Menestyykö siis rikkaiden lapset parhaiten koulussa?

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 22:04"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 21:12"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 21:10"]

No siis kuka tahansa menestyy koulussa paremmin, jos on hyvä elintaso ja massit kondiksessa kotona. Ihan vaikka jätettäisiin kokonaan huomiotta tuo "vanhempien esimerkki, lässytilää" läppä.

[/quote]

Mistä lapset ottaa eniten esimerkkiä? Vanhemmistaan, joten siinä sinulle "läppää".

[/quote]

joo joo, mutta jos otetaan vertailukohdaksi kaksi lasta, joilla on samanlaiset "esimerkit" kotona, mutta toinen on rikas ja toinen köyhä, niin sille rikkaalle on enemmän etua lähtökohdistaan. Aivan itsestäänselvä juttu, en ymmärrä miksi tästä jatkuvasti jankataan. Nostaako rikkaat tämän kysymyksen esiin koko ajan, koska haluavat selittää että ei täs mitää, ite ollaan vaan ahkeruudella ansaittu?

[/quote]

Tuskinpa tuo vanhempien varakkuus (vielä ainakin toistaiseksi) maksuttomassa peruskoulussa vaikuttaa suuntaan tai toiseen, vaan juuri se vanhempien suhtautuminen kouluun ja opiskeluun merkitsee.

Jatkokouluttautumisessa sitten tulee finanssipolitiikka vastaan: Ammatillinen koulutus on käytännössä maksutonta, lukio maksaa. Ja jos lukioon on lähdettävä toiselle paikkakunnalle, ei köyhimmillä ole useinkaan varaa lastaan lukioon laittaa, koska maksuttomia asuntoloita ei ole kuin ammattioppilaitoksilla.

Eriarvoisuudella on itsessään lannistava vaikutus. Ei kaikkiin, mutta riittävän moniin, jotta se vaikuttaa selkeästi. Köyhän perheen lapsi voi olla yhtä älykäs kuin rikkaankin, heillä voidaan kotona lukea yhtä paljon, vanhemmat voi arvostaa koulutusta, mutta jos joutuu kaikessa maksullisessa (kirjoissa, tietokoneissa, valmennuskursseissa, opintomatkoissa jne.) miettimään, onko niihin varaa, ja usein ei ole, niin se on silloin selkeä eriarvoisuudesta johtuva haitta köyhille opiskelijoille.

Moni tietysti lannistuu jo ennen tätä. Jos kotona on muitakin ongelmia, ja sitä "esimerkkiä" ei ole, niin pyyhe lentää kehään jo aikaisessa vaiheessa. Näissäkin on silti käytännössä suurin piirtein kaikki sellaisia, jotka olisivat pärjänneet siinä missä insinööriperheen Marco-Petterikin, jos lähtökohdat olisivat olleet samat.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 22:13"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 22:04"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 21:12"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 21:10"]

No siis kuka tahansa menestyy koulussa paremmin, jos on hyvä elintaso ja massit kondiksessa kotona. Ihan vaikka jätettäisiin kokonaan huomiotta tuo "vanhempien esimerkki, lässytilää" läppä.

[/quote]

Mistä lapset ottaa eniten esimerkkiä? Vanhemmistaan, joten siinä sinulle "läppää".

[/quote]

joo joo, mutta jos otetaan vertailukohdaksi kaksi lasta, joilla on samanlaiset "esimerkit" kotona, mutta toinen on rikas ja toinen köyhä, niin sille rikkaalle on enemmän etua lähtökohdistaan. Aivan itsestäänselvä juttu, en ymmärrä miksi tästä jatkuvasti jankataan. Nostaako rikkaat tämän kysymyksen esiin koko ajan, koska haluavat selittää että ei täs mitää, ite ollaan vaan ahkeruudella ansaittu?

[/quote]

Tuskinpa tuo vanhempien varakkuus (vielä ainakin toistaiseksi) maksuttomassa peruskoulussa vaikuttaa suuntaan tai toiseen, vaan juuri se vanhempien suhtautuminen kouluun ja opiskeluun merkitsee.

Jatkokouluttautumisessa sitten tulee finanssipolitiikka vastaan: Ammatillinen koulutus on käytännössä maksutonta, lukio maksaa. Ja jos lukioon on lähdettävä toiselle paikkakunnalle, ei köyhimmillä ole useinkaan varaa lastaan lukioon laittaa, koska maksuttomia asuntoloita ei ole kuin ammattioppilaitoksilla.

[/quote]

No kyllähän se vanhempien varakkuus sen verran vaikuttaa, että runsaalla rahalla on hippasen mukavampaa patsastella kuin niukalla rahalla. Vai miksi sitä rahaa sitten elämässä yleensä edes tavoitellaan, jos ei sillä ole mitään vaikutusta esim. yksilön hyvään fiilikseen?

