Eskarista tuli lappu, etta joltain lapselta oli loytynyt TAITA!!! Siina oli vain ohjeena etta pitaa seurata jos sellaisia tulee et pesee sit silla shamppoolla jonka nimi luki lapus

ja on tullut sekä täi- että kihomatovaroitus, jo nyt.



kuten aikaisemmat kirjoittajat sanoivat, se on jokasyksyinen ilmiö. olen



kuitenkin ajatellut, että lapsilla kummasti suvaitaan tällaista, mutta mitä jos joko syksy työpaikallasi tulisi lappu, että tarkkailkaa päätänne ja ulosteitanne, täitä ja kihomatoja liikkeellä...? taitaisi käydä kahvihuoneessa kuhina ja nousta metakka.



nih.

Siksi siellä yksityisellä puolella niitä on ollut vähemmän.

Siis niitä on, mutta kauhusta kankeat vanhemmat pitävät asian salassa. Lapset kyllä saattavat möläyttää ja hyvä niin, että henkilökunta tietää varoittaa muita.

Mä olen ollut tosi tyytyväinen että koulusta tulee lappu että yhdellä oppilaalla on ollut luokassa täitä. Esikoisen koulussa jos täitä todetaan niin lapsi ei saa tulla kouluun ennen kuin on lääkärin lappu. Siksi nämä täiepidemiat, vaikka niitä on vuosittain, ovat jääneet hyvin pieniksi. Eikä kukaan meistä tai lapsista ole ajatellut että hyi, onpa tuo likainen tms. Nytkin täitä oli yhdellä tytöllä joka on oikeen " hienostoperheestä" ja tukka on todellakin hyvin hyvin siisti. Mutta tosiaan, tiettyä hiuslaatua täit pitävät mukavampana joten kaikkiin eivät tartu.



Se mua kyllä ihmetyttää miksi niitä kouluissa ym on enemmän, luulisi että lapset tarhassa ovat paljon enemmän fyysisesti yhdessä, peuhuavat kasassa jne.

Lisäksi päiväkodeissa on yleensä vaatteille omat lokerot, jolloin täit eivät niin herkästi kiipeile viereisiin vaatteisiin. Kouluissa lapset pitävät takkejaan ja lakkejaan naulakoissa vierekkäin ja jopa kosketuksissa toiisiinsa. Yksi helppo tapa välttyä tartunnalla on opettaa, että lakkeja tai muita juttuja ei toisilta/toisille lainailla. Lisäksi kannattaa muistuttaa pitämään lakki välituntisin takin hihassa. Ja tyttösillä tietysti hiukset kiinni.

kent:

Se mua kyllä ihmetyttää miksi niitä kouluissa ym on enemmän, luulisi että lapset tarhassa ovat paljon enemmän fyysisesti yhdessä, peuhuavat kasassa jne.

mä vaan muistaisin lukeneeni että täit nimenomaan EIVÄT kiipeile vaatteista vaatteisiin vaan siihen tarvitaan hiuskontakti. Ja kun ne hyvin pian, kun eivät ole hiuksissa (siis esim ovat harjassa), pökertyvät niin ovat hyvin hitaita siinä vaiheessa liikkeissään.



Tottahan se kyllä on että koululaiset varmaan enemmän sitten vaihtelevat hiuspompuloita ym.

Samoin sen hiusharjan kautta.

kent:

mä vaan muistaisin lukeneeni että täit nimenomaan EIVÄT kiipeile vaatteista vaatteisiin vaan siihen tarvitaan hiuskontakti. Ja kun ne hyvin pian, kun eivät ole hiuksissa (siis esim ovat harjassa), pökertyvät niin ovat hyvin hitaita siinä vaiheessa liikkeissään.

Tottahan se kyllä on että koululaiset varmaan enemmän sitten vaihtelevat hiuspompuloita ym.

kertoivatko vanhemmat vai lapsi itse että hänellä on täitä?

Ei ainakaan meidän päiväkodissamme kerrottu muuta kuin, että jollakulla on ollut kihomatoja ja vanhempia pyydettiin tarkkailemaan lapsiaan.

