Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tuttava vihaa lapsia ja tuo sen ilmi joka käänteessä. Miksi?
Kärsä
12.10.2021 |
Tuttava ei tykkää kuulla tai nähdä asioita lapsista. Ei kavereiden, ei sukulaisten, tuntemattomien. Fb-feedi lapsista häntä ärsyttää, sanoo ettei halua kuulla kaverinsa lapsista vaan kaverin kuulumisista. Hän vihaa lapsia, ja sanoi asiasta aina, illanistujaisissa panee merkille, jos jotkut puhuu lapsista, jolloin siirtyy muualle ja sanoo toiselle, että siellä puhutaan lapsista, on tylsää. Hän oikein paasaa asiasta muille, kuinka hän vihaa lapsia. Ja häntä inhottaa, kun joistakin on tullut äitejä. Ja kun tätä jatkuu vuodesta toiseen. Hän ei aio saada lapsia, niin mikä siinä on, että hän tuo asiaa esille niin vahvasti.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että on hedelmätön. Ei pysty käsittelemään omaa lapsettomuuttaan niin on kääntänyt sen vihaksi kaikkia lapsia kohtaan.
Tämähän näillä ihmisillä on aina taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minustakin on omituista, että vihaa jotain tiettyä ikäryhmää. Lapset eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, heitä yhdistää ainoastaan ikä. Tieteilijänä näen tuossa myös aikamoista intellektuaalista laiskuutta. Loppuuko se viha 18-vuotispäivänä vai miten? Entäs jos joku vihaisi vastaavasti 40-58-vuotiaita? Menisikö se niin, että 39-vuotias on vielä ok, mutta kun täyttää 40, niin sitten kuuluu vihattuun ryhmään? Ja 18 vuoden päästä sitten ei enää ole vihattu?
Ja toinen kysymys. Jos hän kerran niin vihaa lapsia, niin onko hän sitä mieltä, ettei kenenkään pitäisi hankkia lapsia. Kai hän nyt tajuaa mitä siitä seuraisi.
Kolmas kysymys. Hän varmaan tiedostaa olleensa itsekin joskus lapsi. Vihaako hän lapsi-itseään (villi arvaus: kyllä, ja se onkin varmaan alkusyy)?
Tuon kaverin stoori ei ole vedenpitävä. Harmittaa kun joku käyttää noin paljon energiaa johonkin eikä ole edes vaivautunut miettimään juttua läpi.
En tiedä, minkä ikäisiin asti tuttavan lapsiviha ulottuu. Ehkä vauvat ja taaperot, alle 10v lapset? En tiedä. Tosin joskus oli pohtinut miehensä kanssa lasta tosissaan, mutta mies jarrutteli. Kertoi vain haksahtaneensa hetkeksi ja todennut ettei onneksi ole. Niin ehkä ratkaisu ei ole selkeä lastenhankinnan suhteen? Joku tossa puhui, että hänellä ex-kaveri on inhonnut lapsia eri ikäisenä, ja tällä tuttavalla sama juttu, ja on jo lähes 40v.
Vierailija kirjoitti:
Jos soitan ystävälleni kuullakseni hänen kuulumisiaan, en mäkään halua kuulla stooreja sen kakaroista. Mummot ovat niitä stooreja varten, ei kaverit.
Ja sinä et ymmärrä, että pienten lasten vanhempien päivittäiset tapahtumat ja menot liittyvät aika yleisesti juuri lapsiin? Mutta ei sitä lapseton kyllä voikaan ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Jos soitan ystävälleni kuullakseni hänen kuulumisiaan, en mäkään halua kuulla stooreja sen kakaroista. Mummot ovat niitä stooreja varten, ei kaverit.