Kodin ilmapiirillä on paljon vaikutusta, kuten yllä monen kertaan todettu. Lapsuudenkodissa läksyt piti tehdä joka päivä, koealueet kuulusteltiin ja vanhemmat luetuttivat lukuläksyt ääneen. Koenumeroista tai todistuksista ei ikinä saanut rahaa - opiskella piti itseään sivistääkseen ja tulevaisuutta pedaten, ei karkkirahaa ansaitakseen.

Toki vanhempien omasta sivistyksestä oli paljon apua, kun alettiin mennä lukion syventäviin kursseihin. Enpä olisi ymmärrätänyt derivaatta- ja integraatiosovelluksia tai keskuspankkijärjestelmän toimintaa ilman isäni apua.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 22:26"]

No kyllähän se vanhempien varakkuus sen verran vaikuttaa, että runsaalla rahalla on hippasen mukavampaa patsastella kuin niukalla rahalla. Vai miksi sitä rahaa sitten elämässä yleensä edes tavoitellaan, jos ei sillä ole mitään vaikutusta esim. yksilön hyvään fiilikseen?

[/quote]

Voihan se olla mukavampi patsastella, mutta mikään este opiskelulle raha tai sen puute ei peruskouluvaiheessa ole - juuri tämähän oli peruskoulun ideakin, ja kyllä se on ihan toimiva systeemi tässä mielessä ollut. Kodin opiskelumyönteisyys tai sen puute merkitsee tässä vaiheessa paljon enemmän.

Tuskin itsekään olet sitä mieltä, että raha tuo onnea? Helpottaahan se elämää, mutta perusopetus on maksutonta ja tasa-arvoista, joten varallisuus ei näyttele suurtakaan roolia tässä vaiheessa. Jatkokouluttautuminen on sitten toinen juttu, mistä tuolla edellä onkin jo moni puhunut.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 22:35"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 22:26"]

No kyllähän se vanhempien varakkuus sen verran vaikuttaa, että runsaalla rahalla on hippasen mukavampaa patsastella kuin niukalla rahalla. Vai miksi sitä rahaa sitten elämässä yleensä edes tavoitellaan, jos ei sillä ole mitään vaikutusta esim. yksilön hyvään fiilikseen?

[/quote]

Voihan se olla mukavampi patsastella, mutta mikään este opiskelulle raha tai sen puute ei peruskouluvaiheessa ole - juuri tämähän oli peruskoulun ideakin, ja kyllä se on ihan toimiva systeemi tässä mielessä ollut. Kodin opiskelumyönteisyys tai sen puute merkitsee tässä vaiheessa paljon enemmän.

Tuskin itsekään olet sitä mieltä, että raha tuo onnea? Helpottaahan se elämää, mutta perusopetus on maksutonta ja tasa-arvoista, joten varallisuus ei näyttele suurtakaan roolia tässä vaiheessa. Jatkokouluttautuminen on sitten toinen juttu, mistä tuolla edellä onkin jo moni puhunut.

[/quote]

Rahan puute ei välttämättä ole este peruskouluvaiheessa varsinaiselle koulun käymiselle, mutta muuhun koulun yhteydessä tapahtuvaan epäviralliseen sosiaalistumiseen se vaikuttaa jo tuolloin – ja jo ennen kouluikääkin. Kenellä on kivoimmat lelut ja vaatteet, kuka käy perheen kanssa kaukomatkoilla lomalla, kenestä tulee suosittu oppilaiden nokkimisjärjestyksessä ja kenestä ei, kaikkeen tähän vaikuttaa se, paljonko kotona on pätäkkää. Ei mitenkään monimutkainen kuvio loppujen lopuksi.

Toki rikkaiden lapset saavat tutorointia, preppauskursseja, uudet kirjat heti kirjakaupasta jne. Mutta perusperiaatteessa parhaiten yleensä pärjäävät ns. kulttuuriperheiden lapset: Heidän vanhempansa opastavat läksyssä, lapselle luetaan pienestä pitäen ja muilla tavoin tuetaan akateemisuutta. Jos rikkaat vanhemmat ovat "duunareita", ei painoarvoa tai samanlaista tukea yleensä koulutukseen anneta. 

Köyhän lapsena koulussa on monin tavoin vaikeampaa. Köyhyys vaikuttaa myös välillisesti kotona lukemista ja sen semmoista. Tätä ei rikkaat valitettavasti aina ymmärrä. Ihan turha sanoa että kaikilla on samat mahdollisuudet koska niin ei ole.

Rikkaiden lapset menestyy jos äiti on koulutettu myös. Jos rikkaalla isällä on hupakkovaimo eivät lapset menesty niin varmasti. Äly ja mitokondriot periytyvät äidiltä.

No siis kuka tahansa menestyy koulussa paremmin, jos on hyvä elintaso ja massit kondiksessa kotona. Ihan vaikka jätettäisiin kokonaan huomiotta tuo "vanhempien esimerkki, lässytilää" läppä.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 21:10"]

No siis kuka tahansa menestyy koulussa paremmin, jos on hyvä elintaso ja massit kondiksessa kotona. Ihan vaikka jätettäisiin kokonaan huomiotta tuo "vanhempien esimerkki, lässytilää" läppä.

