Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihan järkyttävää...
12.12.2014 |
En koskaan uskonut, että näin voisi käydä minulle... En oikeasti koskaan... Olen ihan surun murtama. Olen itkenyt koko päivän, nyt vasta voin kirjoittaa tänne. Pakko avautua... /
Mieheni - jota rakastan ja jonka luulin rakastavan minua - petti minua. On jo pettänyt vuoden ajan jonkun nuoren naisen kanssa! En osannut epäillä mitään, olen niin idiootti! Mieheni tunnusti sen tänään, luulin oikeasti vitsiksi! Kun tajusin, että asia on oikeasti näin, lyhistyin maahan ja purskahdin itkuun. Ei muuten olisi varmaan koskaan tunnustanut, ellei tämä nainen olisi tullut raskaaksi miehelleni ja halunnut pitää lapsen! Siis tämä on niin kamalaa, koko elämäni meni pilalle! Haluan tappaa itseni! /
Minä itsekin olen tällä hetkellä raskaana, kuudennella kuulla (meillä ei ole muita lapsia). Tämä tekee asiasta jopa entistä kauheamman! Tekee mieli vaan kostaa miehelle jollain kamalalla tavalla! Ja sille toiselle naiselle. Haluan kuolla! HALUAN KUOLLA, IHAN KAIKKI ON PILALLA! Koko elämäni!!!!!!
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 12:30"]
Kyllä se hulluus siitä kun noi ämmähormonit palaa loppuun. Tottahan toki mies pettää jos voi valita persejalkaisen suomalaisen ja tiukkapilluisen teinin väliltä. Lapsiakin ehtinyt muljauttaa.
[/quote]
Hah mitä typerää stereotypiaa. Usein miehet pettää paskemman kanssa kuin se oma vaimo. Kyllä. Koska sillä ei ole niin suurta merkitystä pettävälle. Koska pettämisessä on takana vain se pettäminen ja jännitys.
Plus niistä tiukkapilluisista teineistä tulee niitä samoja synnyttäneitä persjalkaisia naisia. Ei teinit ole ikuisesti teinejä.
N20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauhea vastuuton mies :( Kyllä sä siitä yli pääset! Tsemii!
Kaikesta vihasta, hämmennyksestä ja itkusta huolimatta kannattaa yrittää keskustella miehen kanssa ja yrittää puhua että miksi. Jos ei heti niin ainakin mahd pian. Neuvolasta, matalan kynnyksen perheterapiasta tai vaikka seurakunnan perheneuvolasta voi hakea apua. Asia kannattaa yrittää keskustella loppuun niin saa itselleen mielenrauhaa ainakin jollain tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selviät kyllä. Vaikka nyt tuntuu, että kaikki hajoaa, se on vain tunne, joka menee ohi. Lähetän sulle hyviä ajatuksia, niin kuin monet muutkin täällä. Onko sulla joku, joka voisi tulla luoksesi, äiti tai ystävä? Niin ja yritä syödä edes jotain. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 14:02"]
Kaikesta vihasta, hämmennyksestä ja itkusta huolimatta kannattaa yrittää keskustella miehen kanssa ja yrittää puhua että miksi. Jos ei heti niin ainakin mahd pian. Neuvolasta, matalan kynnyksen perheterapiasta tai vaikka seurakunnan perheneuvolasta voi hakea apua. Asia kannattaa yrittää keskustella loppuun niin saa itselleen mielenrauhaa ainakin jollain tasolla.
[/quote]
Olen ihan ehdottomasti päinvastaisella kannalla. Mitään keskusteluyhteyttä ei kannata avata/ylläpitää nyt. Mieli ja sielu ovat nyt niin vereslihalla, että kannattaa keskittyä vain omaan itseensä. Tulevaan synnytykseen ja siihen, että pää yleensäkin pysyy kasassa. Eräs terapeutti neuvoi, että alkoholistin, joka pyrkii raittiuteen, ei kannata aluksi kauheasti analysoida juomisensa syitä, koska siitä helposti saa vain uuden syyn juomiselleen. On keskityttävä vain siihen, että on päivän kerrallaan juomatta. Sitten kun noita päiviä on tarpeeksi, ehkä vuosi, kaksikin, voi alkaa pohtia syitä omaan juomiseensa. Siis jos ylipäätään kokee vielä tarvetta siihen kun on päässyt pahimmman yli. Ap:n tilanne on nyt mielestäni samanlainen. Analysointi on turhaa, sen voi siirtää myöhemmäksi. Nyt on keskityttävä ihan konkreettisesti pääsemään eteenpäin vallitsevasta tilanteesta. Huolehdittava itsestään ja lapsestaan. Luuserimiestä voi yrittää ymmärtää myöhemmin. Jos se nyt yleensä on silloin enää merkityksellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 16:57"]
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 14:02"]
Kaikesta vihasta, hämmennyksestä ja itkusta huolimatta kannattaa yrittää keskustella miehen kanssa ja yrittää puhua että miksi. Jos ei heti niin ainakin mahd pian. Neuvolasta, matalan kynnyksen perheterapiasta tai vaikka seurakunnan perheneuvolasta voi hakea apua. Asia kannattaa yrittää keskustella loppuun niin saa itselleen mielenrauhaa ainakin jollain tasolla.