Hyi, mummot! En halua koko ajan kuulla inhottavista vanhuksista. AV:llakin täytyy tunkea vanhusjuttuja joka paikkaan, vaikka haluan lukea keskusteluja, niin tylsää. Sinullakaan ei taida olla muuta elämää kuin mummot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lapsenlapsi. Meidän isovanhempien tärkeimpiä elämässä. Mutta en ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut vieraista lapsista, ärsyttävät välillä kaupoissa ja ravintoloissa. En puhu ystävilleni paljoa lapsesta, koska oletan, että heitä ei varmasti kiinnosta meidän touhumme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että on hedelmätön. Ei pysty käsittelemään omaa lapsettomuuttaan niin on kääntänyt sen vihaksi kaikkia lapsia kohtaan.
Tämähän näillä ihmisillä on aina taustalla.
No eihän. Monella lapsenvihaajalla on useampikin kappale omia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävarmuus omasta päätöksestä pysyä lapsettomana aiheuttaa juuri tuollaista käytöstä. Esiintyy erityisesti 35-45 vuotiailla yksineläjänaisilla. Yksinäisenä vanhuksena sitten miettivät: entä jos...?
Inhoan myös lapsia. Nuorempana otin etäisyyttä kavereihin, jotka hankkivat niitä. Nyt vanhemmiten vain v***ttaa miten elämä pyörii lasten ympärillä. Ihan kivoja tyyppejä elämässä, enkä haluaisi katkaista välejä lasten takia, mutta en jaksa kun 80% jutustelusta liittyy lapsiin, pitää olla lapsenvahtina hätätapauksissa, vauvoja työnnetään syliin ja udellaan "joko on vauvakuume, joko on vauvakuume" tai "JOKO TEILLE TULEE VAUVA??!". Ei ole, eikä ole ikinä ollut. Vanhemmat myös jotenkin ihmeellisesti luulevat, että heidän muksu on poikkeus sääntöön. Ei oikeastaan ole. Ei se teidän kersa ole sen kummempi kuin muutkaan räkänokat. Erityisesti inhoan vauvoja ja taaperoita, koska sen ikäiset metelöivät sen takia että jokin on huonosti tai ihan metelöimisen iloksi, ovat muutenkin arvaamattomia, eivät hallitse impulssejaan ja ovat koko ajan p**seessä kiinni.
Olen myös työskennellyt lasten parissa ja tulin siihen tulokseen, etten halua olla enää alalla, enkä lasten ja vanhempien kanssa tekemisissä. Mitta tuli hyvin nopeasti täyteen ja pääasiassa kiitän siitä vanhempia, joilla on ruusunpunaiset lasit omien lapsiensa suhteen ja jotka hössöttävät lasten perään. Ja myös siitä, että kun lapsen kanssa tulee konfliktitilanne, alkaa hyvinkin nuori lapsi yrittää manipuloida tilannetta mieleisekseen kaikin keinoin. Itse en kapinoinut, yritin miellyttää aikuisia, koska koin sen olevan velvollisuuteni ja yritin olla haluamatta mitään, koska ajattelin olevani vain taloudellinen rasite, jota raahataan mukana.
En osaa kohdata lasta, jolla on oma tahto. Sen takia jätän mieluummin kokonaan välistä tuollaiset ikävät tilanteet ja mieluummin yritän päästä uudelleen koulutettavaksi. Opiskelin ammatin, joka johti lasten pariin, koska en tiennyt mitä haluaisin, sillä vanhempani eivät halunneet minun opiskelevan mitään "turhaa".
Ehkä olisin ilman työntekoa lasten parissa halunnut lapsen. Kaikkien opiskelututtavien ja kaverien elämä, entinen työ, pyörii lasten ympärillä ja vanhempanikin toivoisivat saavansa lapsenlapsen. Liika on liikaa. Olisinpa lähtenyt opiskelemaan vaikka ohjelmointia. Miesvaltainen ala, eikä tarvitsisi kuulla mitään lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
P.S. Olen ollut onnellisessa parisuhteessa 16-vuotiaasta alkaen ja olen pian 35. Mies meni naimisiin kanssani tietäen, ettei lapsia todennäköisesti koskaan tulisi.
