Tuttava vihaa lapsia ja tuo sen ilmi joka käänteessä. Miksi?
Tuttava ei tykkää kuulla tai nähdä asioita lapsista. Ei kavereiden, ei sukulaisten, tuntemattomien. Fb-feedi lapsista häntä ärsyttää, sanoo ettei halua kuulla kaverinsa lapsista vaan kaverin kuulumisista. Hän vihaa lapsia, ja sanoi asiasta aina, illanistujaisissa panee merkille, jos jotkut puhuu lapsista, jolloin siirtyy muualle ja sanoo toiselle, että siellä puhutaan lapsista, on tylsää. Hän oikein paasaa asiasta muille, kuinka hän vihaa lapsia. Ja häntä inhottaa, kun joistakin on tullut äitejä. Ja kun tätä jatkuu vuodesta toiseen. Hän ei aio saada lapsia, niin mikä siinä on, että hän tuo asiaa esille niin vahvasti.
Kommentit (101)
Tuollaista käytöstä minäkin olen ihmetellyt. Luulisi jos inhoaa jotakin asiaa niin ei edes kuluttaisi voimavaroja sen asian ajatteluun.
Veikkaan samaa kuin ensimmäinen kommentoija.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmista se varmaan kuulostaa juuri tuolta kun heidän kullannuput eivät olekaan kaikkien rakastamia. Silti kaikilla on oikeus olla pitämättä lapsista joten lopeta länkytys.
Kenelläkään ei ole velvollisuutta pitää lapsista, mutta kyllä nyt aikuisella ihmisellä pitää käytöstavat olla kunnossa. Lisäksi, jos kaverilla on lapsia, lapset kuuluvat vahvasti kaverin elämään ja ovat siten olennainen osa kaverin kuulumisia. Mikäli ei osaa käyttäytyä lapselliseten seurassa, niin sitten jättäytyy oma-aloitteisesti pois.
T. Vela
Vaikea tietää. Oletko koskaan kysynyt tältä miksi vihaa lapsia?
- voi olla että hänen vanhempansa ovat vihanneet lapsia ja on oppinut kotoa asenteen (ja tyyppi itse vahinkoraskauden tulos)
- ehkä tyyppiä on kohdeltu lapsena kurjasti ja siksi kääntänyt pahan mielen lasten inhoamiseksi.
- ehkä tyyppiä on kiusannut muut lapset lapsuudessa ja siksi inhoaa lapsia
- ehkä tyypillä on joku aistiyliherkkyys ja lasten meteli on saanut hänet inhoamaan lapsia
- ehkä tyyppi pelkää synnytystä ja siksi inhoaa ajatustakin lapsista koska ne joutuu synnyttämään
- ehkä tyypillä on joku pakkomielle esim puhtaudesta ja kokee lapset likaisina
- ehkä tyyppi on kokenut jonkin trauman lapsiin liittyen
-ehkä tyyppi vaan kokee lapset haittana muulle elämälle eli lapsethan hankaloittavat ryyppäämästä, matkustamista, vaeltamista ym ym ja lasten hoitoon meneee paljon aikaa, vaivaa ja rahaa jne
- ehkä tyyppi onkin mies?
Huonoa käytöstä. Piti jostakin tai ei niin tarviiko sitä tuoda niin kärkkäästi esille? Haalikoot lapsettomia kavereita ympärille niin ehkä hiukan elämä helpottuiski.
Tosin kaupoissakin näkee lapsia.. kävelyteillä.. puistoissa.. uimarannoilla.. metsäpoluilla.. laskettelurinteissä.. miten ihmeessä apn tuttu pärjää tässä maailmassa?
Jotkin vanhemmat tyrkyttävät lapsista otettuja kuvia somen täyteen, puhuvat vain lapsistaan ja niiden tekemisistä jutuista. Ei ole mitään oikeaa keskustelua mielestäni, lähinnä kiusallisena kuunneltavaa. Vanhemmat eivät ymmärrä ettei heidän lapsen tekemiset yksinkertaisesti kiinnosta pätkän vertaa.
En ole ääneen sanonut mutta välttelen näitä tuttavia.
Luuta vaan lakasemaan. Ei tartte kuunnella jonninjoutavia, erittäin rasittavaa varoa sanojaan omasta elämästä jonkun kieroutuneen takia.
Jos sillä vaan on jotain omia traumoja, joista ei uskalla puhua. Jotenkin vaan sitten purkaa sitä pahaa oloaan. Kysy joskus.