[/quote]

Mistä lapset ottaa eniten esimerkkiä? Vanhemmistaan, joten siinä sinulle "läppää".

Vanhempien ja etenkin äidin asenne on tutkimuksissa huomattu aika ratkaisevaksi. Jos äiti on patalaiska palstamamma, jonka mielestä peruskoulu on perseestä, ei lapseltakaan voi isoja suorituksia odottaa.

Vanhempien esimerkistä, ohjauksesta ja kannustuksesta se on kiinni. Eikä sopivalla asuinalueella ja kaveripiirilläkään ole ainakaan huonontavaa vaikutusta koulumenestykseen. Suomessa kaikilla on hyvät mahdollisuudet menestyä ja oppia, ja peruskoulu on niin helppo että vaikka olisi kuinka tahvo niin vähän panostamalla pääsee 8 keskiarvoon ja vähän enemmän auttaa sinne 9 ja 10 väliin.

Parhaiten lapsen koulumenestystä ennakoi äidin koulutustaso ja perheessä lukemisen harrastaminen. 

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 21:24"]Parhaiten lapsen koulumenestystä ennakoi äidin koulutustaso ja perheessä lukemisen harrastaminen. 
[/quote]
Myös pelottelu toimii... jos kotiin ei ole asiaa koepaperin kanssa, josta arvosana alle 9.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 19:43"]

pikemminkin vanhempien koulutustasolla on merkitystä tässä. Koulutetut vanhemmat arvostavat koulua ja kannustavat lastaan koulussa ja jatko-opinnoissa. Toisaalta on myös vähävaraisista ja ei-koulutetuista perheistä runsaasti lähtöisin ihmisiä jotka ovat päässeet todella pitkälle. Esim Lauri Ihalainen, entinen SAK:n johtaja ja nykyinen työministeri

[/quote]

Eiköhän Lauri Ihalaisen ura perustu pelkästään siihen, että on ollut oikean puolueen jäsenkirja oikeaan aikaan taskussa ;) Ammattiyhdistysura ja sosiaalidemokraattinen puolue ja silleen... Koulutustausta on kirvesmies.

Äidin koulutustaso taitaa vaikuttaa eniten. Sehän ei suoraan korreloi varakkuuden kanssa, mutta koulutetuilla noin keskimäärin taitaa olla säännöllisemmät tulot. Pelkkä palkkalaskelma ei kuitenkaan kerro mitään, koska perusduunari tienaa taatusti paremmin kuin tavallinen väitöskirjapuurtaja.

Ehkä hyväosaiset vanhemmat kasvattavat lapsiaan sivistämään itseään ja hoitamaan koulun kunnialla.

Tottakai menestyy - syitä on toki monia, kuten tästä ketjustakin voi lukea:

Älykkyys on myös periytyvää. Tuskin sinne sairaalan ylilääkäriksi tai menestyvän yrityksen johtoon on alle keskivertoälykkyydellä päästy, joten todennäköisesti sen lapsenkin älykkyys on keskivertoa parempi.

Korkeasti koulutetut vanhemmat arvostavat koulutusta ja siirtävät tämän asenteen lapsiin.

Korjeasti koulutetut vanhemmat ymmärtävät koulumenestyksen merkityksen ja auttavat lastaan kouluhommissa - kyselevät koealuetta jne.

Korkeasti koulutetut vanhemmat lukevat lapsilleen pienestä pitäen ja keskustelevat kotona ajankohtaisista asioista, seuraavat korkeakulttuuria jne, joten tämä kulttuurinen perintö siirtyy myös lapsille kasvattaen lasten yleistietoa, josta on hyötyä koulussa.

Ja tarvittaessa rahalla saa: yksityistä tukiopetusta, kirjoja, laskimia, liikuntavälineitä, nopean netin, valmennuskursseja jne.

T. opettaja yläkoulu-lukio

Mä olen köyhästä duunariperheestä, ja kaikki sukulaiset, tuttavat ja naapurit samanmoisia. Isä oli herravihainen alkoholisti, mutta äiti arvosti sivistystä ja kannusti esim. lukemista harrastuksena. Eli kyllä kai toi äidin asenne tosiaankin vaikuttaa: kaikki me lapset kouluttauduttiin vähintäänkin opistotasolle (mä pisimmälle eli yliopistotutkinto tuli suoritettua). Nykyisin olemme kaikki töissä juurikin niinä isän vihaamina "herroina", mikä on aika ironista.

Mutta ei niistäkään ympyröistä kovin moni muu kouluttautunut juurikaan, kaikki eivät edes peruskoulua pidemmälle, joten kyllähän se opiskelumyönteisyys taitaa korreloida kotiolojen kanssa. Kyse ei siis ole niinkään lahjakkuudesta kuin siitä, mitä arvostaa, näin luulisin.