T.53
räkänokat o vaan niin ärsyttäviä, joku promille on hyvin käyttäytyviä ja tulee jtn
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
P.S. Olen ollut onnellisessa parisuhteessa 16-vuotiaasta alkaen ja olen pian 35. Mies meni naimisiin kanssani tietäen, ettei lapsia todennäköisesti koskaan tulisi.
T.53
eikö toi mene laittomuuksiin, aikuinen ja vaikka suojaikä niin korkea ikäero ei kyl oikeudessa täsmäis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkin vanhemmat tyrkyttävät lapsista otettuja kuvia somen täyteen, puhuvat vain lapsistaan ja niiden tekemisistä jutuista. Ei ole mitään oikeaa keskustelua mielestäni, lähinnä kiusallisena kuunneltavaa. Vanhemmat eivät ymmärrä ettei heidän lapsen tekemiset yksinkertaisesti kiinnosta pätkän vertaa.
En ole ääneen sanonut mutta välttelen näitä tuttavia.
Sulla on oikea asenne, välttele jatkossakin. Ei ne sun ryyppyreissus ja bilettämiseskään oo kiinnostavia.
Luuletko että lapsettomat eivät puhu muusta? Itselläni ainakin paljon syvällisemmät aiheet, aiheet joita perheelliset eivät edes ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mammat ny puhuu lasten kanssa sitä samaa soopaa jota ei vaan ymmärrä, ihan turha puhua politiikasta tai filosofiasta
Vierailija kirjoitti:
Minustakin on omituista, että vihaa jotain tiettyä ikäryhmää. Lapset eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, heitä yhdistää ainoastaan ikä.
No mutta sepä se kun yhdistää. Ne puhuvat kovalla äänellä, huutavat, itkevät, hakkaavat leluilla lattiaa ja juoksevat ympäriinsä eli aiheuttavat kamalasti meteliä. Kyselevät tyhmiä, haluavat jatkuvaa huomiota ja lässyttävät rasittavalla äänellä. Ovat likaisia, kuolaavat joka paikkaan ja sotkevat.
Nämä ominaisuudet yhdistävät suurinta osaa lapsista johonkin neljään, viiteen ikävuoteen riippuen onko kasvatettu vai "annettu lasten olla lapsia".
En jaksaisi minkään ikäisiä tuollaisia ihmisiä lähelläni.
Minäkään en mitenkään hirveästi lapsista tykkää. Mutta en nyt sitä sentään menisi sanomaan sellaiselle, jolla itsellään on lapsia. Eri asia tietysti, jos minua painostettaisiin lapsen hankintaan. Ja oma lukunsa ovat tietysti ihmiset, jotka esittelevät puhelimellaan videonpätkiä, missä se oma lapsi tai lapsenlapsi juoksentelee edestakaisin. Silloin tekisi mieli sanoa, että evvk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkin vanhemmat tyrkyttävät lapsista otettuja kuvia somen täyteen, puhuvat vain lapsistaan ja niiden tekemisistä jutuista. Ei ole mitään oikeaa keskustelua mielestäni, lähinnä kiusallisena kuunneltavaa. Vanhemmat eivät ymmärrä ettei heidän lapsen tekemiset yksinkertaisesti kiinnosta pätkän vertaa.
En ole ääneen sanonut mutta välttelen näitä tuttavia.
Sulla on oikea asenne, välttele jatkossakin. Ei ne sun ryyppyreissus ja bilettämiseskään oo kiinnostavia.
Luuletko että lapsettomat eivät puhu muusta? Itselläni ainakin paljon syvällisemmät aiheet, aiheet joita perheelliset eivät edes ymmärrä.
