Minusta kiinnostutaan ulkonäköni vuoksi, mutta tutustuessaan minuun kaikki vain kaikkoavat

Mielenterveys kuntoon ensin ja vasta sitten seurustelua. Masennus vie toisenkin ihmisen tosi synkille urille ja voi olla vaikea olla yhdessä, vaikka olisit muuten oikein lämmin ja mukava ihminen.

Toisaalta toisen masentuneen kanssa seurustelu on huono idea, koska vaikka hän ymmärtäisi sinua, hänen masennuksensa voisi sitten tehdä sinut masentuneemmaksi, ja kun itsellä on hyvä päivä niin toisella on huono. Tunsin yhden tällaisen parin, heillä oli lapsiakin, se tunnelma siinä kodissa oli kauhea kun siellä pari kertaa kävin, sen ahdistuneen olon pystyi tuntemaan ja lapsetkin oireilivat monin tavoin. 

Sanoit että olet kärsinyt pitkään mt-ongelmista ja synkistä ajatuksista, joka on usein aika luotaantyöntävä piirre, jos etsitään vakavaa suhdetta. Olen itse ollut pitkään vakavista mt-ongelmista kärsineen ihmisen kanssa, ja se on todella raskasta joutua pitämään toista henkisesti pystyssä "väkisin". Edellisen deitin kanssa jo epäilys mt-ongelmista sai minut ns. juoksemaan karkuun, selittelemättä. Pelkurimaista, tiedän, mutta parempi lopettaa homma heti alkuunsa, ettei suuria tunteita ehdi kummallekaan kehittyä. Hän ei selvästikään halunnut kertoa heti alussa ongelmista avoimesti, joka oli jo iso hälytysmerkki. Pikku masikset vielä menee läpi seulan, mutta vakavat ongelmat aiheuttavat ikävä kyllä ongelmia myös partnerille. Ehkä sinulle sopisi ihminen joka itsekin painii samojen asioiden äärellä, vai painatteko sitten toisenne vielä syvemmälle pinnan alle, en osaa sanoa.