Vierailija kirjoitti:
Jotkin vanhemmat tyrkyttävät lapsista otettuja kuvia somen täyteen, puhuvat vain lapsistaan ja niiden tekemisistä jutuista. Ei ole mitään oikeaa keskustelua mielestäni, lähinnä kiusallisena kuunneltavaa. Vanhemmat eivät ymmärrä ettei heidän lapsen tekemiset yksinkertaisesti kiinnosta pätkän vertaa.
En ole ääneen sanonut mutta välttelen näitä tuttavia.
Sulla on oikea asenne, välttele jatkossakin. Ei ne sun ryyppyreissus ja bilettämiseskään oo kiinnostavia.
Sillä välin kun ap keskittyy perheeseensä hänen tuttavalta tupruaa savut korvista. Kumpi on onnellisempi? Niin. Älä tuhlaa aikaa vihaajan mölinään.
Vierailija kirjoitti:
Jotkin vanhemmat tyrkyttävät lapsista otettuja kuvia somen täyteen, puhuvat vain lapsistaan ja niiden tekemisistä jutuista. Ei ole mitään oikeaa keskustelua mielestäni, lähinnä kiusallisena kuunneltavaa. Vanhemmat eivät ymmärrä ettei heidän lapsen tekemiset yksinkertaisesti kiinnosta pätkän vertaa.
En ole ääneen sanonut mutta välttelen näitä tuttavia.
Miksi olet heidän kanssa missään tekemisissä? Miksi seuraat heidän feediä? Ei ole pakko. Älä uhriudu.
Jos soitan ystävälleni kuullakseni hänen kuulumisiaan, en mäkään halua kuulla stooreja sen kakaroista. Mummot ovat niitä stooreja varten, ei kaverit.
Tuttu ihmistyyppi! Oikein hakeutuu perheellisten läheisyyteen ja sitten valittaa kun lapset sitä ja lapset tätä. Raskasta!
Vierailija kirjoitti:
Ei jostain syystä voi saada lapsia, vaikka haluaisi. Niistä puhuminen ahdistaa, joten kääntää sen noin.
Tämä on monille kova paikka. Purkautuu vihana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkin vanhemmat tyrkyttävät lapsista otettuja kuvia somen täyteen, puhuvat vain lapsistaan ja niiden tekemisistä jutuista. Ei ole mitään oikeaa keskustelua mielestäni, lähinnä kiusallisena kuunneltavaa. Vanhemmat eivät ymmärrä ettei heidän lapsen tekemiset yksinkertaisesti kiinnosta pätkän vertaa.
En ole ääneen sanonut mutta välttelen näitä tuttavia.
Miksi olet heidän kanssa missään tekemisissä? Miksi seuraat heidän feediä? Ei ole pakko. Älä uhriudu.
Sattuu olemaan sukulainen joten väkisin joudun olemaan tekemisisssä. Ja lapsikuvia tulee kaikille sukulaisille tuutin täydeltä. Onko se uhriutumista jos on kurkkua myöten täynnä sitä lapsituputusta.
Jotkin vanhemmat, eritoten äidit, ovat sellaisia että huomaamattaan puhutaan lähinnä vaan niistä omista muksuista, niiden tekemisistä ja asioista. Jokainen keskustelu kääntyy Eemeli-Eliisaan. Tekevät sitä tahtomattaan ja osa suuttuu, kun niille sanoo että hei nyt voitaisiinko jo jättää ne lapset hetkeksi vaikka ne sinun elämässäsi onkin iso (ja näemmä ainoa) asia. Sitten on vanhempia, jotka eivät puhu kaikessa niiden lapsista.
Ensimmäisen kanssa oltaessa se on erityisen kiusallista jos kaverin kanssa on kuitenkin ollut kaveri jo pidemmän aikaa, silloin kun ei vielä ollut lapsia. Sitä haluaisi pitää kuitenkin välit sellaiseen ihmiseen ja siksi niitä ei ihan heti haluaisi lakaista elämästään. Musta se ei oo lapsivihamielisyyttä, jos toisen lapset ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta; siis koko aika ainakaan.
