Yliopistossa opiskelleet

Kyllä gradu tehdään maisterin opintoihin, ja väikkärin jälkeen on sitten työtön tohtori;) Velkaa about 40 000 egeä, mieti mitä teet!

Tohtorinna korkein, proffan arvon voi saada jos on ahkera nuoleskelija..:(

En itse aijo yliopistoon. Mitä se tuo nuoleskeleminen käytännössä tarkottaa? Siis mitä sen eteen tehdään? Miksi muka velkaantuu noin paljon?

Akateemikoksikin voi joutua sitten harmaahapsisena seniilikkona, kaikki haastattelee ja voit puhua sitten ihan mitä vaan, silloin olet nääs guru!

Tästä listasta voit ap tutkia eri alojen tutkintonimikkeitä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_yliopistotutkintojen_lyhenteist%C3%A4

Esimerkiksi omalla alallani tutkinnot ovat kandi->maisteri->tohtori.

Mutta vaikka oikiksessa alin tutkinto on oikeusnotaari, jonka jälkeen voi valmistua oikeustieteiden maisteriksi.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:05"]Tohtorinna korkein, proffan arvon voi saada jos on ahkera nuoleskelija..:(
[/quote]

Ei.
Professori on työ ja tutkimustehtävä yliopistossa.

Sekä arvonimi.

"Professorin arvonimi Suomessa voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksen tai muun tutkimusyksikön johtajalle, jos hänellä on professorin tehtävään vaadittava pätevyys. Arvonimi voidaan antaa myös taiteellisista tai yhteiskunnallisista ansioista."

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:07"]

En itse aijo yliopistoon. Mitä se tuo nuoleskeleminen käytännössä tarkottaa? Siis mitä sen eteen tehdään? Miksi muka velkaantuu noin paljon?

[/quote]

Olet "ystävällinen" hierarkiassa ylempänä olevillesi kollegoillesi, kyllä sinä opit mitä sinun tulee tehdä;) No ei opiskelu ihan ilmaista ole, vai aiotko duunata opintojen ohessa?!

Kandidaatin tutkinto kolmantena opiskeluvuonna, maisteri viidentenä ja jos kiinnostaa niin sitten tohtori.

Ensin n. 3vuoden opiskelun päätteeksi tehdään kandin tutkielma ja tullaan kandeiksi. Sitten n. viiden vuoden opiskelun jälkeen maisterintutkinto on valmis, ja maisterintutkinnon saadakseen täytyy siis olla gradu tehtynä. Sn jälkeen voi tehdä lisensiaattityön ja valmistua siis lisensiaatiksi (nämä on jo jatko-opiskeluja), ja lisensiaatin jälkeen voi vielä tehdä väitöskirjan ja valmistua tohtoriksi. Tohtori on ylin miksi voi valmistua,  tai kai niitä jotain kunniatohtoreita on vielä, mutta sellaisiin pitää olla jo kaikenmaailman ansioitakin eikä siis kuka vaan voi "opiskella" sellaiseksi.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:07"]

En itse aijo yliopistoon. Mitä se tuo nuoleskeleminen käytännössä tarkottaa? Siis mitä sen eteen tehdään? Miksi muka velkaantuu noin paljon?

[/quote]

Tohtori on akateeminen oppiarvo. Tohtori on väitöskirjatyöllään osoittanut kykenevänsä itsenäiseen, merkitykselliseen tutkimukseen omalla tieteenalallaan. Professuri on työ yliopistossa. Työhön kuuluu oppiaineen tutkimuksen ja opetuksen johtamista, omaa opetusta, maisterivaiheen opinnoissa olevien gradujen ohjausta ja paljon paljon hallinnollista työtä. Professoriksi voi tulla valituksi, jos on pätevä (eli tohtorin paperit ja tieteellisiä ansioita löytyy) ja sopiva (eli on osoittanut hoitavansa työnsä hyvin ja on akateemisessa yhteisössä pidetty). 

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:10"]

Ensin n. 3vuoden opiskelun päätteeksi tehdään kandin tutkielma ja tullaan kandeiksi. Sitten n. viiden vuoden opiskelun jälkeen maisterintutkinto on valmis, ja maisterintutkinnon saadakseen täytyy siis olla gradu tehtynä. Sn jälkeen voi tehdä lisensiaattityön ja valmistua siis lisensiaatiksi (nämä on jo jatko-opiskeluja), ja lisensiaatin jälkeen voi vielä tehdä väitöskirjan ja valmistua tohtoriksi. Tohtori on ylin miksi voi valmistua,  tai kai niitä jotain kunniatohtoreita on vielä, mutta sellaisiin pitää olla jo kaikenmaailman ansioitakin eikä siis kuka vaan voi "opiskella" sellaiseksi.

