Vähän ihmetyttää, kun sukulainen kysyy aina puhelimessa, olenko lihonut tai laihtunut, että paljonko painan
Olen hoikka ja painanut 15-vuotiaasta asti saman verran raskauksia lukuunottamatta.
Miten joillekin voi olla paino noin tärkeä asia?
Kommentit (10)
Miehen suvussa harrastetaan samaa. :D Samaan tyyliin puhutaan säästä ja painosta. En ymmärrä, kai se on joku perus small talk -aihe jossain päin Suomea.
Kuulostaa oudolta. Sinuna trollaisin ja kehuskelisin aina, miten paljon kiloja on tullut. Hyvällä tuurilla tuo sukulainen juoruilee lihomisestasi muille sukulaisille ja ihmiset pitävät häntä pahansuopana sekopäänä, kun näkevät sinut livenä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oudolta. Sinuna trollaisin ja kehuskelisin aina, miten paljon kiloja on tullut. Hyvällä tuurilla tuo sukulainen juoruilee lihomisestasi muille sukulaisille ja ihmiset pitävät häntä pahansuopana sekopäänä, kun näkevät sinut livenä.
Hassun juonenkäänteen keksit. ap
On mullakin sukulaisia joille on tärkeää onko joku lihonut tai lihava. Siitä on mukava kohkata ja sitä on kiva ihmetellä ja kauhistella.
Olen muuten pistänyt ojennukseen jokaisen junttisukulaiseni.
Vierailija kirjoitti:
On mullakin sukulaisia joille on tärkeää onko joku lihonut tai lihava. Siitä on mukava kohkata ja sitä on kiva ihmetellä ja kauhistella.
Olen muuten pistänyt ojennukseen jokaisen junttisukulaiseni.
Miten olet pistänyt ojennukseen?
Tuo se kertoo kysyjästä itsestään ja hänen pakkomielteistään, rasittavaa toki. Mä ehkä hermostuisin ja sanoisin että sovitaanko et ihan itse kerron jos tilanne muuttuu kun ei ole nyt vuosikausiin muuttunut niin ajanhukkaa kysellä.
Mulla yks reilusti ylipainoinen tuttu. Minua ei hänen paino tai syöminen kiinnosta tuon taivaallista vaan mieluummin juttelen ihan kaikkea muuta tämän kivan ihmisen kanssa. Enää en vaan jaksa mennä hänen kans syömään kun hän tekee jokaisesta suupalasta numeron ja kuinka hän ei jaksa kuin pieniä annoksia ja voisiko jälkiruokaa tilata kun sitä pitää jättää kun ei jaksa ja millaista tuo sinun kastike on ja onko nuo granaattiomenan siemeniä ja jännä nuo perunat mitähän toi mauste on.
Mä en kestä kun ruokailuissa ei voi puhua mistään muista asioista vaan kyylätään ja syynätään joka suupala, epäterve suhde ruokaan siis. Ihana ihminen jota tapaan sitten todellakin muualla, koska silloin kun sovin illallisen kaverin kans haluan jutella kuulumisia enkä pelkästä annoksesta mikä on lautasella.
Tutulle kuulostaa. Äitini joka jo kasikymppinen on itse ollut aina ylipainoinen, kommentoi muiden lihomisia, päivittelee tv ohjelmia joissa on lihavia esim. laihdutusohjelmat, kommentoinut minun lihomisia koko elämän ajatellen että en itse huomaa tai tajua asiaa. Mikä saa ihmisen tälläiseksi kun itse on se lihava?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oudolta. Sinuna trollaisin ja kehuskelisin aina, miten paljon kiloja on tullut. Hyvällä tuurilla tuo sukulainen juoruilee lihomisestasi muille sukulaisille ja ihmiset pitävät häntä pahansuopana sekopäänä, kun näkevät sinut livenä.
Tämä on hyvä neuvo! Hahahha. Itseasiassa teen tätä itsekin että vähän liioittelen asioitani juoruakoille.
Koska se on hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo se kertoo kysyjästä itsestään ja hänen pakkomielteistään, rasittavaa toki. Mä ehkä hermostuisin ja sanoisin että sovitaanko et ihan itse kerron jos tilanne muuttuu kun ei ole nyt vuosikausiin muuttunut niin ajanhukkaa kysellä.
Mulla yks reilusti ylipainoinen tuttu. Minua ei hänen paino tai syöminen kiinnosta tuon taivaallista vaan mieluummin juttelen ihan kaikkea muuta tämän kivan ihmisen kanssa. Enää en vaan jaksa mennä hänen kans syömään kun hän tekee jokaisesta suupalasta numeron ja kuinka hän ei jaksa kuin pieniä annoksia ja voisiko jälkiruokaa tilata kun sitä pitää jättää kun ei jaksa ja millaista tuo sinun kastike on ja onko nuo granaattiomenan siemeniä ja jännä nuo perunat mitähän toi mauste on.
Mä en kestä kun ruokailuissa ei voi puhua mistään muista asioista vaan kyylätään ja syynätään joka suupala, epäterve suhde ruokaan siis. Ihana ihminen jota tapaan sitten todellakin muualla, koska silloin kun sovin illallisen kaverin kans haluan jutella kuulumisia enkä pelkästä annoksesta mikä on lautasella.
Uskomatonta, että voi olla noin kiinnostunut ruoasta.
Onko teillä sukulaisia, jotka utelevat erikoisia?