Onko ihminen humalassa "oma itsensä"? Millainen sinä olet huppelissa?

Kännissä muutun täysin idiootiksi! Olen sanonut itselleni varmaan satoja kertoja aamulla että nyt riitti tämä sekoilu, ja luvannut itselleni että viinaan en koske, mutta kun sen muutaman kaljan on juonut ei millään olekaan sitten mitään merkitystä. Kukaan ei saa määrätä mitä minä saan tehdä yms yms. Sitten juomaa pitää saada lisää ja lisää, kokoajan on oltava juoma käden ulottuvilla. Muutaman kerran olen illan aikana tajunnut että homma karkaa taas kohta lapasesta ja olen tajunnut hillitä juomista, ja tilannut esim vettä. Joudun riitoihin herkästi kaikkien kanssa. Olen monesti herännyt aamulla paikoista mihin en tiedä miten olen edes joutunut tai muista kenen kanssa olen ollut liikenteessä, mikä on todella pelottavaa kun sitä nyt miettii. Ihmiset ovat hädissään koittanut tavoittaa, mutta minä pistä puhelimen pois koska en jaksa kuunnella kenenkään "vittuilua" tai määräyksiä. Asian tiedostaminen vei minulta usean vuoden. Nyt olen päättänyt lopettaa alkoholin käytön kokonaan ja tehdä asialle jotain. En halua elää tällaista elämää että joka kerta on jollekin selvitettävä mitä tuli tehtyä tai missä oltua. Kuningas alkoholi ei sovi meille kaikille, mukaan lukien minulle itselleni. Jos samaistua yhtään tähän kirjoitukseen kannattaa sinunkin miettiä mitä voisit muuttaa. Terveisin: känniääliö

Mä muutun omaksi itsekseni kännissä. Tai se vastaa aika lailla kuvaa siitä millainen olisin ilman kaikkia sisäisiä ja ulkoisia rajoituksia.

En minä muutu humalassa mitenkään, olen selvinpäinkin välillä todella puhelias ja joskus hiljaa. Alkoholi ei tuo mulle mitään erityistä hyvää oloa, toisin kuin suklaa, alkoholi alkaa väsyttää, ja jos juo liikaa tulee heti järkyttävä krapula, ei vasta seuraavana aamuna, joten ei kiitos alkoholille. En usko että kukaan on oma itsensä kännissä, lähinnä vaan normaalia tyhmempi kun aivoissa ei kaikki toimi kuten pitäisi.

Join yhden Bulmers-siiderin ja kolme lonkeroa ja tunnen olevani maailman huipulla ja voittamaton. Poikkeaa aika paljon normifiiliksistä arkena, kun olen työtön luuseri.

Alkoholi vaikuttaa aivotoimintaan, joten ei humalassa olevasta voi millään sanoa hänen olevan aito. Viehän se joiltain estoja mutta ei estottomuus aitoutta tarkoita.

Mulla vaan häviää kaikki estot. Selvinpäin tiedän että tätä asiaa ei kannata kertoa muille, kännissä selitän itsestäni kaiken ihan kenelle tahansa. Oli ehkä maailman nolointa, kun näin kymmenen vuoden jälkeen vanhan koulukaverini baarissa, mentiin ulos röökille ja aloin selittämään abortista jonka olin tehnyt pari vuotta sitten. En edes tiedä miksi ja miten se asia mun mieleeni yhtäkkiä tuli.

Myös olen järkyttävä huomiohuora ja flirttailen kaikille miehille, ihan sama ovatko sinkkuja ja varattuja. Ja olen siis suhteessa ja selvinpäin vastustan täysin kaikenlaista pettämistä enkä koskisi varattuihin tikullakaan. Kännissä en osaa asettaa itselleni rajoja. Olen selvinpäinkin aika vauhdikas persoona, mutta kännissä kaikki nousee potenssiin tuhat ja käyttäydyn muutenkin kuin mulla olisi adhd. Juon siis nykyään todella todella harvoin ja yritän aina pysytellä miedoissa.

