Mitä tehdä isovanhempien asunnolle?

Jos yksin kotona asuminen ei enää ole vaihtoehto, niin moni tekee niin, että myy asunnon ja rahoittaa sillä yksityisen palvelukodin. Hoito ja asuminen siellä on kallista, mutta myös myös ihan toistaluokkaa kuin kunnallisissa sairaaloissa, ainakin Helsingissä. Jos ikää on jo paljon, on todennäköistä, että asunnon hinta riittää loppuelämän.

[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 13:08"]

Milloin voi hankkia edunvalvojan vanuksille? 
Ettei kukaan ahne vakuutustyyppi ylipuhu niitä panttaamaan asuntoaan hoitoja vastaan tms.

[/quote]

Edunvalvojan määrää maistraatti silloin kun kansalainen ei kykyne huolehtimaan asioistaan, eli tarvittaessa ja hakemuksesta.

Ei ole olemassa mitään ikärajaa, kun se voidaan määrätä vaikka pienelle lapselle, jolla on jostakin syystä huomattava omaisuus. Edunvalvojaa ei määrätä dementoituneelle vanhuksellekaan silloin, kun hänen raha-asiansa ovat hoidossa valtakirjalla, jonka hän on tehnyt terveenä.

Ilmoituksen edunvalvonnassa olevasta henkilöstä saat tehdä vaikka juuri  nyt, netistä löytyy lomake. Maistraatti sitten tutkii, onko kyseinen henkilö edunvalvonnan tarpeessa vai ei. Myös lähiomaisten mielipidettä kysytään, ja ensisijaisesti edunvalvojaksi kannattaa laittaa joku läheinen.

Mitä vanhukset itse haluavat?

Ottakaa huomioon, että palvelutalon maksut määräytyvät omaisuuden mukaan. Teille ei luultavasti jää mitään perittävää. Tarkista maksuluokat ja kiinteän omaisuuden ja/tai sijoitusten vaikutus maksuihin. Omien isovanhempien vastaavasta tilanteesta on jo kymmenisen vuotta aikaa.

[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 11:57"]

Ottakaa huomioon, että palvelutalon maksut määräytyvät omaisuuden mukaan. Teille ei luultavasti jää mitään perittävää. Tarkista maksuluokat ja kiinteän omaisuuden ja/tai sijoitusten vaikutus maksuihin. Omien isovanhempien vastaavasta tilanteesta on jo kymmenisen vuotta aikaa.

[/quote]

Jotenkin en usko tuota, että maksut menisivät omaisuuden mukaan. Siis että varallisuuspääomat pitäisi käyttää palvelukotimaksuihin? En ole ainakaan koskaan kuullutkaan sellaisesta. Varallisuus on siis tarkoitus laittaa tuottamaan ja tuotoilla maksaa vuokria tai palvelukotimaksuja kun vanhukset eivät enää jaksa pitää asunnosta ja sen asioista huolta. Minusta näin kuuluu tehdä, vanhuuskin pitää mahdollisimman pitkälle kustantaa omilla tuloilla, sitten kun ei riitä niin tukia kunnalta tms.

g

[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 11:57"]

Ottakaa huomioon, että palvelutalon maksut määräytyvät omaisuuden mukaan. Teille ei luultavasti jää mitään perittävää. Tarkista maksuluokat ja kiinteän omaisuuden ja/tai sijoitusten vaikutus maksuihin. Omien isovanhempien vastaavasta tilanteesta on jo kymmenisen vuotta aikaa.

[/quote]

No eivät kyllä määräydy.

Hankkisin vanhuksille hyvän hoitokotipaikan, myisin asunnon ja sijoittaisin varat maltillisella riskillä esimerkiksi kiinteistö- ja/tai indeksirahastoihin. Näin välttäisin vuokranantajan työt ja murheet.

Asunto on isovanhempien, joten ilman heidän suostumusta on ihan turha kuvitella sijoittavansa tai myyvänsä toisten omaisuutta. He päättävät omasta omaisuudestaan.

Kyllä se osaltaan menee varallisuuden/tulojen mukaan se palveluasumisen maksaminen.

Tästä on jo aikaa, mutta isoisoäitini eli palvelutalossa viimeiset vuotensa. Hänen asuntoaan ei myyty, koska kuukausimaksut palvelutalossa olisivat nousseet. Asubto oli tyhjillään sen pari vuotta ja myytiin vasta kun vanhus kuoli.

Kannattaa ainakin selvittää asia.

Ylihintainen palveluasuminen.

Onko kämppä miten iso? Voisko joku teistä muuttaa vanhusten luo auttamaan? Niin säästyisi oma vuokra, tai oman asunnon voisi vuokrata jollein ja palvelukotipaikkaa ei tarvita. Asunto jää kokonaan perillisille.

Pitää olla aika tosi iso omaisuus, että sen tuotoilla maksellaan jonkun palveluasumisen kuluja niin, että itse pääoma ei kulu. Yhden suomalaisen kolmion hinnalla tämä ei onnistu.

