Lahjojen ostopakko vaikkei mummilla rahaa?
Olen viime vuosina köyhtynyt siihen malliin, ettei ole yhtään ylimääräistä irrottaa lastelapsien saati muiden lahjoihin. Tietenkin ainakin lapsenlapset odottavat paketteja, mutta kun esm. täksi joulukuuksi budjetti 7€/pvä elämiseen niin dilemma on valmis...
Tässä syyllisyyden tunnoissani kierriskellessä nousee mieleen myös etteivät tosin kaksi kouluikäistä lapsenlasta (asuvat kävelymatkan päässä) koskaan tule käymään, soita eivätkä pidä yhteyttä. Minä olen se joka menen käymään, soitan ja pidän yhteyttä. No, ehkä tällää yritän oikeuttaa itselleni sitä, että en olisi velvollinen elämään loppukuuta nälässä senvuoksi, että pystyisin jotain pientä lahjaksi hankkimaan.
Tietenkään lahjanantaminen ei vaadi, eikä kristillisen tavan ajatuksella saisikaan, odottaa vastapalvelusta/huomiota - mutta kuinka jokainen tajuaa, jonkinlainen muistaminen vuodenvarrella olisi mukavaa ja suotavaa, sillä tietävät olevansa aina tervetulleita kun yksikseni elelen.
Lapseni toki tajuaa tilanteen (tai sitten ei),kun joudun tilanteeni kertomaan, mutta lapsenlapsista en tiedä. No, se on kasvamisen paikka niin mummille kuin lapsille kun elämän realiteetit tulevat vastaan. Tuntuu vain että tämä lahjahössötys pilaa monen joulun ja mielen.
Kommentit (25)
Kannattaa ihan vaan reilusti kertoa, ettei nyt ole varaa ostaa joululahjoja. Et tietenkään voi nälässä olla, jotta saisit muille jotain lahjoja ostettua.
Niin, joulun ei pitäisikään olla pelkkää lahjoja ja tavaraa, vaan aikaa ja yhdessäoloa perheen kanssa. Lastenkin olisi hyvä huomata tämä asia.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 16:11"]
Olen viime vuosina köyhtynyt siihen malliin, ettei ole yhtään ylimääräistä irrottaa lastelapsien saati muiden lahjoihin. Tietenkin ainakin lapsenlapset odottavat paketteja, mutta kun esm. täksi joulukuuksi budjetti 7€/pvä elämiseen niin dilemma on valmis...
Tässä syyllisyyden tunnoissani kierriskellessä nousee mieleen myös etteivät tosin kaksi kouluikäistä lapsenlasta (asuvat kävelymatkan päässä) koskaan tule käymään, soita eivätkä pidä yhteyttä. Minä olen se joka menen käymään, soitan ja pidän yhteyttä. No, ehkä tällää yritän oikeuttaa itselleni sitä, että en olisi velvollinen elämään loppukuuta nälässä senvuoksi, että pystyisin jotain pientä lahjaksi hankkimaan.
Tietenkään lahjanantaminen ei vaadi, eikä kristillisen tavan ajatuksella saisikaan, odottaa vastapalvelusta/huomiota - mutta kuinka jokainen tajuaa, jonkinlainen muistaminen vuodenvarrella olisi mukavaa ja suotavaa, sillä tietävät olevansa aina tervetulleita kun yksikseni elelen.
Lapseni toki tajuaa tilanteen (tai sitten ei),kun joudun tilanteeni kertomaan, mutta lapsenlapsista en tiedä. No, se on kasvamisen paikka niin mummille kuin lapsille kun elämän realiteetit tulevat vastaan. Tuntuu vain että tämä lahjahössötys pilaa monen joulun ja mielen.
[/quote] on kai sulla aikaa antaa lastenlapsille? Aika on arvokasta kun joku materia.
Lapsiperheet ovat usein jo sellaisten tavara- ja leluvuorien kaatopaikkoja ja lisää pitäis aina vain saada ja uusimmat releet ja vempeleet, osa pölyttymään parin käyttökerran jälkeen. Tämä on mennyt jo monessa perheessä aivan surrealistisiin mittoihin. Kakrat vinkuu silmät kiiluen lelukatalogit kourassa ruksaten milloin mitäkin vempelettä, hintaa katsomatta, ja vanhemmat nyökkäilee hymyssäsuin; jos sitten pukki tois.
Siitä sitten heti soittelemaan mummit, papat, kummit ja ystävät lävi, kun meidän Jessica tai Rasmus näki tällaisen, että jos lahjaa mietitte tässä olisi vikki. No, tämä vinkki voi maksaa about 80-150€. Kiitos.
Tällaisille vinkkien soittelijoille olen järjestään käärinyt suklaalevyn pakettiin, vassokuu.
Joten älä mummi huoli, ilmoittele vain jälkikasvulle toivelistaasi lahjoista, eli jos menisikin tänävuonna näinpäin. Tekis varmaan hyvää mummonkin kurtuille päästä vaikka kosmetologin käsittelyyn edes kerran, vai mitä? Tai sitten ihan vain lahjakortii helpottais tosi paljon elämää...