Minusta tulee täysi hullu kännissä. Eräänlainen Hyde/Jekyll efekti. Pelottavaa. Puhuin siitä joskus psykologillekin. Sisällä ilmeisesti padottua vihaa ja surua joka kännissä pääsee pinnalle. Hyvin on padottu kun en muuten mitään vihaa tunne ja jos tunnen, yritän käsitellä asian parhaani mukaan. Onneksi juon todella harvoin ja nyt olen raskaana että ehkä parin-kolmen vuoden päästä taas voi kokeilla.

Ilmankos vankila on nykyään täynnä lähi-itäisiä ja ahrikkalaisia raiskaajia, kun Suomi-naiset antaa pimppaa ihan kaikille.

Karsea alamäki, kansa.

En usko, kyllä se alkoholi tekee vainj häiriöitä aivoihin. Siitä toiminnasta häviää silloin paljon muutakin kuin suodattimet.

Kunnon kännissä vetäydyn mietiskelemään XDDDD en koskaan muutu dramaattisesti, ja uskon, että se joidenkin kännisekoilu on pelkkää show'ta. Olen ollut TÄYSIN tuiskeessa enkä ikinä ole sekoillut yhtään mitään. Kännissä nimenomaan tarkistelen jatkuvasti, että tavarat ovat laukussa, koska tiedän miten helposti voi hukata puhelimen, lompsan tai rahat, kun muisti pätkii.

Voi kun tuli ikävä känniä... Mutta joo, olen aina oma itseni. En muutu dramaattisesti kännissäkään.

Niin ja en siis ole ikinä hukannut mitään kännissä enkä sen enempää selvänäkään.

En todellakaan ole oma itseni humalassa. Siksi en koskaan käytä alkoholia muiden läsnäollessa. Kaikkien kannalta parempi niin.

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa joo. Selvin päin on suodatin jatkuvasti päällä ja alkoholin avustuksella se lähtee pois. Itse en ole mikään känniääliö. Musta vaan tulee hilpeä ja tosi sinisilmäinen. Sinisilmäinen olen kylläkin myös selvin päin

Minä taas ajattelen, että se suodatinkin on osa ihmistä. Olennainen osa, joka kertoo ihmisestä, hänen ajatuksistaan, tunteistaan ja menneisyydestään paljon.

Minä olen puheliaampi ja tavallista hyväntuulisempi. Voin myös vetää herneen nenään tavallista herkemmin.

Eli ikäänkuin aistit olisivat herkistyneet äärimmilleen joka suuntaan.

Minusta ihmisestä tulee korostuneesti se sisin olemus silloin esiin.

Itse itken.

Kännissä kaikki ominaisuuteni jotenkin korostuvat. Minusta tulee entistä iloisempi, puheliaampi, lempeämpi, villimpi ja kiltimpi. En ole yhtään dramaattinen, välttelen vihaa ja äksyilyä silloinkin. Humalassa mulla toimii suodattimet lähes samalla tavalla kuin selvänä. En sekoile vieraisiin miehiin, puhun korrektisti, en käyttäydy sopimattomasti, en ala kiroilemaan. Tottakai humala näkyy minusta ja olen tavallista rohkeampi. Én ole koskaan tehnyt mitään, mitä katuisin seuraavana päivänä, paitsi ehkä juonut liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa joo. Selvin päin on suodatin jatkuvasti päällä ja alkoholin avustuksella se lähtee pois. Itse en ole mikään känniääliö. Musta vaan tulee hilpeä ja tosi sinisilmäinen. Sinisilmäinen olen kylläkin myös selvin päin

Minä taas ajattelen, että se suodatinkin on osa ihmistä. Olennainen osa, joka kertoo ihmisestä, hänen ajatuksistaan, tunteistaan ja menneisyydestään paljon.

Niinpä, kyllä ihminen on aidoimmillaan kun myös korkeammat aivotoiminnot toimii normaalisti, eikä silloin kun on taannuttanut itsensä päihteellä viettipohjalta toimivaksi eläimeksi.

Mä olen masentunut ja kipeä, mutta humalassa elämä ja kaikki ovat ihania ja en voisi olla onnellisempi. Pitäisi kai olla jatkuvasti humalassa.

Mä en juurikaan juo, ainakaan niin, että tulisin humalaan. Reidet aukeaa silloin ihan jokaiselle, joka ymmärtää edes vihjaista. Siksi on parempi olla selvänä.

up