Milloin voi hankkia edunvalvojan vanuksille? 
Ettei kukaan ahne vakuutustyyppi ylipuhu niitä panttaamaan asuntoaan hoitoja vastaan tms.

Julkisten palvelua- ja hoitokotaisumisen maksut määräytyvät asukkaan tulojen mukaan - ei omaisuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että silloin kun vanhukset jo asuvat palveluasunnossa, heidän omistamaansa asuntoa ei voi myydä, koska myyntituotto on tuloa ja menee lähes kokonaisuudessaan hoitomaksuihin. Samoin menevät mahdolliset vuokra-tai osintkotulot. Sen sijaan sitä kämpää saa ihan vapaasti seisottaa tyhjillään, jolloin hoitamaksut määräytyvät vaan hoidettavan mahdollisen eläkkeen mukaan. Ja näin ne käytännössä tekevätkin, jotka eivät ehdi vaihtaa asuntoa rahaksi ennen vanhusten joutumista hoitokotiin.

Yksityisissä palveluasunnoissa aapeen ehdottama ratkaisu on toimiva, jos vuokratulo riittää palvelumaksuihin ja vuokriin - ne on varsin kalliita. Suosittelisin, että tällöin se sijoitus olisi joku melko varma, esim just ne vuokratulot, etteivät vanhukset joudu pulaan huonona osinkovuonna.

Kannatettava ratkaisu saattaa olla myös vaihtaa asunto omaan mutta entistä helpompaan hissitalon kaksioon tai rivariin ja palkata ensin oma kotiapu ja sitten oma hoitaja. Jos sitä omaisuutta on niin paljon, että sesiihen riittää.

[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 12:53"][quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 11:57"]

Ottakaa huomioon, että palvelutalon maksut määräytyvät omaisuuden mukaan. Teille ei luultavasti jää mitään perittävää. Tarkista maksuluokat ja kiinteän omaisuuden ja/tai sijoitusten vaikutus maksuihin. Omien isovanhempien vastaavasta tilanteesta on jo kymmenisen vuotta aikaa.

[/quote]

No eivät kyllä määräydy.
[/quote]

No kyllä määräytyvät. Säätiömuotoisissa(kuntien omistamissa) hoitokodeissa maksu voi olla suurempi kuin eläke ja pääomien tuotot. Kun säästöt ovat menneet, aletaan myymään omaisuutta. Huomatkaa, että jos vanhuksilla on hallintaoikeus metsätilaan, joka on siirretty jo lasten nimiin, niin metsän tuotto eli puunmyyntitulot kuuluvat vanhuksille ja rahat voidaan käyttää hoitomaksuihin. Näille maksuille ei tämän tyyppisissä laitoksia ole kattoa. Toisin kuin tavallisissa kuntien hoitolaitoksissa, jossa maksut voivat olla korkeintaan 80% tuloista (eläke + pääomatulot) ja joissa omaisuutta ei voi myydä. Sinänsä on kyllä oikein, että vanhusten varallisuus menee heidän kuluihinsa eikä kuulu lapsille perintönä.

Jatkan vielä, että kannattaa selvittää kunnallisen hoitolaitoksen tyyppi, mikäli mielitte saada perintöä.

Olen ymmärtänyt, että hoitokotimaksu menee tulojen mukaan, mikä onkin oikeampi. Kohtuutonta, jos hoidon takia joutuisi myymään omaisuutensa ensin pois ennen kuin saisi tukea hoitokotimaksuihin. Vanhukset sitten lahjoittaisivat omaisuutensa hyvissä ajoin lapsilleen ja ryhtyisivät täysin varattomiksi vanhoilla päivillään. Todella nöyryyttävää. Ja omaiset eivät ehkä edes auttaisi vanhusta rahallisesti, kun olisivat rahat jo ennakkoon saaneet.
Kuka enää hommaisi omistusasuntoa, kesämökkiä tms, kun niiden säästäminen on työlästä ja niitö ei voi jättää perinnöksi. Mukavampaa on vaan tuhlata rahat ulkomaanmatkoihin ja antaa kunnan maksaa palveluasuminen aikanaan.

Niihin palvelutaloihin ei niin vaan nykypäivänä pääsekään, ellei mene täysin itsemaksavana yksityiseen kalliiseen.

Omaisuuden säästämisessä ja keräämisessä oleellinen ulottuvuus on se, että sen voi aikanaan sitten jättää perintönä lapsilleen.
Toinen vaihtoehto olisi, että ne, joilla ei ole omaisuutta vanhana, jäisivät hoidotta kuolemaan ja omaisuutta omaavat käuttäisivät sen omaisuutensa hoitoonsa. Tämä olisi mielestäni huonompi kuin se, että hoitomaksu menee ainoastaan tulojen mukaan.

Mitäs se sinulle kuuluu isovanhempien asunto? Ethän ole edes perintäkaaressa seuraava perillinen. Pidä näppisi erossa vanhusten omaisuudesta. Kyllä ysikymppinen tietää miten hoitaa omaisuuttaan.