huostaanotettu lapseni karkuteillä ja itkee kotiin

Syömishäiriön vuoksi lapsi voidaan huostaanottaa koska vanhemmat eivät saa tilannetta muuttumaan ja mahdollistavat lapsensa sairautta :( Ei kuulosta hyvin menevän perhetukikeskuksessakaan, koita saada tyttö osastohoitoon ja ymmärtämään että hänen on pysyttävä siellä ja pois päästessään pidettävä kiinni sovituista asioista (paino ei saa laskea, pitää syödä, ei saa jumpata salaa..) mikäli haluaa tilanteensa oleellisesti parantuvan. 

Syömishäiriöön kuolee, siksi ei voi olla kotona. Olisi kotona, jos olisi pystynyt syömään. Anoreksia on sairauksista karmein, sillä on niin raju tahto, että se näännyttää lopulta nälkään. Pelkään kokoajan tautini uusivan, sellaista saatanallista en toivo kenellekään. Toivottavasti tyttösi tajuaa ottaa avun vastaan.

Ymmärrän tytärtäsi. Jos en pääsisi kotilomille jouluksi, niin hatkaisin pitkäksi aikaa. En ole hatkannut vielä kertaakaan, mutten halua viettää joulua yksin omassa huoneessani perhekodilla itkien itseäni uneen. Itsellä syömisjutut ovat alkaneet oireilla vasta huostaanoton jälkeen, koska syöminen ihan oikeasti on ainoa asia, mihin pystyy vaikuttaa. Eikä aina siihenkään, näillä ei ole mtn asiantuntemusta aiheesta (uskon itsekkin tietävän syömishäiriöistä näitä enemmän) ja silti pakkosyöttävät yms, jos heittäytyy hankalaksi. t. huostaanotettu teini

Luepa ap huolella se, mitä kirjoitit. Anorektikot on taitavia manipuloimaan ja nyt siellä on rikostoveriksi saatu pikkusisko. Lapsesi on sairas ja anorektikolle paras paikka on laitos, jos kotona ei saada oireita kuriin. Lapsesi hyppyyttää sinua (olet huolesta suunniltasi ja se taas tekee hyvää lapsen sairaudelle, hänellä on oman kropan lisäksi valtaa sinuun).

Tee tytölle selväksi, että et uskalla ottaa lasta jouluksi kotiin kuolemaan. Siihenhän tuo sairaus johtaa.

[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 17:17"]Huostaanotettu syömishäiriön takia? Miten musta tuntuu ettei ap kerro nyt ihan kaikkea.
[/quote]

Niitä kuule tehdään paljon pienemmistäkin asioista... Aina ei tarvita mitään syytä huostaanottoon. Erehtyy puhumaan koulussa jtn ja sit asutkin laitoksessa. t. huostaanotettu teini

tsau, oon 16v laitoslainen & oon hatkannut monta kertaa nimenomaan lvr (liikumisvapaudenrajotus) takii. alussa olin montakin kuukautta pois koska uskoin että sossun on pakko luovuttaa ja päästää kotiin. se sin tyttös huomaa piaan et sossu ja lastensuojelu ei luovuta tai käy kauppaa noissa asioissa ja tollanen protestointi ei auta mitään vaan pahentaa asiaa ja tilannetta. siskoni yritti samasta syystä olla nälkölakossa mut tilanne päättyi siihen että se vietiin sairaalaan letkuihin. ei päässyt vähään aikaan kotiin ei. kyllä sen sun tyttö oppii hatka säännöt/seuraukset/hyödyt aika piaan ellei satu olee vitumoinen idiootti. ja jos se on viisas se oppii mistä naruista sossua ja laitosta pitää vetää, ja hatka ja mielenosoittaminen ei ole se.

Anoreksia, bulimia ym ovat psyykkisiä sairauksia, joissa syy on mielenterveydessä, ei fysiologiassa. Tällainen lapsi on pakkohoidon tarpeessa, ei sosiaalitoimen toimenpiteiden tarpeessa. On ihan yleisesti tiedossa, että kun psykiatrian alasajo on meossa myös lapset ohjautuvat täysin vääriin hoitopaikkoihin. Huostaanotto ei auta syömishäiriöön. Ota ap yhteys tk-lääkäriin, kun tyttö tulee kotiin. Järkkyjä paikkoja nuo perhetukipakkolaitokset.

[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:00"]

Pyytäisin lapseni tulemaan kotiin. Jos hän tulisi, en heti kertoisi sosiaaliviranomaisille. Ensin hoitaisin lastani kuin ketä tahansa, joka tarvitsee turvaa ja huolenpitoa: lämpöä, rakkautta, hyvää syötävää (tarjoisin pienen palan jotain hyvää, teetä...mitä vaan mitä voisin kuvitella lapsen syövän edes murusen), rauhallisuutta, nukkumaan omaan ihanaan sänkyyn. Aluksi ei puhetta, ei kysymyksiä. Päivän parin päästä kysyisin kuinka voit?, miten voin auttaa? Jos ei ole välitöntä hengenvaaraa, odottelisin vaikka viikon ja seuraisin alkaako syödä, herääkö aamuisin jne. Joidenkin päivien kuluttua sanoisin hänelle, että hänen täytyy itse haluta tervehtyä ja haluta hoitoa.  Jos hän ei osoittaisi yhteistyön halua, kertoisin vähän ajan kuluttua, että jos hän ei halua tehdä minun kanssani yhteistyötä hoitoon hakeutumiseksi, minun on pakko ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään ja jättää asia sosiaaliviranomaisten hoidettavaksi. Vakuuttaisin, että sittenkin olen hänen äitinsä aina ja rakastan häntä.

