Duunareiden alemmuudentunne akateemisia kohtaan.

Saa väittää vastaankin. :) AP

Jep, jostain alemmuudesta se kumpuaa, opiskeluaikaankin jos kieltäytyi humalaisen duunarin tanssiinkutsusta, sai äkkiä kuulla lukeneensa liikaa. Vähätellään ja korostetaan, että akateemiset ei osaa mitään käytännön asioita, ja ovat typeriä ja epäempaattisia ja elämänkoulua käymättömiä taikinaposkia. Sillai kai.

Minkä takia tästä aiheesta pitää jatkuvasti tehdä keskusteluja? Näuitä on kokoajan ja aina se menee tappeluksi.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 21:11"]

Minkä takia tästä aiheesta pitää jatkuvasti tehdä keskusteluja? Näuitä on kokoajan ja aina se menee tappeluksi.

[/quote]

Mielenkiintoinen aihe

Kuinka monta "duunari" ystävää ap:lla on?

Elämänkokemus on kirjaviisautta parempaa, kypsykää siihen akateemiset. No joo olen minäkin lukenut sen verran, että tiedän näiden yhdistelmän olevan paras.

Jos pärjäät omillasi niin on yks hailee mikä todistus on plakkarissa. Vaikka tunnen olevani duunari, en tunne kateutta akateemisia kohtaan. Miksi olisin?

Olen saanut elämässäni kaikki ne asiat, jotka olen halunnutkin.

Tietenkin joku varakkaampi voi katsoa päältä ja ajatella, että kyllä tuoltakin puuttuu kaikkea. 

Pääasia on, että olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Kliseisesti: Ei se minulta ole pois, jos joku muu on maisteri. Onneksi olkoon vaan ja kaikkea hyvää Hänellekkin!

Arkielämässä en ole tuollaiseen törmännyt. Täällä av:lla kyllä ja täällä se menee aina niin, että akateemiset haukkuu duunareita.

Miten niin pitäisi olla jotain alemmudentunnetta? Meidän huushollissa mies on fyysikko (FM). Minä olen työläisnainen (siivooja) äiti ja vaimo. Tyttäremme väitteli juuri tohtoriksi.

Nyt mieheni kanssa jo kahden lasten lennettyä pesästä. Olemme hyvin onnellinen pariskunta, emmekä vielä tähän mennessä ole kertaakaan haukkuneet toisiamme! Keskinäinen kunnioitus pelaa ja rakkaus roihuaa!:)

En varsinaista haukkumista ole havainnut, mutta aika tuttuja on kommentit "peruskoulu ja ministerin tulot hehehe mites sulla".

Hyvin ansaitseville duunareille tuntuu olevan ansiotason korostaminen hyvin tärkeää. Vastaavaan tosin törmää akateemisissa naisissakin. Kaikkein hillityimpiä ja matalprofiilisimpia ovat akateemiset miehet. 

Harvoin duunareiden olemuksesta huokuu ylimielisyys akateemisia kohtaan. En ole ikinä nähnyt että siivooja suhtautuisi vähättelevästi talouspäällikköön.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 21:53"]

En varsinaista haukkumista ole havainnut, mutta aika tuttuja on kommentit "peruskoulu ja ministerin tulot hehehe mites sulla".

Hyvin ansaitseville duunareille tuntuu olevan ansiotason korostaminen hyvin tärkeää. Vastaavaan tosin törmää akateemisissa naisissakin. Kaikkein hillityimpiä ja matalprofiilisimpia ovat akateemiset miehet. 

[/quote]

mä en ole koskaan kuullut duunarin leveileväni tuloillaan niinkuin akateeminen joka vauvapalstalla kertoo omaisuuden arvon, pankkitilinsaldon, omakotitalonsa pinta-alan vaikkei edes kysytä:))) 

Monesti olen miettinyt, että onko duunareiden kotona sitten lietsottu "herravihaa" ja korostetusti tuotu esiin yhteiskuntaluokkien eroja. Tai vaihtoehtoisesti hävetty omaa kouluttamattomuuttaan.