[/quote]

Harvalla tieteenalalla Suomessa tehdään nykyään lisureita. -11

Mutta nämä riippuu vähän alastakin. Esim lääkiksestä ei valmistu "lääketieteen maistereita" vaan lääkisläisten täytyy tehdä myös lisensiaatin työ ja heidän tutkintonimike on siis "lääketieteen lisensiaatti". Kaikissa aineissa lisensiaattia ei voi tehdä ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:12"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:10"]

Ensin n. 3vuoden opiskelun päätteeksi tehdään kandin tutkielma ja tullaan kandeiksi. Sitten n. viiden vuoden opiskelun jälkeen maisterintutkinto on valmis, ja maisterintutkinnon saadakseen täytyy siis olla gradu tehtynä. Sn jälkeen voi tehdä lisensiaattityön ja valmistua siis lisensiaatiksi (nämä on jo jatko-opiskeluja), ja lisensiaatin jälkeen voi vielä tehdä väitöskirjan ja valmistua tohtoriksi. Tohtori on ylin miksi voi valmistua,  tai kai niitä jotain kunniatohtoreita on vielä, mutta sellaisiin pitää olla jo kaikenmaailman ansioitakin eikä siis kuka vaan voi "opiskella" sellaiseksi.

[/quote]

Harvalla tieteenalalla Suomessa tehdään nykyään lisureita. -11

[/quote]

Juu, mutta joissain tehdään. Omalla alallani esimerkiksi tosi yleistä.

Mitähän alapeukku viestille 6 mahtaa tarkoittaa? Että joku haluaa väittää, että eri aloilla ei ole eri tutkintonimikkeitä?:D

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:02"]

Eikö niin et maisteriooinnoissa kirjoitetaan gradu? Miksikä tulee sitten kun kirjoittaa väitöskirjan? Voisiko joku kertoa sen polun miten yliopistossa edetään titteleineen ja mikä kirjallinen työ sen vuoksi tehdään. Mikä on korkein tutkinto?

[/quote]

Taso 1: Kandidaatintyö -> kandidaatti

Taso 2: Pro Gradu -> maisteri / diplomityö -> diplomi-insinööri

Taso 3: Lisensiaatintyö -> lisensiaatti

Taso 4: Väitöskirja -> tohtori

Taso 5: Dosentti (arvonimi, johon vaaditaan kahden väitöskirjan verran työtä)

Taso 6: Professori

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:10"]Kandidaatin tutkinto kolmantena opiskeluvuonna, maisteri viidentenä ja jos kiinnostaa niin sitten tohtori.
[/quote]

Paitsi käytännössä menee kauemmin useimmilla, koska opintotuki ei riitä elämiseen ja pitää käydä töissä samalla :(

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:13"]

Mutta nämä riippuu vähän alastakin. Esim lääkiksestä ei valmistu "lääketieteen maistereita" vaan lääkisläisten täytyy tehdä myös lisensiaatin työ ja heidän tutkintonimike on siis "lääketieteen lisensiaatti". Kaikissa aineissa lisensiaattia ei voi tehdä ollenkaan.

[/quote]

Lääketieteessä EI tehdä lisensiaatintyötä eikä se ole verrannollinen muiden alojen lisensiaatintutkintoihin, jotka ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Lääketieteen lisensiaatti on perustutkinto, joka rinnastetaan maisterintutkintoihin.

Käytännössä lähes kaikissa aineissa voi tehdä lisensiaatintutkinnon, mutta nykyään suositaan tohtorintutkintoja.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:17"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:02"]

Eikö niin et maisteriooinnoissa kirjoitetaan gradu? Miksikä tulee sitten kun kirjoittaa väitöskirjan? Voisiko joku kertoa sen polun miten yliopistossa edetään titteleineen ja mikä kirjallinen työ sen vuoksi tehdään. Mikä on korkein tutkinto?

[/quote]

Taso 1: Kandidaatintyö -> kandidaatti

Taso 2: Pro Gradu -> maisteri / diplomityö -> diplomi-insinööri

Taso 3: Lisensiaatintyö -> lisensiaatti

Taso 4: Väitöskirja -> tohtori

Taso 5: Dosentti (arvonimi, johon vaaditaan kahden väitöskirjan verran työtä)

Taso 6: Professori

[/quote]

Täydennyksenä edelliseen, että professori on sekä arvonimi että virka, jonka edellytyksenä on tyypillisesti dosentin arvo.

Uskokaa jo, ettei professori ole oppiarvo vaan virkanimike - toki jossai tilanteissa arvonimi, mutta harvemmin. Professorin virkaan vaaditaan tohtorin arvo, mutta niin voidaan vaatia muihinkin virkoihin.

Eikä tohtoriksi väittelystä välttämättä tule yhtään velkaa, vaan sen voi suorittaa työsuhteessa yliopistoon. On yleistä joillain aloilla. Eli käytännössä sinulle maksetaan tutkimuksen tekemisestä.