[/quote]

Samoilla linjoilla ja näiden muiden kirjoitusten jälkeen tunne, että nykyisessä hoitopaikassa ei resursseja tämän asian hoitamiseen. Yritä jaksaa, hae vaikka asianajoapua, jotta saatte lapsen oikeaan hoitopaikkaan. Mutta anna nauttia hetki perheensä seurasta ensin, jos tyttösi kotiin ilmaantuu tai ottaa yhteyttä. 

t. 2 ja 6

Olet liian hellä ap. Anoreksiassa ja hatkailussa ei ole mitään mikä menis pois teen juonnilla. Kuolemaan johtava sairaus ja kuolemaan johtava elintapa.

Tyttösi on selvästi oppinut, että kiristämällä saa periksi. se on todella tyypillistä anorektikon käytöstä. Ainut toimiva tie on kovempi kovaa vastaan. Muuten vain ylläpidät käytösmallia, jossa saa itse määrätä mitä tekee (ja syö).

Eiköhän se tyttös löydy jostain ensiavusta ennen pitkää.

Ap, tyttösi mielestä syömisen kontrolloiminen  on tärkeämpää kuin kotiinpääsy. Mieti sitä.

Mihin voidaan huostaanottaa, jos huostaanottopaikassa lapsi laihtuu? Tässä taas nähdään suomalaisen lastensuojelun tila. Ettei vain olisi jokin yksityisen pyörittämä paikka? Kyllähän siellä pidetään kynsin hampain kultamunia munivasta hanhesta kiinni, eikä järjestetä hoitoon. Hanki asianajaja, joka huolehtii, että lapsi saa tarvitsemansa hoidon!

Ajattelin ihan samaa kuin edellinen kirjoittaja. Jos tyttösi laihtuu sijoituspaikssa entisestään, peli voi olla kohta huonolla mallilla. Älä anna sen tapahtua, vaan vaadi tytölle hoitoa psykiatrian puolella syömishäiriöihin erkoistuneella osastolla. Anorektikothan ovat tunnetusti tosi kilttejä, ankaria itselleen, ja kympin tyytöjä, eli perinteiset huostaanottokriteerit eivät täyty. Toki lapsi on vaarassa itselleen, mutta tätä voidaan katsoa myös mielenterveyslain kautta.

[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 19:00"]Anoreksia, bulimia ym ovat psyykkisiä sairauksia, joissa syy on mielenterveydessä, ei fysiologiassa. Tällainen lapsi on pakkohoidon tarpeessa, ei sosiaalitoimen toimenpiteiden tarpeessa. On ihan yleisesti tiedossa, että kun psykiatrian alasajo on meossa myös lapset ohjautuvat täysin vääriin hoitopaikkoihin. Huostaanotto ei auta syömishäiriöön. Ota ap yhteys tk-lääkäriin, kun tyttö tulee kotiin. Järkkyjä paikkoja nuo perhetukipakkolaitokset.
[/quote]

''Pahimmillaan psykiatrisesti oirehtivat lapsi tai nuori on voitu sijoittaa sellaiseen laitokseen, jossa ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa häntä varten.''

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111018825721_uu.shtml

Ota yhteys syömishäiriökeskukseen Hkiin ja kysy ohjeita. Ei auta pätkääkään, jos on ammattitaidottomia ihmisiä ympärillä. Tyttö tarvitsee syömishäiriöihin erikoistuneiden asiantuntijoiden apua mm. psykologia. En olisi ikinä luovuttanut lastani sosiaaliviranomaisille tuossa tilanteessa - en luota pätkääkään heidän ammattitaitoonsa. 

Hanki apua yksityiseltä puolelta ja lapsi kotiin, sinne hän kuuluu tai sairaalaan.

Minkäs sille voi, kun haet apua niin lastensuojelu vie lapsesi. Aina ajatellaan että vanhemmissa vika ja kyllä he hoitaa asiat paremmin.

Voi raukka lasta :(

...

Mikä paikkakunta?

[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 19:34"]Ota yhteys syömishäiriökeskukseen Hkiin ja kysy ohjeita. Ei auta pätkääkään, jos on ammattitaidottomia ihmisiä ympärillä. Tyttö tarvitsee syömishäiriöihin erikoistuneiden asiantuntijoiden apua mm. psykologia. En olisi ikinä luovuttanut lastani sosiaaliviranomaisille tuossa tilanteessa - en luota pätkääkään heidän ammattitaitoonsa. 

Hanki apua yksityiseltä puolelta ja lapsi kotiin, sinne hän kuuluu tai sairaalaan.
[/quote]

Ei sinulta kysytä, luovutatko lapsen vai et. Tai kysytään, mutta sillä ei ole mitään merkitystä.

Ap:n kertoman mukaan lapsen paikka on sairaalassa. Hyvin tyypillistä suomalaiselle huostabisnekselle, että lapsi ei saa apua. Menettävät varmaan korvaukset, jos lapsi määrätään pakkohoitoon.

2