Miten se perhe nyt vaikuttaa kenenkään keskustelun syvyyteen. Monilla perheellisillä kuitenkin yliopistokoulutus, hyvät ammatit jne. Eiköhän se tyypillisin lapseton ole kouluttamaton mies. Eli eiköhän ne syvällisimmät keskustelut ole ennemminkin perheellisillä. Yksinäisillä keskustelu on juuttunut usein siihen omaan napaan ja omaan työhön. Se vasta raskasta kuunneltavaa on. Yksikin lapseton kaveri kävi kylässä ja paasasi koko vierailun ajan työstään. Toinen sukulainen vihaa lapsia niin, että haukkuu heitä lasten aikana vammaisiksi, läskeiksi ym. Ja siis lapset ovat aina olleet painonsa puolesta neuvolassa/koulussa hoikkia ja pitkiä, ja koululaisella on 9-10 keskiarvo. Tuolla haukkujalla alkoi peruskoulun keskiarvo vitosella. Että kyllä se vamma taitaa olla vihaajan päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että on hedelmätön. Ei pysty käsittelemään omaa lapsettomuuttaan niin on kääntänyt sen vihaksi kaikkia lapsia kohtaan.
Tämähän näillä ihmisillä on aina taustalla.
No hah :D olen pitänyt ehkäisystä niin hyvin huolta kuin mahdollista ettei vahinkoa koskaan pääse sattumaan. Vahinkoraskaus ahdistaa ajatuksena niin paljon että teen joitakin kertoja vuodessa raskaustestejä jotta saan mielenrauhan. Seksistä en kuitenkaan aio luopua vaikka paksuksi pamahtaminen olisi pahin katastrofi mitä keksin.
"Vihaan" lapsia niiden käytöksen ja kaikkialta tuputtamisen takia. Kun ennen fiksuista ajattelevista ihmisistä muuttuu lasten tulon myötä pelkkiä aivottomia mammoja jotka puhuvat vain kakasta ja pissasta ja elävät elämäänsä vain lasten kautta. Se on surullista. En kyllä näille lisääntyjille asiasta mitenkään erityisesti avaudu, hivuttaudun vain heidän elämästään pois vähin äänin. Onnekas tilanne itsellä että on useita kavereita, jotka eivät koskaan lapsia hankkineet ja niitä jotka ovat vahvasti sitä mieltä etteivät aio. Ikävää tietysti niille joilla ei lapsivapaita kavereita ole ja sosiaalinen elämä kaventuu olemattomiin.
Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin on omituista, että vihaa jotain tiettyä ikäryhmää. Lapset eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, heitä yhdistää ainoastaan ikä.
No mutta sepä se kun yhdistää. Ne puhuvat kovalla äänellä, huutavat, itkevät, hakkaavat leluilla lattiaa ja juoksevat ympäriinsä eli aiheuttavat kamalasti meteliä. Kyselevät tyhmiä, haluavat jatkuvaa huomiota ja lässyttävät rasittavalla äänellä. Ovat likaisia, kuolaavat joka paikkaan ja sotkevat.
Nämä ominaisuudet yhdistävät suurinta osaa lapsista johonkin neljään, viiteen ikävuoteen riippuen onko kasvatettu vai "annettu lasten olla lapsia".
En jaksaisi minkään ikäisiä tuollaisia ihmisiä lähelläni.
Meidän 5v istui viimeksi lähes koko lapsettoman sukulaisen vierailun ajan terassilla hiljaa siskonsa kanssa. Tarjoili vieraalle lautaselle asettamiani keksejä ja vei vieraan kahviastiat tiskikoneeseen. Silti tämä lapseton haukkuu häntä. Vaikea ymmärtää tätä vihaa. Hyvin vaikeaa.
Alue: Aihe vapaa
Sä olet selvästi samanlainen. Voin kertoa että meidän muiden mielestä tiedän käytös on tosi noloa ja herättää kovaa myötähäpeää. Lähinnä tulee sellainen olo että sulla on takana esim. epäonnistunut parisuhde josta mies lopulta jätti sut ja jäit ilman lapsia, mistä katkeroiduit pahasti. Vaihtoehtoisesti mieleen tulee se että sulla ei vaan lasten saanti onnistunut, ja tämä katkeroitti.
Ei lapsista tykätä tarvi, en mäkään tykkää kuin omistani. Mutta tollainen käytös on ihan älyttömän noloa, useimmat tajuaa lopettaa yläasteella.
Toivotan myös voimia sulle siitä selviämiseen, mikä ikinä sinut täss lapsiasiassa katkeroittikaan.