Tuo sun kaveri vaikuttaa ihmiseltä jolta puuttuu käytöstavat, tai sitten sillä on tullut mutta täyteen kun lapsia tyrkytetään joka suunnalta ja oletetaan, että tottakai kiinnostaa Maijan neuvolakäynnit. Tai sitten voi olla, että hänelle on kova paikka ettei itse saa lapsia tai menneisyydessään on kokenut jotain sellaista, että kääntää itsensä puolustuskannalle. Tai ei vain itse tajua omaa käytöstään, jolloin vaikka ap itse voisi kysyä että miksi hän käyttäytyy noin ja ymmärtääkö hän, että se tuntuu pahalta. Myös ap voi miettiä, tuleeko lapsista todellisuudessa puhuttua enemmän kuin on tarpeen.
No en kyllä itse toisi.
Viha on pelkoa ja pelko heikkoutta, joten sen julkituominen paljastaa ihmisen heikon kohdan ympäristölle. En haluaisi että kaikki tietäisivät minun pelkoni.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista käytöstä minäkin olen ihmetellyt. Luulisi jos inhoaa jotakin asiaa niin ei edes kuluttaisi voimavaroja sen asian ajatteluun.
Veikkaan samaa kuin ensimmäinen kommentoija.
Jos asia on yhdentekevä, sitä ei ajatella. Jos jostain on vahva näkemys, kuten viha, kyllä sitä tietenkin ajatellaan. Samalla lailla, kun vihaamani ihmiset ovat kyllä edelleen muistissa, yhdentekevät ei.
kukaan ei halua nähdä facebookissa kenenkään lapsipäivityksiä
Vierailija kirjoitti:
Jotkin vanhemmat, eritoten äidit, ovat sellaisia että huomaamattaan puhutaan lähinnä vaan niistä omista muksuista, niiden tekemisistä ja asioista. Jokainen keskustelu kääntyy Eemeli-Eliisaan. Tekevät sitä tahtomattaan ja osa suuttuu, kun niille sanoo että hei nyt voitaisiinko jo jättää ne lapset hetkeksi vaikka ne sinun elämässäsi onkin iso (ja näemmä ainoa) asia. Sitten on vanhempia, jotka eivät puhu kaikessa niiden lapsista.
Ensimmäisen kanssa oltaessa se on erityisen kiusallista jos kaverin kanssa on kuitenkin ollut kaveri jo pidemmän aikaa, silloin kun ei vielä ollut lapsia. Sitä haluaisi pitää kuitenkin välit sellaiseen ihmiseen ja siksi niitä ei ihan heti haluaisi lakaista elämästään. Musta se ei oo lapsivihamielisyyttä, jos toisen lapset ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta; siis koko aika ainakaan.
Tuo sun kaveri vaikuttaa ihmiseltä jolta puuttuu käytöstavat, tai sitten sillä on tullut mutta täyteen kun lapsia tyrkytetään joka suunnalta ja oletetaan, että tottakai kiinnostaa Maijan neuvolakäynnit. Tai sitten voi olla, että hänelle on kova paikka ettei itse saa lapsia tai menneisyydessään on kokenut jotain sellaista, että kääntää itsensä puolustuskannalle. Tai ei vain itse tajua omaa käytöstään, jolloin vaikka ap itse voisi kysyä että miksi hän käyttäytyy noin ja ymmärtääkö hän, että se tuntuu pahalta. Myös ap voi miettiä, tuleeko lapsista todellisuudessa puhuttua enemmän kuin on tarpeen.
Minulla (keskustelun aloittaja) ei ole lapsia, enkä aio hankkia. Voin keskustella lapsista ja se on ok. Tämä tuttava vain valittaa ääneen joistakin perheellisistä kavereistaan ja kuulen myös kaveriltani tämän tuttavan käytöksestä, joka on perheellinen. Saattaa tokaista hänellä olevan kakkakääryle, tai muuta sopimatonta. Vaikka olisi illanistujaisissa kaikki pelkkiä aikuisia, niin silti hän päättää ääneen valittaa, kuinka hän vihaa lapsia, ja sitä ei jaksa kuunnella. Kerran pyysin häntä lopettamaan. Hän tokaisi kun harmi, ettei voi olla oma itsensä.
Olen pohtinut, onko kyseessä joku huomionhaku. Hän jää yksin, kun ei ole esim bileseuraa? Selvittämättömiä asioita lapsuudessa? Oikeasti haluaa niitä?
Vanhemmista se varmaan kuulostaa juuri tuolta kun heidän kullannuput eivät olekaan kaikkien rakastamia. Silti kaikilla on oikeus olla pitämättä lapsista joten lopeta länkytys.