Lue keskustelun säännöt.
Kyllästynyt päiväkodin työyhteisöön
05.12.2014 |
Väsynyt tähän viikkoon ja koko syksyyn.. Aikuisten kanssa työskentely kummastuttaa vähän turhan usein. Missä on koulutettujen ihmisten ammattitaito ja normaalit käytöstavat? Luulin jo yhdessä välissä, että olen unelmatyössäni, mutta energiaa kuluu ihan turhaan asioiden setvimiseen ja järjestelyihin, jotka olisi voinut miettiä paljon järkevämminkin. Tehdään kyllä paljon hyvää, mutta negatiivista on niin paljon, että alanvaihto on alkanut usein olla mielessä. Kellään samanlaisia kokemuksia? Onko joku lähtenyt opiskelemaan lisää?
Kommentit (7)
Aloitukseni oli melko sekava, mutta niin on olokin. Periaatteessa tulen kyllä oikein hyvin toimeen muiden työntekijöiden kanssa, koska minun käytöstavat ei anna minulle lupaa käyttäytyä töykeästi muita kohtaan. Enää minulla ei ole mitään kiinnostusta ystävystyä työkavereiden kanssa, olen myös päätellyt, että näin on paras. Toisaalta on vaikea ohittaa töissä tilanteita, joissa toimitaan mielestäni väärin (esim lpsen vähättely, huutaminen) ja tuntuu että myös oma työ kärsii liikaa jonkun ammattitaidottomuudesta. Ja missä on positiivisen palautteen antamisen kulttuuri? Valitusta kuulee kyllä jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:26"]
Aloitukseni oli melko sekava, mutta niin on olokin. Periaatteessa tulen kyllä oikein hyvin toimeen muiden työntekijöiden kanssa, koska minun käytöstavat ei anna minulle lupaa käyttäytyä töykeästi muita kohtaan. Enää minulla ei ole mitään kiinnostusta ystävystyä työkavereiden kanssa, olen myös päätellyt, että näin on paras. Toisaalta on vaikea ohittaa töissä tilanteita, joissa toimitaan mielestäni väärin (esim lpsen vähättely, huutaminen) ja tuntuu että myös oma työ kärsii liikaa jonkun ammattitaidottomuudesta. Ja missä on positiivisen palautteen antamisen kulttuuri? Valitusta kuulee kyllä jatkuvasti.
[/quote]
Näytä esimerkkiä muille, anna lapselle positiivista palautetta, ja myös työkavereille. Minä nuorena opin parhaiten toisilta työkavereilta. Jos ei auta, niin vaihda työyhteisöä. Mun mielestä päiväkodeissa pitäisi olla työkierto ettei kukaan saa olla samassa 20 vuotta töissä eikä tulis kaikenmaailman klikkejä niin helposti.
Oon nyt pidempään pyrkinyt tosissaan panostamaan vain ns. omaan työhöni, mutta siihen saattaa tulla viereen työntekijä, joka yrittää vesittää tekemäni työn (esim. pukemistilanteessa puolihuutamalla lapselle, joka "kyllä osaa kun viittii ") tekemällä selväksi että minun tapani ei toimi. En vain usko itse pelottelun kulttuuriin, jossa satunnaiset lapset aikuisen huutoa pelätessään toimivat "oikein". Ja sitten taas osa on jo siihen niin turtuneita, että saa vain lisää kimmoketta aikuisen ärtymyksestä. Koen itse hyvin vahvasti, että oma pienporukkani toimii todella hienosti ja ennakoin ja organisoin erityisesti siirtymätilanteet huolella.
Saako epävarmuus omista taidoista, työhön väsyminen tai kenties vain käytöstapojen puute aikuisen vähättelemään kovaäänisesti sekä lapsia että toisia työntekijöitä? Ehdotukset erilaisista toimintatavoista kaikuvat kuuroille korville. Hyvin sujuneiden tilanteiden jälkeen sanon usein, että hoidittepa homman hyvin (melko harvinaista), mutta hyvääkään palautetta ei tunnu olevan kiinnostusta ottaa vastaan. Kuinka moni tällaisessa asetelmassa oikeasti jaksaa pitkään töitä tehdä?
Puet lapsen joka osaa itsekin pukea vai ymmärsinkö väärin?
Itse olen törmänyt ihan samaan. Omasta mielestäni väsynyttä lasta voi auttaa pukemaan vaikka hän itsekin osaisi. Työkavereiden mielestä ei saisi auttaa. Mutta autan silti. Kyllä ne lapset oppii pukemaan ennen koulua vaikka niitä joskus vähän auttaisikin. Sujuu niin paljon helpommin kuin että komentaisi lapselle "pue! pue!" ja lapsi vain huutaisi väsyneenä.
Päiväkodissa lapsilla on muutenkin niin stressaavaa että kyllä sitä voi vähän helpottaa auttamalla.
Enimmäkseen olen lapsen lähellä antamassa selkeitä ohjeita ja kannustamassa positiivisen palautteen kautta itsenäiseen pukemiseen, varsinkin haahuilijatapausten kohdalla. Saatan myös toisinaan auttaa pukemisessa osaaviakin, koska nissä hetkissä on usein mukava antaa lapsille huomiota, jota tuskin liikaa päiväkodissa saavat. Ja lasten oloa ja tunnetiloja aistien, joskus joku ehkä kaipaa vähän enemmän huomiota ja apua (niin kun sanoit, väsyneenä tai vaikka muutoin murheellisena). Ap (jäi muista kommenteistani laittamatta, en juurikaan täällä kirjoittele)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kyllä! Hyvin väsynyt siihen, että aina on niitä, jotka haluavat sabotoida laadukkaan ja hauskan toiminnan mahdollisuuden tavalla tai toisella. :( Niin moni asia ei käy, ei jaksa. Ei nyt. "Me ei ainakaan tehdä mitään ylimääräistä". Ja pahimmassa tapauksessa sitä lasten huonoa kohtelua ja paskan puhumista vanhemmista. Kun saisi hoitaa sen oman tonttinsa, mutta kun tiimityö. Jos ei muut halua mitään ylimääräistä, ei se yksikään saa. Ei vaikka se hoitais mielellään koko homman yksin. Ei varsinkaan silloin, kun muut joutuis huonoon valoon.
Minä tein seuraavasti: Päätin että ei ne työkaverit muualla ole sen kummempia. Hain siirron toiseen päiväkotiin, kukaan työkavereista ei ole vapaa-ajalla ystäväni. Suhtaudun neutraalisti heihin, en lähde mukaan mihinkään kinaan, enkä selvittele muiden riitoja. Ainut keino mun mielestä jolla pärjää sellasessa naislaumassa.