Tsemppiä sulle mummi ja älä huoli kaikki järjestyy eikä tarvii mitää häventunteita kehitellä, kakaras olet kasvattanut aikoinaan et ole niille mitään velkaa.
Meillä ei anneta lahjoja jouluisin. On se periaate että isommat tavarat täytyy ansaita ja ne ansaitaan koulutodistuksella.
Oisko sulla rahaa esim ostaa piparitaikinaa? Lahjaksi vois antaa "lahjakortin" piparitalkoisiin. Ymmärsin että kaipaat niitä lastenlapsia niin ainakin meidän lapset tulisivat mielellään tuolla verukkeella mummolaan.
Kirjoituksesi oli hyvä muistutus tärkeästä asiasta, kiitos! Mummu ei ole lahja-automaatti.
Aika on parasta mitä voit antaa. Materia on yliarvostettua muoviroskaa ja -kikkuloita = rasite
Me ollaan sovittu perheen kanssa ettei tänä vuonna lahjoja kun ei oikein ole varaa.
Jos itse olisin lapsesi, ja jotenkin taloudellisesti toimeentuleva, yrittäisin varmaan miettiä jotain kivaa yhdessä tekemistä, jonka voisit antaa lapsenlapsillesi lahjaksi vaikka lapset sitten maksaisivatkin todelliset kulut. Samalla lahja lapsiltasi sinulle :) Tai jos tykkäät esim kutoa, voisin ostaa langat joululahjaksi sinulle ja sinulta sitten valmiit tuotteet lapsenlapsille lahjaksi. Vähän niin kuin kiertää ongelman, että kaikki saisi hyvän mielen! Muuten olen kyllä samaa mieltä, että "lahjapakko" on kurja asia sekä silloin kun rahaa ei olisi, että silloin kun ei vaan keksi mitään oikeasti kivaa lahjaa, ja joutuu paniikissa ostamaan vain jotain.. Tai sitten voit kierrellä katselemassa tarttuuko silmiin jotain minilahjaa, jossa olisi jokin idea, mutta taloudellinen arvo mitätön, vaikka kirpputorilta. Tai sitten lapsenlapsille todella tänä jouluna opetetaan, että yhteinen aika on lahjoja tärkeämpää ja aina ei ole mahdollisuutta ostaa kaikkea, mitä tahtoo. Tuskin vallan lahjoitta jäävät kuitenkaan, joten tuskin olisi huono vaihtoehto tämäkään.
Mitä yhteydenpitoon tulee, se ei välttämättä kerro välittämisen määrästä. Lapset harvoin ehkä tulevat itse soitelleeksi tai poikenneeksi, varsinkin jos näkevät sinua usein sinunkin aloitteesta. Ei vain ole tapana, mutta ei välttämättä yhtään tarkoita sitä, etteivätkö muista sinua ja pidä arvossa!
Tälle joka kirjoitti ajan antamisesta, sitähän toi mummi on antanut, mutta on vähän kehnoa ilmestyä aattona kun lapset odottaa lahjoja ilmoittaa, että tässä mummi antaa teille nyt aikaa. Ilmeet ja tilanteen vois ottaa vaikka you tubeen.
Ja tolle joka skrivas että mummoparka vielä kiristäis vyötä, siis tosta 7€/pvä, että penska sais paketteja, niin syö räkäs. Kahden kakaran suklaalevyt ylittää jo päiväbudjetin. Mummon pitäis syödä hyvin ja jokseenkin terveellisesti, varsinkin jos ottaa lääkkeitä johonkin sairauteen, niin päivä syömättä pelkillä lääkkeillä, on mummo tosi huonossa hapessa senjälkeen. Mut mitä välii,kuhan kakruille tulee lahjakiintiö täyteen, ehtii sitä mummoo sit joulun jälkeen käydä tsiikaamassa sairaalassa, mikä hätä sillä siellä on. Hyvä, kun pääsi mummo hoitoon.
onko sulla rahaa ostaa röökiaski tai kaljaa kaupasta? Näitä mummoja ja pappoja on yllin kyllin jolla rahaa on aina näihin. Ootko hakenut eläkettä, kelan kaikki tuet, sossusta? Miten voit olla noin persaukinen? Oletko taannut jonkun velkoja? Sattuneesta syystä tiedän että työmarkkinatuellakin voi elää kun saa kelan ja sossun tuet ja käteen jää selvästi enemmän kuin 7 e päivässä! Lääkkeissäkin on vuotuinen omavastuukatto.
Kaksi lastenlasta.. Ei mahdoton ongelma, mutta ymmärrän täysin. Anopilla on 14 lastenlasta ja 7 lastenlastenlasta. Ja kun haluaa kaikkia muistaa... Olen sanonut että ei ole tarpeellista jos rahasta tekee tiukkaa. Sitten ne vähät rahat laitetaan kiinalaiseen joulukoristeeseen joka taas ei lapsia kovasti ilahduta vaan ennemminkin ärsyttää. Pieni suklaalevy riittää jos muistaa haluaa!
Hih hih, meillä typykät kirjoittavat A4:set näistä lelukatalogeista joulupukille ja ovat tyytyväisiä kun ovat saanet ne kirjoitettua.