Vierailija:

kertoivatko vanhemmat vai lapsi itse että hänellä on täitä?

Olin sekä päiväkodissa, kerhossa että esikoulussa, mutta koskaan ei tullut täitä. Ei myöhemmin peruskoulussakaan.

kun lapsi sanoi, esim. ettei voi tulla ulos kun mulla on niitä täitä. Kyseessä on naapurin lapsi. Siis oli puhelias ja kertoi aina itse. Ei ollut vaikea ta päätellä kun pk:ssa sanoivat että yksi täi- tai matotapaus ollut ja sitten ko. tämä ilmoittaa poissaoloon syynsä..

sen takia mielenkiinnosta kysyinkin.

Henkilökuntahan ei saa kertoa muille vanhemmille koskaan muita lapsia koskevia asioita,ei edes että jos joku lapsi on sairaana ja joku vanhempi kysyy että mikäs sillä on,niin kertoa ei saa=)

apteekit . net:



" Päätäitartunta leviää aikuisten täiden välityksellä. Päätäit tarttuvat läheisessä kosketuksessa. Yleisimmin ne tarttuvat hiusten koskettaessa toisiaan. Pelkkä hipaisu ei riitä, vaan kosketuksen tulee olla tiivis ja pitkäkestoinen. Tartuntoja tulee esimerkiksi lasten leikkiessä tai erilaisten vaatteiden ja esineiden välityksellä."



health . fi:



" Miten päätäi tarttuu?



Hieman kärjistäen voi sanoa, että kuka tahansa, jolla on hiuksia päässään, voi saada tartunnan. Ympäristön tai hiusten puhtaudella ei tässä suhteessa ole merkitystä. Päätäi on ryömivä loinen. Se ei kykene hyppimään tai lentämään päänahasta toiseen. Yleisin tartuntatapa onkin lähikontakti hiusten koskettaessa toisiaan. Pelkkä hiusten hipaiseminen toisiaan ei vielä riitä, vaan kosketuksen tulee olla tiivis ja suhteellisen pitkäkestoinen. Päät saattavat olla vastakkain etenkin pienten lasten leikkien yhteydessä, mikä tekeekin päätäistä lähinnä päiväkoti-ikäisten lasten riesan. Hiusten pituus saattaa joidenkin selvitysten mukaan vaikuttaa päätäiden leviämiseen siten, että mikäli tartunnan lähteen hiukset ovat lyhyet, päätäiden on lähikontaktissa helpompi siirtyä uuteen päänahkaan. Päätäi on myös uskollinen isännälleen. Tartuntaa ei siis voi saada esimerkiksi kotieläimistä vaan ainoastaan toiselta tartunnan saaneelta ihmiseltä. Välillisten tartuntojen merkityksestä päätäiden leviämisessä on olemassa vaihtelevia käsityksiä. Päätäi saattaa takertua esimerkiksi kamman piikkeihin, pyyheliinoihin (tukkaa kuivatessa), tyttöjen hiusdonitseihin, villamyssyihin, talvitakkien kauluksiin, tyynyliinoihin sekä alus- ja päällysvaatteisiin. Jos nämä materiaalit ovat sitten useamman ihmisen käytössä, päätäit saattavat siirtyä hiuksista toiseen. Aikavälin tulee kuitenkin olla verraten lyhyt, sillä ihmiskehon ulkopuolelle joutuessaan päätäit lähtevät välittömästi liikkeelle kohti uutta lämmönlähdettä. Lisäksi hinkkautuessaan irti hiuspohjasta nojatuolien selkämyksiin, tyynyihin, hattuihin jne. päätäit saattavat vahingoittua niin, että ne eivät enää kykene infektoimaan toista ihmistä. Välillisiä tartuntoja tapahtuu, mutta niiden merkitys lienee kuitenkin vähäinen suhteessa suorassa kontaktissa saatujen tartuntojen yleisyyteen."



