunnalle, joka pitää liikkeessä? Parempi se on hyvinvoinnille, että on puuhaa. Esim eläkkeellä olevat vanhempani puuhailee pikkuhiljaa omaan tahtiinsa, eikä suorita sitä arkea kuten meillä kaupunkilaisilla on tapana.