n. 50-v. nainen, mitä kuuluu?
Kommentit (14)
no ei kait täällä mitään mummoja pyöri!
Sain sieltä työkkärin kautta jonkun konsultin auttamaan työnhaussa. Ei siitä huippupaljon apua ole ollut. Kirjan tekemisestä itsekin olen haaveillut, mutten oikeasti hyvää osaisi tehdä.
Täälläkin "melkein" työtön keikkalainen. Rahaa ei ole liikaa, mutta en jaksa murehtia. Menen päivä kerrallaan. Yritän kaikesta huolimatta nauttia elämästä näillä resursseilla. Olen yksinelävä nainen, ilman tukiverkkoja.
Aloin käydä täällä, kun mulla oli vauva ja vieläkin olen täällä kymmenen vuoden päästä. Vauva on kasvanut jo. 2
Täällä viisikymppinen akateeminen nainen, joka sai juuri kirjansa julkaistua. Väitöskirjan tosin vain. Töissäkin olen, vaikka haaveilen siitä, että jätän työt ja elän pari vuotta ansiosidonnaisella. Sen jälkeen myyn yhden sijoitusasunnoista ja elelen niillä rahoilla muutaman vuoden.
Omat rahat liitossa oli hyvä ratkaisu, nyt on varaa moneen sellaiseen asiaan, johon ei olisi miehen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 23:28"]
no ei kait täällä mitään mummoja pyöri!
[/quote]
idiootti
Kiitos hyvää. Minäkin jumahdin - taas - netin houkuttelevaan maailmaan, vaikka olisi pitänyt siivota. Noh, päivä se on huomennakin. Töitä on ja taloudellinen tilanne hyvä. Elämä on kaikin tavoin mukavaa.
Tulin tänne AV palstalle ekan kerran noin 14 vuotta sitten. Ja täällä ollan edelleen. heh
Kuka muistaa kuuppa himmeeks jutut?
Niin ja ikää nyt 47.
Ai mitäkö kuuluu muuten. Kouluttauduin viime vuosina uuteen ammattin mutta töitä en ole saanut. Nyt olen hakenut taas aikuiskoulutukseen. Tosin en taida päästä haluamalleni alalle :(
Lapset jo teini-ikiäsiä ja olen eronnut 8 vuotta sitten.
Uutta miestä ei ole, eikä ole hakusessa. Elämä muuten hyvää näin mutta duuni/opiskelupaikka ois kiva.
13 lisää vielä.
Olen itsekin harkinnut, jospa kirjoittaisin kirjan. Joku elämänkerrallinen fiktio.
No hyvä, sitten kun pääsemme parinkymmenen vuoden kuluttua eläkkeelle ehkä, ehdimme lukea toistemme tuotokset. Kyllä tästä hyvä tulee.
Harmittaa, kun juutuin tänne av:lle tunneiksi. Olis ollut hommia tehtäväksi. Meinasin saada työpaikan, mutta tänään kuulin, etten saakaan. Olen akateeminen työtön ja vanhakin vielä työnhakijaksi.
Oho, täälläkin akateeminen työtön, enkä viitsi hakeakaan paikkoja enää. Käytän voimani mieluummin itseni kehittämiseen kuin kuluttamiseen, kun ei kerran tärppää. Kirjoitan seuraavaksi kirjan, kun mieskin jää akateemiseksi työttömäksi ja hoitaa lasta. 46 v. Siis minä, ei lapsi.
Täälläkin työtön, mutta en akateeminen. Vanha työnhakijaksi, onneksi ei raha huolia.