Eli munat eivät tartu ihmisestä toiseen ja että päiväkoti-ikäsillä olisi useammin täitä koska ne aika vaikeasti tarttuvat muuten kuin hiuskontaktissa.

toisin kuin monet vanhemmat=( 35

kent:

apteekit . net:

" Päätäitartunta leviää aikuisten täiden välityksellä. Päätäit tarttuvat läheisessä kosketuksessa. Yleisimmin ne tarttuvat hiusten koskettaessa toisiaan. Pelkkä hipaisu ei riitä, vaan kosketuksen tulee olla tiivis ja pitkäkestoinen. Tartuntoja tulee esimerkiksi lasten leikkiessä tai erilaisten vaatteiden ja esineiden välityksellä."

health . fi:

" Miten päätäi tarttuu?

Hieman kärjistäen voi sanoa, että kuka tahansa, jolla on hiuksia päässään, voi saada tartunnan. Ympäristön tai hiusten puhtaudella ei tässä suhteessa ole merkitystä. Päätäi on ryömivä loinen. Se ei kykene hyppimään tai lentämään päänahasta toiseen. Yleisin tartuntatapa onkin lähikontakti hiusten koskettaessa toisiaan. Pelkkä hiusten hipaiseminen toisiaan ei vielä riitä, vaan kosketuksen tulee olla tiivis ja suhteellisen pitkäkestoinen. Päät saattavat olla vastakkain etenkin pienten lasten leikkien yhteydessä, mikä tekeekin päätäistä lähinnä päiväkoti-ikäisten lasten riesan. Hiusten pituus saattaa joidenkin selvitysten mukaan vaikuttaa päätäiden leviämiseen siten, että mikäli tartunnan lähteen hiukset ovat lyhyet, päätäiden on lähikontaktissa helpompi siirtyä uuteen päänahkaan. Päätäi on myös uskollinen isännälleen. Tartuntaa ei siis voi saada esimerkiksi kotieläimistä vaan ainoastaan toiselta tartunnan saaneelta ihmiseltä. Välillisten tartuntojen merkityksestä päätäiden leviämisessä on olemassa vaihtelevia käsityksiä. Päätäi saattaa takertua esimerkiksi kamman piikkeihin, pyyheliinoihin (tukkaa kuivatessa), tyttöjen hiusdonitseihin, villamyssyihin, talvitakkien kauluksiin, tyynyliinoihin sekä alus- ja päällysvaatteisiin. Jos nämä materiaalit ovat sitten useamman ihmisen käytössä, päätäit saattavat siirtyä hiuksista toiseen. Aikavälin tulee kuitenkin olla verraten lyhyt, sillä ihmiskehon ulkopuolelle joutuessaan päätäit lähtevät välittömästi liikkeelle kohti uutta lämmönlähdettä. Lisäksi hinkkautuessaan irti hiuspohjasta nojatuolien selkämyksiin, tyynyihin, hattuihin jne. päätäit saattavat vahingoittua niin, että ne eivät enää kykene infektoimaan toista ihmistä. Välillisiä tartuntoja tapahtuu, mutta niiden merkitys lienee kuitenkin vähäinen suhteessa suorassa kontaktissa saatujen tartuntojen yleisyyteen."

Eli munat eivät tartu ihmisestä toiseen ja että päiväkoti-ikäsillä olisi useammin täitä koska ne aika vaikeasti tarttuvat muuten kuin hiuskontaktissa.

että päätäi on enemmänkin lyhythiuksisten riesa.

Ne ovat vain yleisimpiä päiväkodeissa, sen lisäksi ne tarttuvat helposti perheen sisällä joten jos perheessä on päiväkoti- ja kouluikäsiä lapsia niin toki tarttuvat suht. helposti.

Tarttuminen eteenpäin ei ole vielä alkanut ja luultavimmin shampoohoito auttaa nopeasti.

Tarkkailuun kehotettiin lapulla meidännkin päiväkodissa, ja lapsi kyseli kovasti mitä ne täit on jne kun hiuksia läpikäytiin.

Jos teillä siis lappu tai muu ilmoitus asiasta, ystävällisesti reagoikaa siihen niin tauti saadaan nopeasti kuriin!!