Olenko huono äiti, kun en raaskinut ostaa

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:13"]

tytölleni schleich-tallia, vaan ostin halvemman version? Oli aivan sikahintainen tuo "oikea" talli.

[/quote]

Kai se vähän riippuu siitä onko halvempi versio vastaava kuin se lelu mitä pyysi vai oikeasti joku ihan onneton halpisjuttu. Ei lahjalelun merkillä tai hinnalla ole sinänsä merkitystä,mutta onhan se kiva saada se mitä on oikeasti toivonut.Ainakin silloin kun itse olin pieni,tein romaanin mittaisen toivomuslistan mutta siinö oli aina jokin muita tärkeämpi toivelelu,jonka pukki toi varmasti. Etkö keksisi muita säästökohteita kuin lapsen joululahja?
[/quote]

Minäkin tein romaanilistoja mutta nimenomaan siksi että olin tottunut saamaan "jotain sinnepäin". Ajattelin että jos on paljon valinnanvaraa, joulupukki/vanhemmat keksisivät hankkia kerrankin jotain mitä oikeasti toivon... Ei toiminut. Halvastakin säästettiin (eikä ollut rahanpuutteesta kiinni).

Jos on ainoa toive ja hinta jotenkin järkevä, ostaisin mitä toivotaan. Itselläni on tänä jouluna pieni muotoinen ongelma kun tytär on toivonut ainoastaan kissanpentua, koiranpentua tai oikeaa hevosta. Taitaa tulla pettymysten joulu.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 16:05"]

Jos mun lapselle ei kelpais joku halvempi versio, vaan se alkais valittelee jotain merkkipaskaa tai olisi naama nurinperin lahjan avatessaan, niin sanoisin että ok. mulla on kuitti tallessa, käyn palauttaa tän jonka ostin ja saat sitten olla ilman. En todellakaan alkaisi kuuntelemaan lapsen valittamista siitä, kun ei saanut ylihintaista muovipaskaa itselleen.

[/quote]

Tällainen on ihan rahantuhlausta. Merkkikaman hinta tulee takaisin siinä, että se kestää yleensä paremin kuin halpisvastineet ja on paljon kannattavampi myydä eteenpäin. Kukaan ei osta Halpa halli -tavaraa kirpputoreilta, mutta merkkikamasta oikeasti maksetaan ihan hyvin.

Et ole huono äiti. En minä koskaan äitiä syyttänyt siitä ettei koskaan saatu mitään kallista ja aitoa. Kyllä me lapset tajuttiin jo hyvin varhain että olemme köyhiä. Myönnän kyllä että nolostelin jäljitelmätavatoitani ja olin ihan haltioissani jos pääsin leikkimään vaikka aidolla barbiella.

Omasta kokemuksesta voin sanoa että lapsi voi oikeasti pahoittaa mielensä pahasti jos ainoa ja iso toive ei toteudu, tyhjääkin huonompi on se halppisversio koska lapsi tajuaa että siihen on tyydyttävä ikiajoiksi.

Mutta ei se sinusta huonoa äitiä tee :) hyvää joulua teidän perheelle.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 16:11"]Mytoys.de olis ollut 40 e halvempi. En tiedä olisko jouluks ehtiny.
[/quote]

Olisi, meille Keski-suomen taakse tuli paketti alle viikossa koti-ovelle.

Mä sain feikkitamagotchin ja feikkisyntikan, feikkibarbeja, feikkiponeja. Toi syntikka todella häiritsee. Olin tosi kiinnostunut musiikista ja toivoin oikeaa sähköpianoa lapsena. Sitten sain sellasen halvan leikkipianon. Lähtihän siitä ääniä mutta kai te tajuatte ettei sellaisella kunnolla soiteltu. Vanhemmat ei KOSKAAN raaskineet ostaa mitään aitoa. 

Et ole huono äiti.

mä ostaisin sen käytettynä vaikka nyt tai joulun jälkeen.

ne jäljitelmät ...jos haluu oikeen punaisen ferrarin ja saakin punaisen ladan.

Mäkään en tajua tota, että ostetaan jotain "vähän sinne päin" kuin mitä lapsi toivoo. Todellakin kuin joku sanoi, että joku halpisversio jostain on tyhjääkin pahempi. Jos ette halua hankkia juuri sitä, mitä lapsi toivoo, niin eikö ole sen vertaa munaa, että voisitte sanoa että tää on nyt liian kallis, keksi joku muu juttu? Eli mieluummin sitten jotain ihan muuta, kuin melkein se mitä on toivottu.

Ootteko todellakin tosissanne? Pikku mussukan on saatava juuri se mikä kavereilla ja se tietty merkki. Odotappa murrosikää. Tavallisten suomessa olevien nuorten vaatekauppojen vaatteet ei käy vaan pitää saada just ne merkit mitä muilla ja mikä on muodissa. Maksat pian monia kymppejä ylimääräistä pelkästä suositusta merkistä.

Et olisi ollut huono äiti vaikka oisit antanut sen halppisversion...Me aikuiset opetetaan lapset haluamaan kallista ja merkki tuotteita. Verukkeella että kallis kestää ja kun olin pieni en koskaan saanut sitä enkä tätä....Aika surullista luettavaa oli kyllä tämä...

Meidän tyttäremme oli ikionnellinen, kun aidon Schleich-tallin sijasta mies rakensi hänelle puisen, paljon isomman tallin. :)

Mieluummin vähemmän mutta laadukasta.