Sitten kun heiltä kysyy että "mitä te oikein haluatte", he vastaavat etteivät oikein tiedä kun ovat aina saaneet sen mitä ovat halunneet (eivät todellakaan ole saaneet mitään jättilistallista, ihan maltillisesti vaan). Sitten kun heiltä kysyy "no mitä te sitten olette halunneet": "no tietenkin sen mitä me ollaan saatu" :-D Lapset _ovat_ hauskoja
Turhaa kannat syyllisyyttä. Sanot vain reilusti lapsillesi, ettei ole varaa lahjoihin. Se on sitten heidän tehtävänsä ilmoittaa omille lapsilleen, jos nämä ihmettelevät kun sieltä lahjavuoren joukosta ei löydy vielä lisää. Haluille ei ole mitään rajaa, tarpeille kyllä. Ja eiköhän ne lastenlasten perustarpeet ole aika hyvin tyydytetty.
Minusta lahjojen antamisesta on hävinnyt kokonaan ilo. Kun lahjoja on määrällisesti tolkuttoman paljon, niin sillä yhdellä lahjalla - ehkäpä mummin ajatuksella valmistamalla neuleella tms. - ei lopulta ole kauhean paljon merkitystä. Hyvässä lykyssä käy niin, että osa lahjoista on epämieluisia.
Kirjoita pieni elämäntarina: esimerkiksi muistele lapsuuttasi, lapsesi ja lastenlastesi syntymää ja lapsuutta, tee tästä pieni "kirjanen" ja anna lahjaksi jälkikasvulle. Ilmainen mutta korvaamattoman arvokas lahja. Voi samalla lähentää teitä toisiinne.
Kiitos hyvistä neuvoista. Olinpa yksinkertainen kun en tajunnut tuota kutomista. Osaan kutoa ja näin voinkin ilahduttaa lapsia pehmeillä, lämpöisin ajatuksin kudotuilla sukilla ja pipoilla tai vaikkapa tuubihuivi syntyis teinille;)
Oikein hyvää Joulua ja hyvää mieltä kaikille, sekä vielä kiitos neuvoista!
Pieni lisäys, joka erosi muuten niin positiivisista vastauksista, sille joka ihmetteli ja epäili "röökin ja viinan" olevan syy tilanteeseeni. Ei, en polta enkä käytä alkoholia lainkaan. Elän ekologisia arvoja noudattaen, luontoa rakastaen (pidän sitä kirkkonani ja taidenäyttelynäni;)), olen kasvissyöjä ja olen iloinen hyvästä terveydestäni ja siitä etten joudu käyttämään mitään lääkkeitä vaikka ikää on jo hyvin kuudenkympin yli.
Se, miksi olen todella köyhä taloudellisesti ei taas kuulu tähän tarinaan. Onneksi en sitä ole henkisesti.
ap
Olispa meijän mummi tollanen. Se reissaa ympäri kanariaa ja thaimaata ja aina tulee reissuista etelänkrääsää kassikaupalla. silloin ku käy meillä on siitäki suuremman osan ulkona tupakalla, kesällä vielä siiderit mukana. Ja näitä kuluu. pennut melkiein pelkää sitä kun se ääni käheänä pyrähtää sisään. on se kuiteski mun mutsi joten pakko sietää joten tasan ei käy kaikilla. Hintaa sillä on vaikka kuinka varsiki sen jälestä kun iskä kuoli ja sai nyt kaikesta ite päättää. ottasin köyhän mummelin mieluummin
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 16:56"]Pieni lisäys, joka erosi muuten niin positiivisista vastauksista, sille joka ihmetteli ja epäili "röökin ja viinan" olevan syy tilanteeseeni. Ei, en polta enkä käytä alkoholia lainkaan. Elän ekologisia arvoja noudattaen, luontoa rakastaen (pidän sitä kirkkonani ja taidenäyttelynäni;)), olen kasvissyöjä ja olen iloinen hyvästä terveydestäni ja siitä etten joudu käyttämään mitään lääkkeitä vaikka ikää on jo hyvin kuudenkympin yli.
Se, miksi olen todella köyhä taloudellisesti ei taas kuulu tähän tarinaan. Onneksi en sitä ole henkisesti.
ap
[/quote]
Tokmannissa on heijastinlankaa. Itse olen köyhä yksinhuoltaja ja heijastinlangasta olen kutonut joululahjoja kaikille nyt syksyllä. Sen lisäksi teen kaikille kotitekoisia joulukarkkia.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 16:28"]
Meillä ei anneta lahjoja jouluisin. On se periaate että isommat tavarat täytyy ansaita ja ne ansaitaan koulutodistuksella.
[/quote]
Onneksi meillä ei ole noin. Menisin konkurssiin, koska lapsia on 3 ja kaikilla vilistää kymppejä todistuksessa.
Inhottava tilanne. Lastenlapsia on siis vain kaksi? Jos olisin itse tilanteessasi, kiristäisin vyötä vielä sen verran, että saisin hankittua heille ihan pienet paketit, kokoluokkaa suklaalevyt.