[/quote]
Olen ihan ehdottomasti päinvastaisella kannalla. Mitään keskusteluyhteyttä ei kannata avata/ylläpitää nyt. Mieli ja sielu ovat nyt niin vereslihalla, että kannattaa keskittyä vain omaan itseensä. Tulevaan synnytykseen ja siihen, että pää yleensäkin pysyy kasassa. Eräs terapeutti neuvoi, että alkoholistin, joka pyrkii raittiuteen, ei kannata aluksi kauheasti analysoida juomisensa syitä, koska siitä helposti saa vain uuden syyn juomiselleen. On keskityttävä vain siihen, että on päivän kerrallaan juomatta. Sitten kun noita päiviä on tarpeeksi, ehkä vuosi, kaksikin, voi alkaa pohtia syitä omaan juomiseensa. Siis jos ylipäätään kokee vielä tarvetta siihen kun on päässyt pahimmman yli. Ap:n tilanne on nyt mielestäni samanlainen. Analysointi on turhaa, sen voi siirtää myöhemmäksi. Nyt on keskityttävä ihan konkreettisesti pääsemään eteenpäin vallitsevasta tilanteesta. Huolehdittava itsestään ja lapsestaan. Luuserimiestä voi yrittää ymmärtää myöhemmin. Jos se nyt yleensä on silloin enää merkityksellistä.
[/quote]
tarkennan vielä sen verran, että apua neuvolasta, seurakunnasta ym. voi ja kannattaa hakea. Puhuminen ja tuen saaminen on tärkeää. Mutta miehen voi nyt skipata elämästään aivan kokonaan, ainakin määräajaksi. Petetyn vaimon velvollisuus ei todellakaan ole kuunnella miehensä vuodatuksia.
Voi ei... mikä noita miehiä oikein riivaa. Olisi alunperin lähtenyt pois shteestanne, mutta että tuollainen spektaakkeli. Ja vielä joulun alla. Mistähän me hommattais sulle voimia nyt? Pärjäätkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi kamalasti epäselvä teksti. Enter ei myöskään toimi, toivottavasti pystyy lukemaan. ap
[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 21:20"]Voi ei... mikä noita miehiä oikein riivaa. Olisi alunperin lähtenyt pois shteestanne, mutta että tuollainen spektaakkeli. Ja vielä joulun alla. Mistähän me hommattais sulle voimia nyt? Pärjäätkö?
[/quote]
En tiedä... Minustakin ihan kamalaa vauva tulossa, joulu (kuten itse mainitsitkin), kaiken piti olla hyvin... En ole rupsahtanut, pidän itseni aina huoliteltuna. Seksiäkin mies saa paljon. En "nalkuta", luulin olevani hyvä vaimo. En sitten riittänytkään... ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinä selviät, vaikka nyt tuntuukin mahdottoman pahalta. Pidä kuitenkin hyvä huoli itsestäsi.
Mitä tuohon nyt osaisi sanoa :( Sun on saatava muualtakin apua kun täältä.
Voi sentään. Älä nyt kuitenkaan luovuta elämän suhteen, paistaa se päivä risukasaankin, usko pois! Pidä se toivonliekki siellä sisälläsi hengissä, niin jonain päivänä huomaat selvinneesi. Kovasti tsemppiä, älä anna joulun masentaa tai lisätä tuskaa.
Alue: Aihe vapaa
Luoja toi on hirveetä, että tehdään lapsi, esitetään että on iloinen ja sitten petetään ja jätetään lopuksi. Sitten nainen on jumissa sen kusipään lapsen kanssa. Ajatteleeko miehet oikeasti, että naisilla on niin suuri hoivavietti, että ei haittaa vaikka lapsen kanssa olisi yksin? Tai että naiselle on ihan sama kenen kanssa sen lapsen on tehnyt? En minä haluaisi synnyttää pettäjän lasta. Aivan hirveää.
Jos joskus aion tehdä lapsia niin yritän vääntää miehelle rautalangasta, ettei sitten jätä mua kun on myöhäistä tehdä abortti. Huoh.
Miksi mies aina voi vaan lähteä ja nainen ei? Nainen on aina vastuussa siitä YHDESSÄ TEHDYSTÄ lapsesta yksin.