Iltaa! Pikku-äiti. Kyllä se halvempi käy , hyvää joulua!

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 16:38"]

Ootteko todellakin tosissanne? Pikku mussukan on saatava juuri se mikä kavereilla ja se tietty merkki. Odotappa murrosikää. Tavallisten suomessa olevien nuorten vaatekauppojen vaatteet ei käy vaan pitää saada just ne merkit mitä muilla ja mikä on muodissa. Maksat pian monia kymppejä ylimääräistä pelkästä suositusta merkistä.

[/quote]

Nyt puhutaan joululahjatoiveesta. Mielestäni hieman eri asia kuin jotkut arkivaatteet tai muut käyttötuotteet. Ei voi olla liikaa vaadittu että edes kerran vuodessa lapsi saisi sitä mitä haluaa. Olen siis tuo jonka mielestä ei tarvitse ostaa ollenkaan, jos ei viitsi ostaa ihan sitä oikeaa tuotetta. Meidänkin lapset kyllä mankuu kaikenlaista tavaraa, eikä todellakaan saa aina sitä mitä haluaa, mutta kyllä minusta joskus voi ilahduttaa lasta ja toteuttaa toiveen. Itsekin mieluummin satsaan omissa tavaroissani laatuun ja merkkiin, kuin ostelisin joka välissä uutta roinaa. 

Ha

Musta on ihan ok, että joskus, jopa jouluksi, ostaa halppiskamaa kunhan joskus lapsen toiveita kuunnellaan ja lahjoihin tai tavaroihin panostetaan. Minä ostan joskus halpistuotteita ihan siitä syystä, ettemme kylve rahassa. Silloin olen yleensä sanonut lapselle suoraan, että olen pahoillani, mutta meillä ei tällä hetkellä ole rahaa kuin siihen halvempaan (mikä siis on ihan totta). Tärkeimmät jutut pyritään ostamaan hyvälaatuisina niin, että ne kestää ja palvelee lapsen tarpeita paremmin. Joskus lapsetkin joutuvat kuitenkin tyytymään vanhempiensa tavoin halvempaan versioon. 

Eli en sanoisi sinua suoraan huonoksi äidiksi. Riippuu paljon siitä, onko lapsella jo huone täynnä kaikkea kivaa ja laadukasta vai skippaatko aina lapsen toiveet mahdollisimman halvalla. 

Muistan vielä kun itse olin ala-asteella ja hevoset kiinnostivat. Tehtiin kavereiden kanssa kepeistä ja vanhoista sukista keppihevoset ja perustettiin hevostalli ulkorakennukseen. Keksittiin hevosille nimet ja luonteet, pidettiin toisillemme ratsastustunteja ja estekilpailuita, käytiin maastoratsastuksilla ja leikittiin tallielämää. Ei tarvinnut ostaa mitään ja tätä jaksettiin leikkiä valehtelematta monta vuotta. Oli mielikuvitusta ja saatiin liikuntaa ulkoilmassa.

Kaikille heppatyttöjen (miksei poikienkin) vanhemmille voin suositella, auttakaa vaikka alkuun keppihevosten askartelussa ja tehkää vanhoista laudoista esteitä, kengännauhoista riimunnaruja, metsästä heinää ruuaksi tai muroja "kauraksi".. Mitä enemmän porukkaa leikissä mukana, sen hauskempaa :)

Pihistely tekee lapselle karhunpalveluksen. Joo kiva ajatus, että lapsi oppisi arvostamaan sitä mitä saa eikä turhaan vaatisi merkkiä. Tälläistä se oli omakin lapsuus. Slogan: rumat ne vaatteilla koreilee. En edes tiennyt tavatoilla olevan joku merkki kuin vasta 15v. Adidas taisi olla ensimmäinen. 

No kasvoiko minusta nöyrä vähään tyytyvä aikuinen? Ei kasvanut. Musta kasvoi ihminen, joka palvoo tavaraa. Omille lapsilleni haluan antaa kaiken. Saavat kaiken toivomansa, ostan sillä hyvää omatuntoa. Kuvittelen miten itse olisin ollut tuollaisesta onnellinen lapsena. Ihan sairas ja vääristynyt kuva kuluttamiseen. Huomaan myös vahtaavani ympärillä olevien ihmisten merkkejä. Havainnoin kadulla että hah, joku h&m takki. 

Tiedostan sairauteni ja kovasti yritän päästä tästä ajattelutavasta eroon. Hyvällä mallilla ollaan.. lapsille olen ostanut vain 3 lahjaa per nenä ja kämpästä olen hävittänyt turhat rojut. Nyt kun vielä oppisin olemaan näkemättä sen naapurin pirkon laukkumerkin..

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:32"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:28"]Ja samaan aikaan ympäri maailmaa on lapsia, jotka eivät tiedä, saavatko tänään syödäkseen tai joutuvat raatamaan aamusta iltaan jossain hikipajalla. Mutta pieniä ovat heidän murheensa näihin oikeisiin murheisiin verrattuna.
[/quote]

Byyhyy
[/quote]
Hyi.

Mulla on sama kokemus, että sain lapsena vain halvinta aina. Yksi jouluntoivoin vain barbieta. Sain jäykän pikkunuken, jolla oli typerä sininen uimapuku päällä. En ikinä leikkinyt sillä. Joka joulu oli yhtä pettymysten juhlaa.