Mä vartuin ns. akateemisessa perheessä, mutta ei meillä koskaan puhuttu maistereista ja duunareista. Ikinä en kuullut esimerkiksi tohtoriksi väitelleen isäni suusta poikkipuoleista sanaa kenestäkään alemmin koulutetusta ihmisestä. Kukaan ei ollut hänelle koskaan narri tai herra. Koko lapsuuden ja nuoruuden elin ihan onnellisen tietämättömänä luokkajaosta.

Minulle tämä maailma aukeni vasta oikeastaan yliopistossa, jossa duunaritaustaiset opiskelukaverit tuntuivat kovasti häpeävän perhetaustaansa.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 21:21"]

Arkielämässä en ole tuollaiseen törmännyt. Täällä av:lla kyllä ja täällä se menee aina niin, että akateemiset haukkuu duunareita.

[/quote]

Vuosien kokemuksen mukaan kylläkin on näin:

- maalaiset vinoilee hellsinkiläisille puheesta, autoilutaidoista, talven yllättämäksi tulemisesta, kalliista asumisesta, milloin mistäkin

- laihat ruikuttaa, miten HEITÄ haukutaan, etenkin läskit kuulemma koko ajan irvailevat

- kotimammat v-uilee työäideille

- kouluttamattomien mielestä akateemiset on turhaa porukkaa

- duunarin mielestä akateemiset on vielä turhempaa porukkaa

Minä olen duunariperheestä, tarkemmin yrittäjäperheestä, eikä meillä lietsottu herravihaa. Ehkä juuri sen takia en itsekään sitä koe, eikä minulla ole tarvetta vähätellä tai haukkua ketään tämän koulutuksen tai sen puutteen takia. Olen itse merkonomi, mieheni käsityöläinen.

Normaalissa elämässä asia ei mene noin kuin ap väittää. Mutta täällä jauhetaan tätä samaa edestakaisin. Olisiko kuitenkin huono itsetunto kun näitä aloituksia pitää tehtailla:)?

Mun mies tienaa paremmin kuin minä, ja minä olen akateeminen, mies duunari:).

Onko näillä asioilla todellakin näin paljon merkitystä? Eikö ole hyvä että ihminen tekee työnsä, maksaa veronsa ja elää lainkuuliaista elämää vahingoittamatta ketään? Kasvattaa perheensä, käyttää rahansa Suomessa palveluihin näin tukemalla pk- yrityksiä??

Te olette kyllä erikoista jengiä täällä.

Miks mä tuntisin alemmuuden tuntoa? Mulle työ on tasan elannon takaamisen vuoksi, kun taas akateeminen on kiinnostunut tekemään uraa ja tutkimaan asioita, pohtimaan pidemmälle ja ottamaan töitä kotiinkin. Mulla on erilaiset arvot elämässä :)

Siis minulla on mies maisteri ja tytär tohtori. Itse jätin lukion ja avioiduin tämän tulevan maisterin kanssa ollessani 18v. Meillä pelittää niin, ettei mieheni tarvitse siivota, eikä minun laatia tietokoneohjelmia. Sängyssä myös hyvä yhdistelmä on duunarinainen ja akateeminen mies!

Aina kun olen tavannut jonkun akateemisen ne on vaikuttanu todella koppavilta (aina = muutaman kerran :D ). Siitä ehkä johtuu ikävä käsitys heitä kohtaan. En tunne alemmuutta.

Minä olen akateemisen perheen duunarijälkeläinen, eikä omat valintani ole koskaan olleet mitenkään korostuneet puheissa, saati olleet arvostelun kohteena perhepiirissä.
Sen olen kyllä pannut merkille, että duunariperheestä lähteneet akateemiset ovat lähes poikkeuksetta herkästi arvostelemassa muiden valintoja.